Evakko-Kristus - Muutoshistoria

Hannu (7. huhtikuuta 2026 kello 10.41)

2026-04-07T10:41:53Z

← Vanhempi versio		Versio 7. huhtikuuta 2026 kello 10.41
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni ==		== Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni ==
	<br>		<br>
	[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]		[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.13:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]
	Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.		Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.

Hannu: /* Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni */

2025-06-11T11:20:51Z

Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni

← Vanhempi versio		Versio 11. kesäkuuta 2025 kello 11.20
Rivi 15:		Rivi 15:
	<br>		<br>
	[[Katariina Husso]]<br>		[[Katariina Husso]]<br>
			<br>
			[EDIT 5.6.2025: "Piispainkokous päätti, että Evakko-ikonin juhlan ajankohta on vuodesta 2026 alkaen 20. huhtikuuta."<br>
			[ON: Ko. päivä on samalla Evakkojen liputuspäivä, jonka tarkoituksena on muistaa Suomen sodissa evakuoituja. Päivän juhlistamisen liputuksella sai aikaan Karjalan Liitto ry.]<br>
	<br>		<br>
	[[Kuva:Kuopio_katedraali02_130319_hap.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>		[[Kuva:Kuopio_katedraali02_130319_hap.jpg\|thumb\|center\|400 px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>

Hannu: /* Kontakion, ton 3 */

2025-04-21T11:48:06Z

Kontakion, ton 3

← Vanhempi versio		Versio 21. huhtikuuta 2025 kello 11.48
Rivi 43:		Rivi 43:
	Han som stillar livets stormar, Jesus Kristus, vår tröstare, är nu med oss, osynligt åtföljd av änglar.		Han som stillar livets stormar, Jesus Kristus, vår tröstare, är nu med oss, osynligt åtföljd av änglar.
	De heligas skara delar vår glädje, ty i sorgens ställe har den Allsmäktige gett oss löftenas ljuvliga		De heligas skara delar vår glädje, ty i sorgens ställe har den Allsmäktige gett oss löftenas ljuvliga
	land och budet att älska varandra.		land och budet att älska varandra.<br>
	<br>		<br>
	(''Översatta av Carola Envall och Mikael Sundkvist'')<br>		(''Översatta av Carola Envall och Mikael Sundkvist'')<br>

Hannu: /* Ikonen av ”Evakkokristus” den Allsmäktige (evakueringsikonen) */

2025-04-21T11:47:21Z

Ikonen av ”Evakkokristus” den Allsmäktige (evakueringsikonen)

← Vanhempi versio		Versio 21. huhtikuuta 2025 kello 11.47
Rivi 30:		Rivi 30:
	Tänään lohduttajamme ja elämän myrskyn tyynnyttäjä Jeesus Kristus \| on luonamme enkelien näkymättömästi häntä saattaessa. \| Pyhien joukko iloitsee kanssamme, \| sillä murheen sijaan Kaikkivaltias antoi meille lupausten ihanan maan \| \| ja käskyn rakastaa toisiamme.		Tänään lohduttajamme ja elämän myrskyn tyynnyttäjä Jeesus Kristus \| on luonamme enkelien näkymättömästi häntä saattaessa. \| Pyhien joukko iloitsee kanssamme, \| sillä murheen sijaan Kaikkivaltias antoi meille lupausten ihanan maan \| \| ja käskyn rakastaa toisiamme.
	<br>		<br>
			=== De evakuerades ikon ”Kristus den Allsmäktige” ===
	=== Ikonen av ”Evakkokristus” den Allsmäktige (evakueringsikonen) ===
	<br>		<br>
	==== Troparion, ~~2:a~~ ~~tonen~~ ====		==== Troparion, ton 2 ====
	<br>		<br>
			Din välsignande bild är vår tillflykt, Härskare. Dig, Kristus, vår tröstare, prisar vi. Du kom till vår
	Under skyddet av din välsignande ikon skyndar vi oss, o Härskare, \| och vi lovprisar Dig, Kristus Tröstaren, \| för Du kom till vår hjälp när vi var främlingar och flyktingar, \| och Du vandrade med oss i alla prövningar. \| Om Din nåd och godhet sjunger vi: \| Jorden som med tårar såddes i, lät Du, Kristus, vår Frälsare, \| \| bära den heliga trons rena frukt.
			hjälp när vi tvingades lämna vår hembygd och blev främlingar. Du vandrade med oss när vi
			prövades. Om din nåd och godhet vill vi sjunga, ty den jord som besåddes med tårar har du,
			Kristus, vår Frälsare, låtit bära den heliga trons rena frukt.
	<br>		<br>
	==== Kontakion, ~~3:e~~ ~~tonen~~ ====		==== Kontakion, ton 3 ====
	<br>		<br>
	~~Idag är vår Tröstare den~~ som stillar livets stormar, Jesus Kristus, \| ~~hos oss~~, ~~osynligt~~ ~~åtföljd av änglar. \| De heliga gläds tillsammans~~ med oss, \| ~~för~~ i ~~stället för sorg har den Allsmäktige gett oss löftenas underbara land \| \| och budet att älska varandra~~.		Han som stillar livets stormar, Jesus Kristus, vår tröstare, är nu med oss, osynligt åtföljd av änglar.
			De heligas skara delar vår glädje, ty i sorgens ställe har den Allsmäktige gett oss löftenas ljuvliga
			land och budet att älska varandra.
	<br>		<br>
			(''Översatta av Carola Envall och Mikael Sundkvist'')<br>
			<br>

