Halkin teologinen korkeakoulu - Muutoshistoria

Petja (27. syyskuuta 2009 kello 08.19)

2009-09-27T08:19:43Z

← Vanhempi versio		Versio 27. syyskuuta 2009 kello 08.19
Rivi 54:		Rivi 54:
	* [[Halkin teologinen seminaari]]		* [[Halkin teologinen seminaari]]
	* [[Halkin avaaminen]]		* [[Halkin avaaminen]]
			* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti Viktor Turhasen muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)
	* [[~~Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60~~]] (Rovasti ~~[[Viktor Turhanen\|~~Viktor Turhasen]] ~~muistelmia~~ ~~opiskelusta~~ ~~Halkissa~~)		* [[Konstantinopoli]] (Rovasti Viktor Turhasen kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
	* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
	* [[Athenagoras I (patriarkka)]]		* [[Athenagoras I (patriarkka)]]
	* [[Hagia Sofia]]		* [[Hagia Sofia]]
			* [[Ekumeenisen patriarkaatin oikeudellinen asema Turkissa]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)
			* [[The Legal Status of the Ecumenical Patriarchate]] (kirjoittanut Joensuun yliopiston valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa)
			* [[Bartolomeos (patriarkka)\|Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos]]

	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]

Petja (28. elokuuta 2009 kello 10.45)

2009-08-28T10:45:10Z

← Vanhempi versio		Versio 28. elokuuta 2009 kello 10.45
Rivi 62:		Rivi 62:
	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]
	[[Luokka:Konstantinopoli]]		[[Luokka:Konstantinopoli]]
			[[Luokka:Halki]]

Mikko (20. elokuuta 2009 kello 15.12)

2009-08-20T15:12:00Z

← Vanhempi versio		Versio 20. elokuuta 2009 kello 15.12
Rivi 26:		Rivi 26:
	* Professori '''Krysostomos Konstantinidis''' opiskeli Roomassa ja Salzburgissa. Luennoi [[dogmatiikka]]a, dogmihistoriaa, kristillistä arkeologiaa ja uskonnonhistoriaa. Hän on kansainvälisesti tunnetuin korkeakoulun professoreista.		* Professori '''Krysostomos Konstantinidis''' opiskeli Roomassa ja Salzburgissa. Luennoi [[dogmatiikka]]a, dogmihistoriaa, kristillistä arkeologiaa ja uskonnonhistoriaa. Hän on kansainvälisesti tunnetuin korkeakoulun professoreista.
	* Professori '''Konstantin Gallinikos''' opiskeli filosofiaa Tessalonikassa ja teologiaa sekä filosofiaa Berliinissä. Luennoi Vanhan Kirkon historiaa, [[UT\|Uuden Testamentin]] [[eksegetiikka]]a, hermeneutiikkaa, Raamatun kritiikkiä, Uuden Testamentin johdanto-oppia ja raamatullista arkeologiaa.		* Professori '''Konstantin Gallinikos''' opiskeli filosofiaa Tessalonikassa ja teologiaa sekä filosofiaa Berliinissä. Luennoi Vanhan Kirkon historiaa, [[UT\|Uuden Testamentin]] [[eksegetiikka]]a, hermeneutiikkaa, Raamatun kritiikkiä, Uuden Testamentin johdanto-oppia ja raamatullista arkeologiaa.
	* Professori '''Vasilios Anagnostopoulos''' on opiskellut Oxfordissa. Luennoi [[patrologia]]a, kateketiikkaa ja [[homiletiikka]]a.		* Professori '''Vasilios Anagnostopoulos''' on opiskellut Oxfordissa. Luennoi [[patristiikka\|patrologia]]a, kateketiikkaa ja [[homiletiikka]]a.
	* Professori '''Vasilios Stavridis''' opiskeli Bostonissa. Luennoi uuden ajan kirkkohistoriaa, [[Ekumenia\|ekumeenisen]] liikkeen historiaa ja protestantismin historiaa. Lisäksi hän opettaa erikoisalansa ulkopuolella Vanhan Testamentin johdanto-oppia ja Vanhan Testamentin eksegetiikkaa.		* Professori '''Vasilios Stavridis''' opiskeli Bostonissa. Luennoi uuden ajan kirkkohistoriaa, [[Ekumenia\|ekumeenisen]] liikkeen historiaa ja protestantismin historiaa. Lisäksi hän opettaa erikoisalansa ulkopuolella Vanhan Testamentin johdanto-oppia ja Vanhan Testamentin eksegetiikkaa.
	* Professori '''Aristides Passadeos''' luennoi arkkitehtuuria ja opettaa lisäksi kristillisen maalaustaiteen ja arkkitehtuurin historiaa.		* Professori '''Aristides Passadeos''' luennoi arkkitehtuuria ja opettaa lisäksi kristillisen maalaustaiteen ja arkkitehtuurin historiaa.

