Gregorios Palamas - Muutoshistoria

Hannu (14. marraskuuta 2013 kello 03.35)

2013-11-14T03:35:05Z

← Vanhempi versio		Versio 14. marraskuuta 2013 kello 03.35
Rivi 37:		Rivi 37:

	* [[Pyhän Gregorios Palamaksen juhlana (opetuspuhe)]]		* [[Pyhän Gregorios Palamaksen juhlana (opetuspuhe)]]
			* [[Ortodoksinen teologia on hengellisen parantumisen hedelmää (opetuspuhe)]]

	== Tropari ja kontakki ==		== Tropari ja kontakki ==

Hannu: /* Muistopäivä */

2012-10-31T08:43:07Z

Muistopäivä

← Vanhempi versio		Versio 31. lokakuuta 2012 kello 08.43
Rivi 33:		Rivi 33:

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

			== Katso myös ==

			* [[Pyhän Gregorios Palamaksen juhlana (opetuspuhe)]]

	== Tropari ja kontakki ==		== Tropari ja kontakki ==

Petja (24. lokakuuta 2011 kello 18.18)

2011-10-24T18:18:01Z

← Vanhempi versio		Versio 24. lokakuuta 2011 kello 18.18
Rivi 63:		Rivi 63:

	[[Luokka:Athos]]		[[Luokka:Athos]]
	[[Luokka:~~Bysanttilaiset~~ pyhät]]		[[Luokka:Konstantinopolilaiset pyhät]]
	[[Luokka:Filokalia]]		[[Luokka:Filokalia]]
	[[Luokka:Kirkkoisät]]		[[Luokka:Kirkkoisät]]
Rivi 70:		Rivi 70:
	[[Luokka:Pääsiäinen]]		[[Luokka:Pääsiäinen]]
	[[Luokka:Suuri paasto]]		[[Luokka:Suuri paasto]]
			[[Luokka:Marraskuu]]
			[[Luokka:1200-luvun pyhät]]
			[[Luokka:1300-luvun pyhät]]
			[[Luokka:Piispat]]

Mikko (30. syyskuuta 2011 kello 17.56)

2011-09-30T17:56:30Z

← Vanhempi versio		Versio 30. syyskuuta 2011 kello 17.56
Rivi 66:		Rivi 66:
	[[Luokka:Filokalia]]		[[Luokka:Filokalia]]
	[[Luokka:Kirkkoisät]]		[[Luokka:Kirkkoisät]]
			[[Luokka:Kreikkalaiset pyhät]]
	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Pääsiäinen]]		[[Luokka:Pääsiäinen]]

Hannu (13. marraskuuta 2010 kello 19.57)

2010-11-13T19:57:17Z

← Vanhempi versio		Versio 13. marraskuuta 2010 kello 19.57
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	'''Pyhä Gregorios Palamas''' (kreikaksi: ''Γρηγόριος Παλαμάς'')syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka Gregorios tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.		'''Pyhä Gregorios Palamas''' (kreikaksi: ''Γρηγόριος Παλαμάς'') syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka Gregorios tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.

	Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.		Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.

Hannu (22. helmikuuta 2010 kello 19.31)

2010-02-22T19:31:36Z

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 19.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	'''Pyhä Gregorios''' syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka ~~hän~~ tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.		'''Pyhä Gregorios Palamas''' (kreikaksi: ''Γρηγόριος Παλαμάς'')syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka Gregorios tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.

	Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.		Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Pyhä Gregorios oli munkkina Athos-vuorella muun muassa [[Suuri lavra\|Suuressa lavrassa]], [[Esfigmenoksen luostari]]ssa ja [[erakko]]na erämaassa Glossian alueella. Turkkilaisten maahan tunkeutumisen seurauksena hän oli kuitenkin pakotettu pakenemaan Tessalonikiin, jossa hänet määrättiin papillisiin tehtäviin vuonna 1326. Myöhemmin hän siirtyi vielä elämään erakkona vuorille lähelle Beroiaa (nykyään Veria) ja lopulta kuitenkin palasi Athokselle vuonna 1331.		Pyhä Gregorios oli munkkina Athos-vuorella muun muassa [[Suuri lavra\|Suuressa lavrassa]], [[Esfigmenoksen luostari]]ssa ja [[erakko]]na erämaassa Glossian alueella. Turkkilaisten maahan tunkeutumisen seurauksena hän oli kuitenkin pakotettu pakenemaan Tessalonikiin, jossa hänet määrättiin papillisiin tehtäviin vuonna 1326. Myöhemmin hän siirtyi vielä elämään erakkona vuorille lähelle Beroiaa (nykyään Veria) ja lopulta kuitenkin palasi Athokselle vuonna 1331.