	=== Christ of Evacuation (Pantokrator) Icon ===		=== Christ of Evacuation (Pantokrator) Icon ===
	<br>		<br>

Hannu: /* Tekstien teemat */

2025-04-14T09:36:29Z

Tekstien teemat

← Vanhempi versio		Versio 14. huhtikuuta 2025 kello 09.36
Rivi 73:		Rivi 73:
	<br>		<br>
	Teksti on kirjoitettu niin, että se tuo esiin evakkomatkaan lähteneiden kokemuksen, mutta on samastuttava myös muille. Jokainen on kutsuttu matkaan muukalaisena tälle maailmalle, yhdessä Kristuksen kanssa, kohti taivasten valtakuntaa rakkauden käskyä seuraten. Ikoni ja teksti muistuttaa kaikille Herran huolenpidosta elämän matkan koetuksissa ja tulevasta ikuisesta ilosta.<br>		Teksti on kirjoitettu niin, että se tuo esiin evakkomatkaan lähteneiden kokemuksen, mutta on samastuttava myös muille. Jokainen on kutsuttu matkaan muukalaisena tälle maailmalle, yhdessä Kristuksen kanssa, kohti taivasten valtakuntaa rakkauden käskyä seuraten. Ikoni ja teksti muistuttaa kaikille Herran huolenpidosta elämän matkan koetuksissa ja tulevasta ikuisesta ilosta.<br>
	(''~~teksti~~ piispainkokouksen päätöksestä: 7.4.2025 / § 22'')		(''Troparin ja kontakin tekstit ja selitykset piispainkokouksen päätöksestä: 7.4.2025 / § 22'')

	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Hannu (14. huhtikuuta 2025 kello 09.35)

2025-04-14T09:35:39Z

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-'''Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni'''
+== Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni ==
 [[Kuva:Evakko_kristus.jpg|thumb|300 px|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]
 Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973).  Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.
@@ Rivi 12: / Rivi 13: @@
 Ikonien painatus tehtiin helsinkiläisessä Tilgmann Oy:ssä. Kartonkisia Vapahtajan ikoneita tilattiin kahta kokoa, joista pienempi oli n. 22 cm x 27 cm ja suurempi hieman alkuperäistä ikonia (71 cm x 57 cm) pienempi. Koot määräytyivät ilmeisesti käyttötarkoituksen mukaan siten, että pienempi oli tarkoitettu kotien yksityiskäyttöön ja suurempi jumalanpalveluskäyttöön. Painotyö ei kuitenkaan ehtinyt valmistua ennen sodan loppumista vuonna 1944. Ikonien tarve oli kuitenkin entistä suurempi sodanjälkeisessä Suomessa menetetyn alueen evakkojen keskuudessa. Tästä Kristuksen lempeäilmeisestä kuvasta tuli rakas ikoni siirtolaisten keskuudessa ja sillä oli keskeinen sija ortodoksien kodeissa uusilla asuinseuduilla eri puolilla Suomea. Kansan suussa ikoni sai nimen '''”Evakko-Kristus”'''.
-[[Katariina Husso]]
+[[Katariina Husso]]<br>
-[[Kuva:Kuopio_katedraali02_130319_hap.jpg|thumb|center|500 px|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>
+[[Kuva:Kuopio_katedraali02_130319_hap.jpg|thumb|center|400 px|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>
 <small>(Katso koko katedraalin sisäosa [https://www.thinglink.com/mediacard/1162447647571705858 360-kuvana])<br>(''kuvat &copy; Pyykkönen'')</small></center>]]
 [[Luokka:Ikonit]]