Hannu: /* Opinto-ohjelma */

2009-08-02T12:01:31Z

Opinto-ohjelma

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2009 kello 12.01
Rivi 56:		Rivi 56:
	* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)		* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)
	* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)		* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
	* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)		* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
	* [[Athenagoras I (patriarkka)]]		* [[Athenagoras I (patriarkka)]]

Petja (2. elokuuta 2009 kello 08.32)

2009-08-02T08:32:48Z

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2009 kello 08.32
Rivi 49:		Rivi 49:

	rovasti '''[[Viktor Turhanen]]''' Aamun Koitossa nr. 3/1960		rovasti '''[[Viktor Turhanen]]''' Aamun Koitossa nr. 3/1960

			'''Lue myös:'''

			* [[Halkin teologinen seminaari]]
			* [[Halkin avaaminen]]
			* [[Viktor Turhanen]] (Ainoan Halkissa opiskellut suomalainen ortodoksi)
			* [[Opiskelu Halkissa lukuvuonna 1959-60]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
			* [[Halkin teologinen korkeakoulu]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] muistelmia opiskelusta Halkissa)
			* [[Konstantinopoli]] (Rovasti [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] kirjoitus Konstantinopolin kaupungista)
			* [[Athenagoras I (patriarkka)]]
			* [[Hagia Sofia]]

	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]

Domna: /* Opinto-ohjelma */

2009-07-31T17:49:07Z

Opinto-ohjelma

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 17.49
Rivi 42:		Rivi 42:
	Sekä Turkin kreikkalaiset että ulkomaalaiset ortodoksit saavat korkeakoulun nelivuotisen kurssin jälkeen [[Ekumeeninen patriarkka\|ekumeeniselta patriarkalta]] arvon "Ortodoksisen teologian opettaja".		Sekä Turkin kreikkalaiset että ulkomaalaiset ortodoksit saavat korkeakoulun nelivuotisen kurssin jälkeen [[Ekumeeninen patriarkka\|ekumeeniselta patriarkalta]] arvon "Ortodoksisen teologian opettaja".

	Loppututkinnon suorittaneista parhaat lähetetään stipendiaatteina opiskelemaan Euroopan ja Amerikan yliopistoihin. Tällä hetkellä yksi pappiskandidaatti opiskelee [[Systemaattinen teologia\|systemaattista teologiaa]] Louvain'ssa, toinen kirkkohistoriaa ja uskontojen ~~historian~~ Bonnissa, kolmas liturgiikkaa Pariisissa ja neljäs Vanhan Testamentin eksegetiikkaa Strassbourgissa. Nämä stipendiaatit muodostavat korkeakoulun professorien jälkikasvun tai sitten heistä tulee Kirkon tiedemiehiä.		Loppututkinnon suorittaneista parhaat lähetetään stipendiaatteina opiskelemaan Euroopan ja Amerikan yliopistoihin. Tällä hetkellä yksi pappiskandidaatti opiskelee [[Systemaattinen teologia\|systemaattista teologiaa]] Louvain'ssa, toinen kirkkohistoriaa ja uskontojen historiaa Bonnissa, kolmas liturgiikkaa Pariisissa ja neljäs Vanhan Testamentin eksegetiikkaa Strassbourgissa. Nämä stipendiaatit muodostavat korkeakoulun professorien jälkikasvun tai sitten heistä tulee Kirkon tiedemiehiä.

	Ulkomaalaisia korkeakoulussa on ollut sen perustamisesta lähtien. Ennen maailmansotia monet Itä-Euroopan maista tulleet opiskelijat suorittivat täällä loppututkinnon. Viime vuosina korkeakoulussa on ollut myös ei-ortodoksisiin kirkkoihin kuuluvia opiskelijoita, joiden tavoitteena on kreikan kielen oppiminen ja yleiskuvan saaminen ortodoksisesta teologiasta ja uskonelämästä.		Ulkomaalaisia korkeakoulussa on ollut sen perustamisesta lähtien. Ennen maailmansotia monet Itä-Euroopan maista tulleet opiskelijat suorittivat täällä loppututkinnon. Viime vuosina korkeakoulussa on ollut myös ei-ortodoksisiin kirkkoihin kuuluvia opiskelijoita, joiden tavoitteena on kreikan kielen oppiminen ja yleiskuvan saaminen ortodoksisesta teologiasta ja uskonelämästä.

Domna (31. heinäkuuta 2009 kello 17.43)

2009-07-31T17:43:22Z

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 17.43
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}[[Kuva:Halki12.jpg\|thumb\|<center>Halki ylhäällä Hope-kukkulalla edessään satama vuoden 1960 kuvassa.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun ~~etupuoli~~.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun ~~länsi-osa~~ vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.		{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}[[Kuva:Halki12.jpg\|thumb\|<center>Halki ylhäällä Hope-kukkulalla edessään satama vuoden 1960 kuvassa.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun julkisivu.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsiosa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.

	== Päivän ohjelma ==		== Päivän ohjelma ==

	Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös ~~iltapaivä1lä~~ tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.		Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapäivällä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.