	Kuusi vuotta myöhemmin hän tuli sotketuksi kiistaan Italian Calabriasta kotoisin olevan kreikkalaisen munkki Barlaamin kanssa. Barlaamin epäillään olleen [[uniaatti]] eli hän tunnusti roomalaiskatolisen [[paavi]]n ylivallan. [[Bysantti\|Bysantissa]] hän kuitenkin esiintyi ortodoksisena munkkina ja tuli jopa valituksi Konstantinopolin yliopiston professoriksi.		Kuusi vuotta myöhemmin hän tuli sotketuksi kiistaan Italian Calabriasta kotoisin olevan kreikkalaisen [[munkki]] Barlaamin kanssa. Barlaamin epäillään olleen [[uniaatti]] eli hän tunnusti [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] [[paavi]]n ylivallan. [[Bysantti\|Bysantissa]] hän kuitenkin esiintyi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisena]] munkkina ja tuli jopa valituksi Konstantinopolin yliopiston professoriksi.

	Skolastisen koulutuksen saanut Barlaam uskoi, että filosofeilla oli parempi tieto [[Jumala]]sta, kuin mitä profeetoilla oli ollut ja hän arvosti kasvatusta ja opiskelua enemmän kuin sisäistä rukousta ja mietiskelyä. Sellaisenaan munkit tuhlasivat aikaansa sisäiseen rukoukseen, kun heidän olisi pitänyt opiskella, arveli Barlaam. Mutta pyhä Gregorios sanoi [[profeetta\|profeetoilla]] todellisuudessa olevan suurempi tietous Jumalasta, koska he olivat todella nähneet Jumalan tai kuulleet Jumalaa. Kun esitettiin kysymys, miten on ihmiselle mahdollista saada tai omata tietoa ihmeellisestä ja tiedon ulottumattomissa olevasta Jumalasta, vastauksessaan pyhä Gregorios teki eron Jumalan olemuksen (kreikaksi ousia) tuntemiselle ja Hänen voimansa (kreikaksi energeiai) tuntemiselle. Hän muistutti ortodoksisesta opista, joka opettaa, että on mahdotonta tuntea Jumala (tietää, kuka Jumala on), mutta on mahdollista tuntea Jumala Hänen voimassaan (tietää, mitä Jumala tekee ja kuka Hän on suhteessa luomiseen ja ihmiseen), koska Jumala tuli itse ihmiseksi. Näin sanoessaan hän tietysti viittasi [[kappadokialaiset isät\|kappadokialaisiin isiin]] ja muihin aikaisempiin [[kristitty\|kristillisiin]] kirjoittajiin ja kirkkoisiin.		Skolastisen koulutuksen saanut Barlaam uskoi, että filosofeilla oli parempi tieto [[Jumala]]sta, kuin mitä [[Profeetta\|profeetoilla]] oli ollut ja hän arvosti kasvatusta ja opiskelua enemmän kuin sisäistä rukousta ja mietiskelyä. Sellaisenaan munkit tuhlasivat aikaansa sisäiseen rukoukseen, kun heidän olisi pitänyt opiskella, arveli Barlaam. Mutta pyhä Gregorios sanoi [[profeetta\|profeetoilla]] todellisuudessa olevan suurempi tietous Jumalasta, koska he olivat todella nähneet Jumalan tai kuulleet Jumalaa. Kun esitettiin kysymys, miten on ihmiselle mahdollista saada tai omata tietoa ihmeellisestä ja tiedon ulottumattomissa olevasta Jumalasta, vastauksessaan pyhä Gregorios teki eron Jumalan olemuksen (kreikaksi: ''ousia'') tuntemiselle ja Hänen voimansa (kreikaksi: ''energeiai'') tuntemiselle. Hän muistutti ortodoksisesta opista, joka opettaa, että on mahdotonta tuntea Jumala (''tietää, kuka Jumala on''), mutta on mahdollista tuntea Jumala Hänen voimassaan (''tietää, mitä Jumala tekee ja kuka Hän on suhteessa luomiseen ja ihmiseen''), koska Jumala tuli itse ihmiseksi. Näin sanoessaan hän tietysti viittasi [[kappadokialaiset isät\|kappadokialaisiin isiin]] ja muihin aikaisempiin [[kristitty\|kristillisiin]] kirjoittajiin ja [[Kirkkoisä\|kirkkoisiin]].