Hannu (14. maaliskuuta 2019 kello 13.24)

2019-03-14T13:24:51Z

← Vanhempi versio		Versio 14. maaliskuuta 2019 kello 13.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni'''		'''Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni'''
	[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]		[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]
⚫	[[Kuva:~~Kuopio_evakko_kristus~~.jpg\|thumb\|~~300~~ px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>~~<small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]~~
	Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.		Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.

Rivi 15:		Rivi 14:

	[[Katariina Husso]]		[[Katariina Husso]]
		⚫	[[Kuva:Kuopio_katedraali02_130319_hap.jpg\|thumb\|center\|500 px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br>
			<small>(Katso koko katedraalin sisäosa [https://www.thinglink.com/mediacard/1162447647571705858 360-kuvana])<br>(''kuvat © Pyykkönen'')</small></center>]]

		⚫	[[Kuva:Ek_raa.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti, joka on suomennettuna "Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn [ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.]” (Matt. 11:27–28, hakasuluissa oleva ei näy ikonissa).</center>]] [[Kuva:Ek_kirj.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>"Evakko-Kristus" -ikonin kolmella kirjaimella kuvatut kristogrammit <br>(ilman lyhennysmerkkejä: ЇИС. ХРС.)</center>]]

⚫	[[Kuva:Ek_raa.jpg\|thumb~~\|left~~\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti, joka on suomennettuna "Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn [ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.]” (Matt. 11:27–28, hakasuluissa oleva ei näy ikonissa).</center>]] [[Kuva:Ek_kirj.jpg\|thumb~~\|center~~\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>"Evakko-Kristus" -ikonin kolmella kirjaimella kuvatut kristogrammit <br>(ilman lyhennysmerkkejä: ЇИС. ХРС.)</center>]]

	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Petja (5. marraskuuta 2014 kello 07.51)

2014-11-05T07:51:16Z

← Vanhempi versio		Versio 5. marraskuuta 2014 kello 07.51
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni'''		'''Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni'''
	[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13) ~~on muutettu painon yhteydessä suomenkielisiksi~~<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]		[[Kuva:Evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Painokuvassa kuvattu "Evakko-Kristus" -ikoni, jossa on Raamatun teksti (Joh.12:34 ja 15:13)<br><small>(''valokuva Petter Martiskainen'')<br>''Painokuva on myynnissä [[Varkaus\|Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa]]''</small></center>]]
	[[Kuva:Kuopio_evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Kuopio_evakko_kristus.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Alkuperäinen "Evakko-Kristus" -ikoni Kuopiossa. Ikonissa Raamatun tekstit ovat [[kirkkoslaavi]]ksi.<br><small>(''kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.		Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.
Rivi 17:		Rivi 17:


	[[Kuva:Ek_raa.jpg\|thumb\|left\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti</center>]] [[Kuva:Ek_kirj.jpg\|thumb\|center\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>"Evakko-Kristus" -ikonin kolmella kirjaimella kuvatut kristogrammit <br>(ilman lyhennysmerkkejä: ЇИС. ХРС.)</center>]]		[[Kuva:Ek_raa.jpg\|thumb\|left\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti, joka on suomennettuna "Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn [ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.]” (Matt. 11:27–28, hakasuluissa oleva ei näy ikonissa).</center>]] [[Kuva:Ek_kirj.jpg\|thumb\|center\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>"Evakko-Kristus" -ikonin kolmella kirjaimella kuvatut kristogrammit <br>(ilman lyhennysmerkkejä: ЇИС. ХРС.)</center>]]