	== Rehtori ja perustaminen ==		== Rehtori ja perustaminen ==

	Luostarin [[igumeni]] ja korkeakoulun rehtori '''Maximos Repanellis''', joka täällä loppututkinnon suoritettuaan on opiskellut Louvain'ssa Belgiassa ja joka luennoi filosofian historiaa, kristillistä ja filosofista etiikkaa, toivoo, että Halkin korkeakouluun tulisi opiskelemaan kaksi tai kolme suomalaista viideksi vuodeksi, jotta he voisivat valmistautua täällä Kirkkomme tiedemiehiksi. Siinä tapauksessa, että tulijoita ~~1öytyy~~ niin pitkäksi ajaksi, heidän ei allekirjoittaneen mielestä kannata käydä koko pappisseminaaria, vaan ainoastaan kolme luokkaa tai sitten tänne voisi tulla myös ylioppilastutkinnon suorittaneita.		Luostarin [[igumeni]] ja korkeakoulun rehtori '''Maximos Repanellis''', joka täällä loppututkinnon suoritettuaan on opiskellut Louvain'ssa Belgiassa ja joka luennoi filosofian historiaa, kristillistä ja filosofista etiikkaa, toivoo, että Halkin korkeakouluun tulisi opiskelemaan kaksi tai kolme suomalaista viideksi vuodeksi, jotta he voisivat valmistautua täällä Kirkkomme tiedemiehiksi. Siinä tapauksessa, että tulijoita löytyy niin pitkäksi ajaksi, heidän ei allekirjoittaneen mielestä kannata käydä koko pappisseminaaria, vaan ainoastaan kolme luokkaa tai sitten tänne voisi tulla myös ylioppilastutkinnon suorittaneita.

	Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin perustamisvuotta ei tunneta. Patriarkka '''Fotioksen''' tiedetään uusineen luostarin. ~~Teologinen~~ korkeakoulun perustaminen Pyhän Nikolaoksen luostariin liittyy Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yliopistojen perustamisvirtaukseen. Patriarkka '''Germanos''' perusti korkeakoulun v. 1844 etupäässä sitä varten, että korkeampi [[Papisto\|kleerus]] saisi perusteellisen teologisen koulutuksen. Korkeakoulun ensimmäinen rehtori oli '''Konstantinos Tybaldos'''. Korkeakoulu pohjautuu ylioppilastutkintoon ja alussa se oli 5-vuotinen, v. 1951 se muutettiin 4-vuotiseksi.		Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin perustamisvuotta ei tunneta. Patriarkka '''Fotioksen''' tiedetään uusineen luostarin. Teologisen korkeakoulun perustaminen Pyhän Nikolaoksen luostariin liittyy Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yliopistojen perustamisvirtaukseen. Patriarkka '''Germanos''' perusti korkeakoulun v. 1844 etupäässä sitä varten, että korkeampi [[Papisto\|kleerus]] saisi perusteellisen teologisen koulutuksen. Korkeakoulun ensimmäinen rehtori oli '''Konstantinos Tybaldos'''. Korkeakoulu pohjautuu ylioppilastutkintoon ja alussa se oli 5-vuotinen, v. 1951 se muutettiin 4-vuotiseksi.

	Luostarikorkeakoulun rakennus tuhoutui täydellisesti v. 1894 maanjäristyksessä. Venäjän kreikkalaisen '''Paulus Skylitis Stefanovikin''' lahjoituksen turvin rakennettiin uusi korkeakoulurakennus v. 1896. Lahjoittajan etunimen etukirjaimen mukaan luostarikorkeakoulu rakennettiin kreikkalaisen ''pii''-kirjaimen muotoiseksi. Korkeakoulurakennus ja kirkko muodostavat yhdessä E-kirjaimen lahjoittajan aviopuolison Elenan muiston kunnioittamiseksi. Lahjoittajan ja hänen aviopuolisonsa nimet mainitaan jokaisen jumalanpalveluksen esirukouksissa.		Luostarikorkeakoulun rakennus tuhoutui täydellisesti v. 1894 maanjäristyksessä. Venäjän kreikkalaisen '''Paulus Skylitis Stefanovikin''' lahjoituksen turvin rakennettiin uusi korkeakoulurakennus v. 1896. Lahjoittajan etunimen etukirjaimen mukaan luostarikorkeakoulu rakennettiin kreikkalaisen ''pii''-kirjaimen muotoiseksi. Korkeakoulurakennus ja kirkko muodostavat yhdessä E-kirjaimen lahjoittajan aviopuolison Elenan muiston kunnioittamiseksi. Lahjoittajan ja hänen aviopuolisonsa nimet mainitaan jokaisen jumalanpalveluksen esirukouksissa.
Rivi 15:		Rivi 15:
	Suomen ortodoksien piirissä korkeakoulun nimityksestä ja tasosta on esiintynyt erilaisia käsityksiä. Kreikkalaisen "Theologikii Skholii" suomennos on "Teologinen korkeakoulu" tai "Teologinen akatemia". Halkin korkeakoulu vastaa täysin teologista tiedekuntaa, eikä sen vuoksi voida käyttää harhaanjohtavia suomennoksia "teologinen seminaari" tai "teologinen koulu". Pappisseminaarista käytetään kreikan kielessä nimitystä "jieretikii skholikii".		Suomen ortodoksien piirissä korkeakoulun nimityksestä ja tasosta on esiintynyt erilaisia käsityksiä. Kreikkalaisen "Theologikii Skholii" suomennos on "Teologinen korkeakoulu" tai "Teologinen akatemia". Halkin korkeakoulu vastaa täysin teologista tiedekuntaa, eikä sen vuoksi voida käyttää harhaanjohtavia suomennoksia "teologinen seminaari" tai "teologinen koulu". Pappisseminaarista käytetään kreikan kielessä nimitystä "jieretikii skholikii".

	Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin suojissa toimii teologisen korkeakoulun lisäksi poikalukio. Tällä hetkellä koko oppilaitoksessa on yhteensä 110 opiskelijaa, joista 27 lukiossa. Opiskelijoiden enemmistö on Kreikasta, Turkin kreikkalaisia on 35, Yhdysvalloista on kaksi opiskelijaa, Englannista kaksi, Suomesta yksi ja ~~Arabivaltioista~~ neljä.		Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin suojissa toimii teologisen korkeakoulun lisäksi poikalukio. Tällä hetkellä koko oppilaitoksessa on yhteensä 110 opiskelijaa, joista 27 lukiossa. Opiskelijoiden enemmistö on Kreikasta, Turkin kreikkalaisia on 35, Yhdysvalloista on kaksi opiskelijaa, Englannista kaksi, Suomesta yksi ja arabivaltioista neljä.

	== Opettajia ==		== Opettajia ==

Hannu (31. heinäkuuta 2009 kello 13.57)

2009-07-31T13:57:30Z

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 13.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}[[Kuva:Halki12.jpg\|thumb\|<center>Halki ylhäällä Hope-kukkulalla edessään satama vuoden 1960 kuvassa.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun etupuoli.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsi-osa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.		{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}[[Kuva:Halki12.jpg\|thumb\|<center>Halki ylhäällä Hope-kukkulalla edessään satama vuoden 1960 kuvassa.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun etupuoli.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsi-osa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.

			== Päivän ohjelma ==

	Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapaivä1lä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.		Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapaivä1lä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.

			== Rehtori ja perustaminen ==
⚫	Luostarin [igumeni]] ja korkeakoulun rehtori '''Maximos Repanellis''', joka täällä loppututkinnon suoritettuaan on opiskellut Louvain'ssa Belgiassa ja joka luennoi filosofian historiaa, kristillistä ja filosofista etiikkaa, toivoo, että Halkin korkeakouluun tulisi opiskelemaan kaksi tai kolme suomalaista viideksi vuodeksi, jotta he voisivat valmistautua täällä Kirkkomme tiedemiehiksi. Siinä tapauksessa, että tulijoita 1öytyy niin pitkäksi ajaksi, heidän ei allekirjoittaneen mielestä kannata käydä koko pappisseminaaria, vaan ainoastaan kolme luokkaa tai sitten tänne voisi tulla myös ylioppilastutkinnon suorittaneita.

		⚫	Luostarin [[igumeni]] ja korkeakoulun rehtori '''Maximos Repanellis''', joka täällä loppututkinnon suoritettuaan on opiskellut Louvain'ssa Belgiassa ja joka luennoi filosofian historiaa, kristillistä ja filosofista etiikkaa, toivoo, että Halkin korkeakouluun tulisi opiskelemaan kaksi tai kolme suomalaista viideksi vuodeksi, jotta he voisivat valmistautua täällä Kirkkomme tiedemiehiksi. Siinä tapauksessa, että tulijoita 1öytyy niin pitkäksi ajaksi, heidän ei allekirjoittaneen mielestä kannata käydä koko pappisseminaaria, vaan ainoastaan kolme luokkaa tai sitten tänne voisi tulla myös ylioppilastutkinnon suorittaneita.

	Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin perustamisvuotta ei tunneta. Patriarkka '''Fotioksen''' tiedetään uusineen luostarin. Teologinen korkeakoulun perustaminen Pyhän Nikolaoksen luostariin liittyy Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yliopistojen perustamisvirtaukseen. Patriarkka '''Germanos''' perusti korkeakoulun v. 1844 etupäässä sitä varten, että korkeampi [[Papisto\|kleerus]] saisi perusteellisen teologisen koulutuksen. Korkeakoulun ensimmäinen rehtori oli '''Konstantinos Tybaldos'''. Korkeakoulu pohjautuu ylioppilastutkintoon ja alussa se oli 5-vuotinen, v. 1951 se muutettiin 4-vuotiseksi.		Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin perustamisvuotta ei tunneta. Patriarkka '''Fotioksen''' tiedetään uusineen luostarin. Teologinen korkeakoulun perustaminen Pyhän Nikolaoksen luostariin liittyy Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yliopistojen perustamisvirtaukseen. Patriarkka '''Germanos''' perusti korkeakoulun v. 1844 etupäässä sitä varten, että korkeampi [[Papisto\|kleerus]] saisi perusteellisen teologisen koulutuksen. Korkeakoulun ensimmäinen rehtori oli '''Konstantinos Tybaldos'''. Korkeakoulu pohjautuu ylioppilastutkintoon ja alussa se oli 5-vuotinen, v. 1951 se muutettiin 4-vuotiseksi.
Rivi 12:		Rivi 16:

	Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin suojissa toimii teologisen korkeakoulun lisäksi poikalukio. Tällä hetkellä koko oppilaitoksessa on yhteensä 110 opiskelijaa, joista 27 lukiossa. Opiskelijoiden enemmistö on Kreikasta, Turkin kreikkalaisia on 35, Yhdysvalloista on kaksi opiskelijaa, Englannista kaksi, Suomesta yksi ja Arabivaltioista neljä.		Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin suojissa toimii teologisen korkeakoulun lisäksi poikalukio. Tällä hetkellä koko oppilaitoksessa on yhteensä 110 opiskelijaa, joista 27 lukiossa. Opiskelijoiden enemmistö on Kreikasta, Turkin kreikkalaisia on 35, Yhdysvalloista on kaksi opiskelijaa, Englannista kaksi, Suomesta yksi ja Arabivaltioista neljä.