	Pyhä Gregorios kirjoitti hesykasmia puolustaessaan teoksen 'Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus', jossa käsitellään muun muassa [[jumalallinen valo\|jumalallista valoa]].		Pyhä Gregorios kirjoitti hesykasmia puolustaessaan teoksen 'Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus', jossa käsitellään muun muassa [[jumalallinen valo\|jumalallista valoa]].
Rivi 30:		Rivi 30:
	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==

	Ortodoksinen kirkko kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[~~suuri~~ paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].		[[Ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[Suuri paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

Hannu: /* Tessalonikin arkkipiispa */

2010-02-22T18:08:27Z

Tessalonikin arkkipiispa

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 18.08
Rivi 27:		Rivi 27:

	Pyhän Gregorios Palamaksen [[reliikki\|reliikkejä]] säilytetään hänen muistolleen pyhitetyssä [[katedraali]]ssa Tessalokissa.		Pyhän Gregorios Palamaksen [[reliikki\|reliikkejä]] säilytetään hänen muistolleen pyhitetyssä [[katedraali]]ssa Tessalokissa.

			== Muistopäivä ==

	Ortodoksinen kirkko kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[suuri paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].		Ortodoksinen kirkko kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[suuri paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''

			== Tropari ja kontakki ==

			=== Tropari, 8.säv. ===

			Oikean uskon valo, kirkon tuki ja opettaja, \| erakkojen kaunistus, teologien voittamaton puolustaja, \| ihmeitätekevä Gregorios, Tessalonikan kunnia, armon saarnaaja, \|\| alati rukoile pelastusta sieluillemme.

			=== Kontakki, 8.säv. ===

			Oi jumalansaarnaaja Gregorios, \| me yksin mielin veisaamme ylistystä sinulle, \| sinä, viisauden pyhä ja jumalallinen julistaja, jumaluusopin heleä pasuuna. \| Järkenä, joka seisot Alkujärjen edessä, \| ohjaa meidänkin järkemme Hänen tykönsä, \|\| että veisaisimme sinulle, Oi isä: Iloitse, armon saarnaaja.

	== Kirjallisuutta ==		== Kirjallisuutta ==

Mikko (17. helmikuuta 2010 kello 06.29)

2010-02-17T06:29:47Z

← Vanhempi versio		Versio 17. helmikuuta 2010 kello 06.29
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|~~200px~~\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	'''Pyhä Gregorios''' syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka hän tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta. Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.		'''Pyhä Gregorios''' syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka hän tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.

			Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.

	== Hesykasmin kannattaja ja opettaja ==		== Hesykasmin kannattaja ja opettaja ==

Mikko (1. joulukuuta 2009 kello 06.49)

2009-12-01T06:49:48Z

← Vanhempi versio		Versio 1. joulukuuta 2009 kello 06.49
Rivi 48:		Rivi 48:
	” Olet kuullut kuinka ylimaalliset enkelit ovat muuttumattomia ja näkymättömiä ja ylhäältä langennut pahuuden enkeli on äärimmäisen viekas, ovela eksyttämään, älykäs ja katala. Älä kuitenkaan rinnasta sen enempää hyviä enkeleitä kuin pahuuden ruhtinastakaan Jumalaan. Näet taivaan avaruuden ja monenlaista liikettä taivaankannella, näet auringon kirkkaan säteilyn, kuun valon ja tähtien tuikkeen, hengität raitista ilmaa, ihailet kaikkea mitä maa ja meri tuottavat. Älä kuitenkaan tee mitään niistä jumalaksi itsellesi. Kaikki ne ovat ainoan Jumalan alamaisia ja vain luontokappaleita, jotka Hän on sanallaan tuonut olemattomuudesta olemiseen.”		” Olet kuullut kuinka ylimaalliset enkelit ovat muuttumattomia ja näkymättömiä ja ylhäältä langennut pahuuden enkeli on äärimmäisen viekas, ovela eksyttämään, älykäs ja katala. Älä kuitenkaan rinnasta sen enempää hyviä enkeleitä kuin pahuuden ruhtinastakaan Jumalaan. Näet taivaan avaruuden ja monenlaista liikettä taivaankannella, näet auringon kirkkaan säteilyn, kuun valon ja tähtien tuikkeen, hengität raitista ilmaa, ihailet kaikkea mitä maa ja meri tuottavat. Älä kuitenkaan tee mitään niistä jumalaksi itsellesi. Kaikki ne ovat ainoan Jumalan alamaisia ja vain luontokappaleita, jotka Hän on sanallaan tuonut olemattomuudesta olemiseen.”