	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Hannu (14. kesäkuuta 2009 kello 09.59)

2009-06-14T09:59:38Z

← Vanhempi versio		Versio 14. kesäkuuta 2009 kello 09.59
Rivi 16:		Rivi 16:
	[[Katariina Husso]]		[[Katariina Husso]]


			[[Kuva:Ek_raa.jpg\|thumb\|left\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>Alkuperäisen "Evakko-Kristus" -ikonin Raamatun slaavinkielinen teksti</center>]] [[Kuva:Ek_kirj.jpg\|thumb\|center\|300 px\|<center>Yksityiskohta.<br>"Evakko-Kristus" -ikonin kolmella kirjaimella kuvatut kristogrammit <br>(ilman lyhennysmerkkejä: ЇИС. ХРС.)</center>]]
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]

Hannu (12. kesäkuuta 2009 kello 08.00)

2009-06-12T08:00:19Z

← Vanhempi versio		Versio 12. kesäkuuta 2009 kello 08.00
Rivi 4:		Rivi 4:
	Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.		Jatkosodan aikaan [[Suomen ortodoksinen kirkko\|Suomen ortodoksisen kirkon]] [[papisto]] toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, [[tšasouna]]t ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. [[Ikoni]]en tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksien]] päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä [[Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta]] ([[PSHV]]) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa [[Herman (arkkipiispa)\|Herman]] (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali\|Pyhän Nikolaoksen kirkon]] [[alttari]]huoneesta.

	Ikonissa [[Jeesus\|Kristus]] on kuvattu perinteen mukaan frontaalisesti puolivartalokuvassa. Kyseinen kuvatyyppi on nimeltään [[Kristus Kaikkivaltias]], joka tunnetaan jo 400-luvun lopun ja 500-luvun seinämaalauksista ja mosaiikeista. Vanhin säilynyt Kristus Kaikkivaltias -ikoni on 500-luvun alusta ja se sijaitsee Siinailla [[Pyhän Katariinan luostari]]ssa. Ikonityypin tunnusomaisena piirteenä ovat Kristuksen siunausasentoon kohotettu oikea käsi ja [[evankeliumi]]kirja vasemmassa kädessä. Hänen vaatetuksensa seuraa niin ikään vanhaa ikonografiaa: ''kitoni'' eli alusviitta on punainen ja ''himation'' eli päällysviitta sininen.		Ikonissa [[Jeesus\|Kristus]] on kuvattu perinteen mukaan frontaalisesti puolivartalokuvassa. Kyseinen kuvatyyppi on nimeltään [[Kristus Kaikkivaltias]], joka tunnetaan jo 400-luvun lopun ja 500-luvun seinämaalauksista ja mosaiikeista. Vanhin säilynyt Kristus Kaikkivaltias -ikoni on 500-luvun alusta ja se sijaitsee Siinailla [[Pyhän Katariinan luostari]]ssa. Ikonityypin tunnusomaisena piirteenä ovat Kristuksen siunausasentoon kohotettu oikea käsi ja [[evankeliumi]]kirja vasemmassa kädessä. Hänen vaatetuksensa seuraa niin ikään vanhaa ikonografiaa: ''[[kitoni]]'' eli alusviitta on punainen ja ''[[himation]]'' eli päällysviitta sininen.

	Tyylillisesti ikoni edustaa ns. akateemista ikonimaalausta, joka on tunnusomaisin Suomen viime vuosisatojen kirkkojen ikoneille. Nimitys viittaa taideakatemioiden antamaan taideopetukseen ja esikuviin. Esimerkiksi [[Laatokan Valamon luostari\|Valamon luostari]]n ikoniateljeessa maalattiin Pietarin taideakatemian tapaan akateemisen ikonimaalauksen ihanteita seuraten.		Tyylillisesti ikoni edustaa ns. akateemista ikonimaalausta, joka on tunnusomaisin Suomen viime vuosisatojen kirkkojen ikoneille. Nimitys viittaa taideakatemioiden antamaan taideopetukseen ja esikuviin. Esimerkiksi [[Laatokan Valamon luostari\|Valamon luostari]]n ikoniateljeessa maalattiin Pietarin taideakatemian tapaan akateemisen ikonimaalauksen ihanteita seuraten.