			== Opettajia ==

	Aikaisemmin mainitun koulun rehtorin Maximos Repanelliksen lisäksi, joka luennoi filosofian historiaa ja kristillistä sekä filosofista etiikkaa, korkeakoulun professoreina toimivat seuraavat henkilöt:		Aikaisemmin mainitun koulun rehtorin Maximos Repanelliksen lisäksi, joka luennoi filosofian historiaa ja kristillistä sekä filosofista etiikkaa, korkeakoulun professoreina toimivat seuraavat henkilöt:
Rivi 25:		Rivi 31:

	Korkeakoulun uusien sääntöjen mukaan sen professoreiksi pääsevät vain sellaiset, jotka ovat väitelleet tohtoriksi jossakin ortodoksisessa tiedekunnassa. Tähän asti on professoriksi päässyt myös jossakin ei-ortodoksisessa tiedekunnassa tohtorin arvon saavuttanut. Koska ortodoksisia tiedekuntia on kuitenkin suhteellisen vähän, niin on tehty mahdolliseksi esittää jossakin eurooppalaisessa tai amerikkalaisessa yliopistossa hyväksytty väitöskirja uudestaan jossakin ortodoksisessa teologisessa tiedekunnassa.		Korkeakoulun uusien sääntöjen mukaan sen professoreiksi pääsevät vain sellaiset, jotka ovat väitelleet tohtoriksi jossakin ortodoksisessa tiedekunnassa. Tähän asti on professoriksi päässyt myös jossakin ei-ortodoksisessa tiedekunnassa tohtorin arvon saavuttanut. Koska ortodoksisia tiedekuntia on kuitenkin suhteellisen vähän, niin on tehty mahdolliseksi esittää jossakin eurooppalaisessa tai amerikkalaisessa yliopistossa hyväksytty väitöskirja uudestaan jossakin ortodoksisessa teologisessa tiedekunnassa.

			== Opinto-ohjelma ==

	Korkeakoulun opinto-ohjelmassa on mm. viisi [[Opetuspuhe\|saarnaa]], joista ensimmäinen on neljäntenä lukukautena pidetty harjoitussaarna. Neljä saarnaa jokainen opiskelija joutuu pitämään kirkossa, joista kaksi on [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalveluksessa]] ja kaksi [[liturgia]]ssa. Teologisista pääaineista kukin tekee seminaarityön.		Korkeakoulun opinto-ohjelmassa on mm. viisi [[Opetuspuhe\|saarnaa]], joista ensimmäinen on neljäntenä lukukautena pidetty harjoitussaarna. Neljä saarnaa jokainen opiskelija joutuu pitämään kirkossa, joista kaksi on [[Ehtoopalvelus\|ehtoopalveluksessa]] ja kaksi [[liturgia]]ssa. Teologisista pääaineista kukin tekee seminaarityön.
Rivi 40:		Rivi 48:
	Halkin teologisessa korkeakoulussa opiskellaan pätevien professorien johdolla. Koulun kellon soitto ei ilmoita vain oppitunnin alkamista, vaan myös lukemisen alkamisen. Opiskelijat istuvat lukusaleissa kukin oman pöytänsä ääressä kellon ilmoittaessa lukuajan alkavan. Jos saisimme tänne useammaksi vuodeksi suomalaisia ylioppilaita tai pappiskandidaatteja, jotka varmasti ainakin vuoden kuluttua olisivat täysin tottuneet luostarikorkeakoulun elämänrytmiin, niin kirkkokuntamme voisi heistä saada päteviä tiedemiehiä, joista se potee niin suurta pulaa. Näyttää siltä, että kreikankielinen alue vetää yhä enemmän jatko-opintoja suorittamaan lähteviä puoleensa, menivätpä he sitten Ateenaan akateemisen vapauden ilmapiiriin tai Halkin luostariyhteisöön opiskelemaan. Kirkollamme on pappismiehiä, jotka ovat suorittaneet akateemisen loppututkinnon slaavilaisella tai romaanisella kielialueella. Joko uskaltaisimme toivoa, että lähimmän kymmenen vuoden sisällä Kirkkomme saa palvelukseensa kreikkalaisella kielialueella akateemisen loppututkinnon suorittaneita miehiä.		Halkin teologisessa korkeakoulussa opiskellaan pätevien professorien johdolla. Koulun kellon soitto ei ilmoita vain oppitunnin alkamista, vaan myös lukemisen alkamisen. Opiskelijat istuvat lukusaleissa kukin oman pöytänsä ääressä kellon ilmoittaessa lukuajan alkavan. Jos saisimme tänne useammaksi vuodeksi suomalaisia ylioppilaita tai pappiskandidaatteja, jotka varmasti ainakin vuoden kuluttua olisivat täysin tottuneet luostarikorkeakoulun elämänrytmiin, niin kirkkokuntamme voisi heistä saada päteviä tiedemiehiä, joista se potee niin suurta pulaa. Näyttää siltä, että kreikankielinen alue vetää yhä enemmän jatko-opintoja suorittamaan lähteviä puoleensa, menivätpä he sitten Ateenaan akateemisen vapauden ilmapiiriin tai Halkin luostariyhteisöön opiskelemaan. Kirkollamme on pappismiehiä, jotka ovat suorittaneet akateemisen loppututkinnon slaavilaisella tai romaanisella kielialueella. Joko uskaltaisimme toivoa, että lähimmän kymmenen vuoden sisällä Kirkkomme saa palvelukseensa kreikkalaisella kielialueella akateemisen loppututkinnon suorittaneita miehiä.