			[[Luokka:Athos]]
	[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]		[[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]
	[[Luokka:Filokalia]]		[[Luokka:Filokalia]]

Domna: /* Pyhän Gregorios Palamaksen opetuksia Internetistä poimittuna */

2009-11-07T07:44:43Z

Pyhän Gregorios Palamaksen opetuksia Internetistä poimittuna

← Vanhempi versio		Versio 7. marraskuuta 2009 kello 07.44
Rivi 36:		Rivi 36:
	== Pyhän Gregorios Palamaksen opetuksia Internetistä poimittuna ==		== Pyhän Gregorios Palamaksen opetuksia Internetistä poimittuna ==

	”Jumalaa ei voi oppia tuntemaan älyllisen kehityksen kautta, vaan ainoastaan yhteydessä Jumalaan eli palautettuna luonnolliseen tilaansa ihminen voi saada välittömän tiedon ja kokemuksen Luojastaan. Ihmisen on mahdotonta omistaa Jumala sisimmässään tai yhdistyä Hänen käsittämättömään ~~valkeuteen~~, ellei ihminen puhdistu hyveen kautta ja nouse itsensä yläpuolelle.”		”Jumalaa ei voi oppia tuntemaan älyllisen kehityksen kautta, vaan ainoastaan yhteydessä Jumalaan eli palautettuna luonnolliseen tilaansa ihminen voi saada välittömän tiedon ja kokemuksen Luojastaan. Ihmisen on mahdotonta omistaa Jumala sisimmässään tai yhdistyä Hänen käsittämättömään valkeuteensa, ellei ihminen puhdistu hyveen kautta ja nouse itsensä yläpuolelle.”

	” Kirkon hengellinen elämä rakentuu kokemukselliseen, osallistuvaan ja voimalliseen suhteeseen Jumalan ja ihmisen välillä. Kristillinen elämä on hengellistä toimintaa, jossa yhdistyvät erottamattomasti toisiinsa Kirkon opetus ja käytäntö.”		” Kirkon hengellinen elämä rakentuu kokemukselliseen, osallistuvaan ja voimalliseen suhteeseen Jumalan ja ihmisen välillä. Kristillinen elämä on hengellistä toimintaa, jossa yhdistyvät erottamattomasti toisiinsa Kirkon opetus ja käytäntö.”

	"Teologia ei ole pelkästään puhetta Jumalasta, vaan ensisijaisesti läheistä yhteyttä Häneen"		"Teologia ei ole pelkästään puhetta Jumalasta, vaan ensisijaisesti läheistä yhteyttä Häneen."

	”On olemassa kolmenlaisia teologeja. Ensiksi ovat ne, joilla on suora kokemus elävän Jumalan jumalallisista energioista, tällä tarkoitetaan pyhiä ihmisiä; ja he ovat ainoat todelliset teologit. Toiseksi ovat ne, joilla ei ole tätä suoraa Jumalan kokemusta, mutta jotka kuitenkin luottavat pyhiin ihmisiin; myös he voivat olla aitoja teologeja, mikäli he pysyvät uskollisina pyhien isien todistukselle. Sitten kolmanneksi ovat ne, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta ja jotka eivät luota pyhiin ihmisiin; he ovat huonoja teologeja.”		”On olemassa kolmenlaisia teologeja. Ensiksi ovat ne, joilla on suora kokemus elävän Jumalan jumalallisista energioista, tällä tarkoitetaan pyhiä ihmisiä; ja he ovat ainoat todelliset teologit. Toiseksi ovat ne, joilla ei ole tätä suoraa Jumalan kokemusta, mutta jotka kuitenkin luottavat pyhiin ihmisiin; myös he voivat olla aitoja teologeja, mikäli he pysyvät uskollisina pyhien isien todistukselle. Sitten kolmanneksi ovat ne, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta ja jotka eivät luota pyhiin ihmisiin; he ovat huonoja teologeja.”

	~~” Tee~~ kuvia myös pyhistä ihmisistä ja kumarra niitä - ei jumalina, sillä se on kiellettyä, vaan osoittaaksesi yhteyden, kiintymyksen ja ylenpalttisen kunnioituksen tunteita, sillä kuvien kautta mieli kohoaa ajattelemaan pyhiä. Tekihän Mooseskin kerubien kuvat kaikkein pyhimpään. Kaikkein pyhin oli taivaallisten vertauskuva, kun taas etumainen huone, pyhä, kuvasi koko maailmaa. Mooses ei kutsunut etumaista huonetta pyhäksi kunnioittaakseen luotua, vaan ylistääkseen sen välityksellä maailman Luojaa, Jumalaa. Älä sinäkään palvo jumalina Valtiaan Kristuksen ja Hänen pyhiensä ikoneja, vaan kumarra niiden välityksellä Häntä, joka ensin loi meidät omaksi kuvakseen ja sitten sanomattomasta ihmisrakkaudestaan katsoi hyväksi ottaa itsekin päälleen oman meidän kaltaisen kuvansa - ja siten tulla kuvattavaksi.”		”Tee kuvia myös pyhistä ihmisistä ja kumarra niitä - ei jumalina, sillä se on kiellettyä, vaan osoittaaksesi yhteyden, kiintymyksen ja ylenpalttisen kunnioituksen tunteita, sillä kuvien kautta mieli kohoaa ajattelemaan pyhiä. Tekihän Mooseskin kerubien kuvat kaikkein pyhimpään. Kaikkein pyhin oli taivaallisten vertauskuva, kun taas etumainen huone, pyhä, kuvasi koko maailmaa. Mooses ei kutsunut etumaista huonetta pyhäksi kunnioittaakseen luotua, vaan ylistääkseen sen välityksellä maailman Luojaa, Jumalaa. Älä sinäkään palvo jumalina Valtiaan Kristuksen ja Hänen pyhiensä ikoneja, vaan kumarra niiden välityksellä Häntä, joka ensin loi meidät omaksi kuvakseen ja sitten sanomattomasta ihmisrakkaudestaan katsoi hyväksi ottaa itsekin päälleen oman meidän kaltaisen kuvansa - ja siten tulla kuvattavaksi.”

	” Olet kuullut kuinka ylimaalliset enkelit ovat muuttumattomia ja näkymättömiä ja ylhäältä langennut pahuuden enkeli on äärimmäisen viekas, ovela eksyttämään, älykäs ja katala. Älä kuitenkaan rinnasta sen enempää hyviä enkeleitä kuin pahuuden ruhtinastakaan Jumalaan. Näet taivaan avaruuden ja monenlaista liikettä taivaankannella, näet auringon kirkkaan säteilyn, kuun valon ja tähtien tuikkeen, hengität raitista ilmaa, ihailet kaikkea mitä maa ja meri tuottavat. Älä kuitenkaan tee mitään niistä jumalaksi itsellesi. Kaikki ne ovat ainoan Jumalan alamaisia ja vain luontokappaleita, jotka Hän on sanallaan tuonut olemattomuudesta olemiseen.”		” Olet kuullut kuinka ylimaalliset enkelit ovat muuttumattomia ja näkymättömiä ja ylhäältä langennut pahuuden enkeli on äärimmäisen viekas, ovela eksyttämään, älykäs ja katala. Älä kuitenkaan rinnasta sen enempää hyviä enkeleitä kuin pahuuden ruhtinastakaan Jumalaan. Näet taivaan avaruuden ja monenlaista liikettä taivaankannella, näet auringon kirkkaan säteilyn, kuun valon ja tähtien tuikkeen, hengität raitista ilmaa, ihailet kaikkea mitä maa ja meri tuottavat. Älä kuitenkaan tee mitään niistä jumalaksi itsellesi. Kaikki ne ovat ainoan Jumalan alamaisia ja vain luontokappaleita, jotka Hän on sanallaan tuonut olemattomuudesta olemiseen.”