	rovasti [[Viktor Turhanen]] Aamun Koitossa nr. 3/1960		rovasti '''[[Viktor Turhanen]]''' Aamun Koitossa nr. 3/1960

	[[Luokka:Paikat]]		[[Luokka:Paikat]]

Hannu (31. heinäkuuta 2009 kello 13.54)

2009-07-31T13:54:47Z

← Vanhempi versio		Versio 31. heinäkuuta 2009 kello 13.54
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.		{{LaatikkoPP ei otsikkoa\|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen\|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}[[Kuva:Halki12.jpg\|thumb\|<center>Halki ylhäällä Hope-kukkulalla edessään satama vuoden 1960 kuvassa.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki09.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun etupuoli.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]][[Kuva:Halki11.jpg\|thumb\|<center>Halkin koulun länsi-osa vuonna 1960.<br><small>(kuva: Viktor Turhanen)</small></center>]]Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi\|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa\|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.

	Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapaivä1lä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.		Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapaivä1lä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.

Hannu: Ak: Uusi sivu: {{LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä Viktor Turhasen artikkeliin Halkista. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koito...

2009-07-31T10:18:19Z

Ak: Uusi sivu: {{LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä Viktor Turhasen artikkeliin Halkista. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koito...

Uusi sivu

{{LaatikkoPP ei otsikkoa|teksti=Tämä artikkeli perustuu isä [[Viktor Turhanen|Viktor Turhasen]] artikkeliin [[Halki]]sta. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin vuonna 1960 Aamun Koitossa nr. 3. Artikkeli julkaistaan kirjoittajan luvalla. Tekstin on digitoinut Hannu Pyykkönen.}}Korkealla mäellä Halkin saarella sijaitsee muurien ympäröimä iso Pyhän Nikolaoksen luostari, jossa luostarin säännöt ovat edelleenkin voimassa, mutta jonka veljestö muodostuu teologian ylioppilaista ja lukiolaisista. Luostari on Halkin teologinen korkeakoulu, jonne otetaan vain naimattomia opiskelijoita (poikkeustapauksessa naimisissa olevia ulkomaalaisia). Loppututkinnon suorittaneet ovat velvolliset vihkiytymään [[Pappi|papeiksi]], muussa tapauksessa heidän täytyy suorittaa maksu opiskelusta, 80.000 mk vuodelta. Suurin osa Kreikan ja Lähi-idän [[Piispa|piispoista]] on suorittanut opintonsa Halkin teologisessa korkeakoulussa, samoin jotkut ortodoksisista patriarkoista. Kaikki korkeakoulun nykyiset professorit ovat suorittaneet loppututkinnon täällä, ennen kuin ovat siirtyneet ulkomaille opiskelemaan.

Aamulla puoli kahdeksan aikaan kirkonkello kutsuu jumalanpalvelukseen, jonne pian toistasataa sinipukuista opiskelijaa tai viittaan pukeutunutta munkki- tai munkkidiakoniopiskelijaa rientää. Jokainen päivä aloitetaan jumalanpalveluksella. Arkipäivän aamupalvelus kestää puoli tuntia. Luostarin jumalanpalveluskaava ei ole käytössä, vaan tiiviin opiskelun vuoksi tavallinen seurakuntien supistettu kaava. Luennot kestävät puoli yhteen, jolloin on päivällinen. Iltapäivä on pakollista opiskelua neljältä alkavaan ja puoli tuntia kestävään iltajumalanpalvelukseen asti. Puoli viidestä kuuteen saa kävellä luostarin muurien ulkopuolella ja illalla on jälleen pakollista opiskelua puoli yhdeksään asti lukusaleissa, joissa jokaisella on oma pöytä. Eräinä päivinä on luentoja myös iltapaivä1lä tai illalla. Kysyin professori Gallinikokselta, pitikö hän tätä tiukkaa luostariohjesäännön mukaista ohjelmaa tarkoituksenmukaisena? Vastaus oli: ''"Balkanilaiselle luonteelle akateeminen vapaus ei ole hyväksi, sillä sitä väärinkäytettäisiin hyvin helposti. Teologian ylioppilaiden oppisaavutukset ovat täällä huomattavasti paremmat kuin Ateenassa ja Tessalonikassa. Lisäksi naimattomuutta edellyttäviin korkeimpiin Kirkon virkoihin valmistuville luostarikorkeakoulu on kaikkein tarkoituksenmukaisin."'' Myös kreikkalaiset ylioppilaat, joiden kanssa asiasta keskustelin, pitivät poikkeuksetta Halkin teologista korkeakoulua parempana opiskelupaikkana kuin Ateenan ja Tessalonikan teologisia tiedekuntia. Pohjoisempien maiden edustajat taas asettivat tiedekunnat etusijalle.