← Vanhempi versio		Versio 22. helmikuuta 2010 kello 19.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Gregorios palamas wiki.jpg\|250px\|thumb\|<center>''Pyhä Gregorios Palamas''<br>ikoni<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	'''Pyhä Gregorios''' syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka ~~hän~~ tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.		'''Pyhä Gregorios Palamas''' (kreikaksi: ''Γρηγόριος Παλαμάς'')syntyi luultavasti [[Konstantinopoli]]ssa vuonna 1296 anatolialaiseen aatelisperheeseen. Hänen isänsä Konstantinos Palamas oli keisari Andronikos I:n uskottu ja kruununperillisen kasvattaja. Jo nuoruudestaan saakka Gregorios tunsi suurta mieltymystä [[luostari]]elämään, tähän vaikutti varmasti suuresti hänen teologian opettajansa, Filadelfian metropoliitta Theoleptos, jonka kirjoituksia löytyy myös [[Filokalia]]sta.

	Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.		Gregorios onnistui suostuttelemaan jopa omat veljensä (Makarios ja Theodosios) ja sisarensa yhdessä leskeksi jääneen äitinsä (Kallone) ja palvelijoitten kanssa menemään luostariin. Noin vuonna 1317-18 hän meni kahden veljensä kanssa [[Athos]]-vuorelle, missä he ensi töikseen opettelivat sisäisen rukouksen perinteisen [[hesykasmi\|hesykastisen]] tavan mukaan [[munkki]] Nikodemoksen oppilaina.
Rivi 8:		Rivi 8:
	Pyhä Gregorios oli munkkina Athos-vuorella muun muassa [[Suuri lavra\|Suuressa lavrassa]], [[Esfigmenoksen luostari]]ssa ja [[erakko]]na erämaassa Glossian alueella. Turkkilaisten maahan tunkeutumisen seurauksena hän oli kuitenkin pakotettu pakenemaan Tessalonikiin, jossa hänet määrättiin papillisiin tehtäviin vuonna 1326. Myöhemmin hän siirtyi vielä elämään erakkona vuorille lähelle Beroiaa (nykyään Veria) ja lopulta kuitenkin palasi Athokselle vuonna 1331.		Pyhä Gregorios oli munkkina Athos-vuorella muun muassa [[Suuri lavra\|Suuressa lavrassa]], [[Esfigmenoksen luostari]]ssa ja [[erakko]]na erämaassa Glossian alueella. Turkkilaisten maahan tunkeutumisen seurauksena hän oli kuitenkin pakotettu pakenemaan Tessalonikiin, jossa hänet määrättiin papillisiin tehtäviin vuonna 1326. Myöhemmin hän siirtyi vielä elämään erakkona vuorille lähelle Beroiaa (nykyään Veria) ja lopulta kuitenkin palasi Athokselle vuonna 1331.

	Kuusi vuotta myöhemmin hän tuli sotketuksi kiistaan Italian Calabriasta kotoisin olevan kreikkalaisen munkki Barlaamin kanssa. Barlaamin epäillään olleen [[uniaatti]] eli hän tunnusti roomalaiskatolisen [[paavi]]n ylivallan. [[Bysantti\|Bysantissa]] hän kuitenkin esiintyi ortodoksisena munkkina ja tuli jopa valituksi Konstantinopolin yliopiston professoriksi.		Kuusi vuotta myöhemmin hän tuli sotketuksi kiistaan Italian Calabriasta kotoisin olevan kreikkalaisen [[munkki]] Barlaamin kanssa. Barlaamin epäillään olleen [[uniaatti]] eli hän tunnusti [[Roomalaiskatolinen kirkko\|roomalaiskatolisen]] [[paavi]]n ylivallan. [[Bysantti\|Bysantissa]] hän kuitenkin esiintyi [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisena]] munkkina ja tuli jopa valituksi Konstantinopolin yliopiston professoriksi.