Luostarin [igumeni]] ja korkeakoulun rehtori '''Maximos Repanellis''', joka täällä loppututkinnon suoritettuaan on opiskellut Louvain'ssa Belgiassa ja joka luennoi filosofian historiaa, kristillistä ja filosofista etiikkaa, toivoo, että Halkin korkeakouluun tulisi opiskelemaan kaksi tai kolme suomalaista viideksi vuodeksi, jotta he voisivat valmistautua täällä Kirkkomme tiedemiehiksi. Siinä tapauksessa, että tulijoita 1öytyy niin pitkäksi ajaksi, heidän ei allekirjoittaneen mielestä kannata käydä koko pappisseminaaria, vaan ainoastaan kolme luokkaa tai sitten tänne voisi tulla myös ylioppilastutkinnon suorittaneita.

Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin perustamisvuotta ei tunneta. Patriarkka '''Fotioksen''' tiedetään uusineen luostarin. Teologinen korkeakoulun perustaminen Pyhän Nikolaoksen luostariin liittyy Euroopassa 1800-luvulla vallinneeseen yleiseen yliopistojen perustamisvirtaukseen. Patriarkka '''Germanos''' perusti korkeakoulun v. 1844 etupäässä sitä varten, että korkeampi [[Papisto|kleerus]] saisi perusteellisen teologisen koulutuksen. Korkeakoulun ensimmäinen rehtori oli '''Konstantinos Tybaldos'''. Korkeakoulu pohjautuu ylioppilastutkintoon ja alussa se oli 5-vuotinen, v. 1951 se muutettiin 4-vuotiseksi.

Luostarikorkeakoulun rakennus tuhoutui täydellisesti v. 1894 maanjäristyksessä. Venäjän kreikkalaisen '''Paulus Skylitis Stefanovikin''' lahjoituksen turvin rakennettiin uusi korkeakoulurakennus v. 1896. Lahjoittajan etunimen etukirjaimen mukaan luostarikorkeakoulu rakennettiin kreikkalaisen ''pii''-kirjaimen muotoiseksi. Korkeakoulurakennus ja kirkko muodostavat yhdessä E-kirjaimen lahjoittajan aviopuolison Elenan muiston kunnioittamiseksi. Lahjoittajan ja hänen aviopuolisonsa nimet mainitaan jokaisen jumalanpalveluksen esirukouksissa.

Suomen ortodoksien piirissä korkeakoulun nimityksestä ja tasosta on esiintynyt erilaisia käsityksiä. Kreikkalaisen "Theologikii Skholii" suomennos on "Teologinen korkeakoulu" tai "Teologinen akatemia". Halkin korkeakoulu vastaa täysin teologista tiedekuntaa, eikä sen vuoksi voida käyttää harhaanjohtavia suomennoksia "teologinen seminaari" tai "teologinen koulu". Pappisseminaarista käytetään kreikan kielessä nimitystä "jieretikii skholikii".

Halkin Pyhän Nikolaoksen luostarin suojissa toimii teologisen korkeakoulun lisäksi poikalukio. Tällä hetkellä koko oppilaitoksessa on yhteensä 110 opiskelijaa, joista 27 lukiossa. Opiskelijoiden enemmistö on Kreikasta, Turkin kreikkalaisia on 35, Yhdysvalloista on kaksi opiskelijaa, Englannista kaksi, Suomesta yksi ja Arabivaltioista neljä.

Aikaisemmin mainitun koulun rehtorin Maximos Repanelliksen lisäksi, joka luennoi filosofian historiaa ja kristillistä sekä filosofista etiikkaa, korkeakoulun professoreina toimivat seuraavat henkilöt:

* Professori '''Georgios Anastasiadis'''. Hänellä on patriarkan hovin arvonimi "Patriarkaatin suuri ikonomos". Hän on suorittanut Halkin korkeakoulun loppututkinnon, niin kuin kaikki muutkin professorit ja opiskellut sen jälkeen Belgradissa. Hän luennoi kanonista oikeutta, liturgiikkaa, sieluhoitoa ja teologian johdanto-oppia.
* Professori '''Johannes Panagiotidis''' on opiskellut Pietarissa ja luennoi keskiajan kirkkohistoriaa.
* Professori '''Emmanuel Fotiadis''' on opiskellut Varsovassa. Luennoi symboliikkaa eli vertailevaa teologiaa ja [[Autokefalia|autokefalisten]] kirkkojen historiaa.
* Professori '''Krysostomos Konstantinidis''' opiskeli Roomassa ja Salzburgissa. Luennoi [[dogmatiikka]]a, dogmihistoriaa, kristillistä arkeologiaa ja uskonnonhistoriaa. Hän on kansainvälisesti tunnetuin korkeakoulun professoreista.
* Professori '''Konstantin Gallinikos''' opiskeli filosofiaa Tessalonikassa ja teologiaa sekä filosofiaa Berliinissä. Luennoi Vanhan Kirkon historiaa, [[UT|Uuden Testamentin]] [[eksegetiikka]]a, hermeneutiikkaa, Raamatun kritiikkiä, Uuden Testamentin johdanto-oppia ja raamatullista arkeologiaa.
* Professori '''Vasilios Anagnostopoulos''' on opiskellut Oxfordissa. Luennoi [[patrologia]]a, kateketiikkaa ja [[homiletiikka]]a.
* Professori '''Vasilios Stavridis''' opiskeli Bostonissa. Luennoi uuden ajan kirkkohistoriaa, [[Ekumenia|ekumeenisen]] liikkeen historiaa ja protestantismin historiaa. Lisäksi hän opettaa erikoisalansa ulkopuolella Vanhan Testamentin johdanto-oppia ja Vanhan Testamentin eksegetiikkaa.
* Professori '''Aristides Passadeos''' luennoi arkkitehtuuria ja opettaa lisäksi kristillisen maalaustaiteen ja arkkitehtuurin historiaa.

Korkeakoulun uusien sääntöjen mukaan sen professoreiksi pääsevät vain sellaiset, jotka ovat väitelleet tohtoriksi jossakin ortodoksisessa tiedekunnassa. Tähän asti on professoriksi päässyt myös jossakin ei-ortodoksisessa tiedekunnassa tohtorin arvon saavuttanut. Koska ortodoksisia tiedekuntia on kuitenkin suhteellisen vähän, niin on tehty mahdolliseksi esittää jossakin eurooppalaisessa tai amerikkalaisessa yliopistossa hyväksytty väitöskirja uudestaan jossakin ortodoksisessa teologisessa tiedekunnassa.

Korkeakoulun opinto-ohjelmassa on mm. viisi [[Opetuspuhe|saarnaa]], joista ensimmäinen on neljäntenä lukukautena pidetty harjoitussaarna. Neljä saarnaa jokainen opiskelija joutuu pitämään kirkossa, joista kaksi on [[Ehtoopalvelus|ehtoopalveluksessa]] ja kaksi [[liturgia]]ssa. Teologisista pääaineista kukin tekee seminaarityön.

Lukiossa luetaan pakollisina kielinä turkkia, ranskaa, klassillista kreikkaa ja latinaa. Korkeakoulussa on vaihtoehtoisia kieliä englanti, ranska ja saksa. Ennen loppututkintoa täytyy tenttiä vähintään yksi vieras kieli.

Ennen loppututkintoa on ohjelmassa diplomityön laatiminen jonkin pääaineen professorille. Diplomityöstä on myös väitöstilaisuus kolmen professorin ja rehtorin edessä, missä opiskelija todistaa hallitsevansa työnsä sekä yksityiskohdat että kokonaisuuden. Diplomityö on myös osoitus siitä, että sen tekijä pystyy työskentelemään tieteellisesti ja käyttämään hyväkseen lähdeteoksia.

Sekä Turkin kreikkalaiset että ulkomaalaiset ortodoksit saavat korkeakoulun nelivuotisen kurssin jälkeen [[Ekumeeninen patriarkka|ekumeeniselta patriarkalta]] arvon "Ortodoksisen teologian opettaja".

Loppututkinnon suorittaneista parhaat lähetetään stipendiaatteina opiskelemaan Euroopan ja Amerikan yliopistoihin. Tällä hetkellä yksi pappiskandidaatti opiskelee [[Systemaattinen teologia|systemaattista teologiaa]] Louvain'ssa, toinen kirkkohistoriaa ja uskontojen historian Bonnissa, kolmas liturgiikkaa Pariisissa ja neljäs Vanhan Testamentin eksegetiikkaa Strassbourgissa. Nämä stipendiaatit muodostavat korkeakoulun professorien jälkikasvun tai sitten heistä tulee Kirkon tiedemiehiä.

Ulkomaalaisia korkeakoulussa on ollut sen perustamisesta lähtien. Ennen maailmansotia monet Itä-Euroopan maista tulleet opiskelijat suorittivat täällä loppututkinnon. Viime vuosina korkeakoulussa on ollut myös ei-ortodoksisiin kirkkoihin kuuluvia opiskelijoita, joiden tavoitteena on kreikan kielen oppiminen ja yleiskuvan saaminen ortodoksisesta teologiasta ja uskonelämästä.

Halkin teologisessa korkeakoulussa opiskellaan pätevien professorien johdolla. Koulun kellon soitto ei ilmoita vain oppitunnin alkamista, vaan myös lukemisen alkamisen. Opiskelijat istuvat lukusaleissa kukin oman pöytänsä ääressä kellon ilmoittaessa lukuajan alkavan. Jos saisimme tänne useammaksi vuodeksi suomalaisia ylioppilaita tai pappiskandidaatteja, jotka varmasti ainakin vuoden kuluttua olisivat täysin tottuneet luostarikorkeakoulun elämänrytmiin, niin kirkkokuntamme voisi heistä saada päteviä tiedemiehiä, joista se potee niin suurta pulaa. Näyttää siltä, että kreikankielinen alue vetää yhä enemmän jatko-opintoja suorittamaan lähteviä puoleensa, menivätpä he sitten Ateenaan akateemisen vapauden ilmapiiriin tai Halkin luostariyhteisöön opiskelemaan. Kirkollamme on pappismiehiä, jotka ovat suorittaneet akateemisen loppututkinnon slaavilaisella tai romaanisella kielialueella. Joko uskaltaisimme toivoa, että lähimmän kymmenen vuoden sisällä Kirkkomme saa palvelukseensa kreikkalaisella kielialueella akateemisen loppututkinnon suorittaneita miehiä.

rovasti [[Viktor Turhanen]] Aamun Koitossa nr. 3/1960

[[Luokka:Paikat]]
[[Luokka:Konstantinopoli]]