	Skolastisen koulutuksen saanut Barlaam uskoi, että filosofeilla oli parempi tieto [[Jumala]]sta, kuin mitä profeetoilla oli ollut ja hän arvosti kasvatusta ja opiskelua enemmän kuin sisäistä rukousta ja mietiskelyä. Sellaisenaan munkit tuhlasivat aikaansa sisäiseen rukoukseen, kun heidän olisi pitänyt opiskella, arveli Barlaam. Mutta pyhä Gregorios sanoi [[profeetta\|profeetoilla]] todellisuudessa olevan suurempi tietous Jumalasta, koska he olivat todella nähneet Jumalan tai kuulleet Jumalaa. Kun esitettiin kysymys, miten on ihmiselle mahdollista saada tai omata tietoa ihmeellisestä ja tiedon ulottumattomissa olevasta Jumalasta, vastauksessaan pyhä Gregorios teki eron Jumalan olemuksen (kreikaksi ousia) tuntemiselle ja Hänen voimansa (kreikaksi energeiai) tuntemiselle. Hän muistutti ortodoksisesta opista, joka opettaa, että on mahdotonta tuntea Jumala (tietää, kuka Jumala on), mutta on mahdollista tuntea Jumala Hänen voimassaan (tietää, mitä Jumala tekee ja kuka Hän on suhteessa luomiseen ja ihmiseen), koska Jumala tuli itse ihmiseksi. Näin sanoessaan hän tietysti viittasi [[kappadokialaiset isät\|kappadokialaisiin isiin]] ja muihin aikaisempiin [[kristitty\|kristillisiin]] kirjoittajiin ja kirkkoisiin.		Skolastisen koulutuksen saanut Barlaam uskoi, että filosofeilla oli parempi tieto [[Jumala]]sta, kuin mitä [[Profeetta\|profeetoilla]] oli ollut ja hän arvosti kasvatusta ja opiskelua enemmän kuin sisäistä rukousta ja mietiskelyä. Sellaisenaan munkit tuhlasivat aikaansa sisäiseen rukoukseen, kun heidän olisi pitänyt opiskella, arveli Barlaam. Mutta pyhä Gregorios sanoi [[profeetta\|profeetoilla]] todellisuudessa olevan suurempi tietous Jumalasta, koska he olivat todella nähneet Jumalan tai kuulleet Jumalaa. Kun esitettiin kysymys, miten on ihmiselle mahdollista saada tai omata tietoa ihmeellisestä ja tiedon ulottumattomissa olevasta Jumalasta, vastauksessaan pyhä Gregorios teki eron Jumalan olemuksen (kreikaksi: ''ousia'') tuntemiselle ja Hänen voimansa (kreikaksi: ''energeiai'') tuntemiselle. Hän muistutti ortodoksisesta opista, joka opettaa, että on mahdotonta tuntea Jumala (''tietää, kuka Jumala on''), mutta on mahdollista tuntea Jumala Hänen voimassaan (''tietää, mitä Jumala tekee ja kuka Hän on suhteessa luomiseen ja ihmiseen''), koska Jumala tuli itse ihmiseksi. Näin sanoessaan hän tietysti viittasi [[kappadokialaiset isät\|kappadokialaisiin isiin]] ja muihin aikaisempiin [[kristitty\|kristillisiin]] kirjoittajiin ja [[Kirkkoisä\|kirkkoisiin]].

	Pyhä Gregorios kirjoitti hesykasmia puolustaessaan teoksen 'Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus', jossa käsitellään muun muassa [[jumalallinen valo\|jumalallista valoa]].		Pyhä Gregorios kirjoitti hesykasmia puolustaessaan teoksen 'Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus', jossa käsitellään muun muassa [[jumalallinen valo\|jumalallista valoa]].
Rivi 30:		Rivi 30:
	== Muistopäivä ==		== Muistopäivä ==

	Ortodoksinen kirkko kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[~~suuri~~ paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].		[[Ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa tätä suurta rukoilijaa ja [[rukous\|rukouksen]] opettajaa kahtena eri [[muistopäivä]]nä: toinen on kiinteästi aina marraskuun 14. päivä ja toinen [[pääsiäinen\|pääsiäisestä]] ja [[Suuri paasto\|Suuresta paastosta]] riippuen Suuren paaston toisena sunnuntaina, jota nimitetäänkin Pyhän [[Gregorios Palamaksen sunnuntai\|Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi]].

	'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Hannu\|Hannu Pyykkönen]]'''