Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia - Muutoshistoria

Hannu (4. maaliskuuta 2010 kello 13.19)

2010-03-04T13:19:12Z

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 13.19
Rivi 18:		Rivi 18:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Media:EPL_vaihtuvat.tekstit.pdf\|Suuren paaston keskiviikko- ja perjantaipäivien ennenpyhitettyjen lahjain liturgioiden vaihtuvat tekstit]]		* [[Media:EPL_vaihtuvat.tekstit.pdf\|Suuren paaston keskiviikko- ja perjantaipäivien ennenpyhitettyjen lahjain liturgioiden vaihtuvat tekstit]]
			* [[Media:EPL_hetket_ym.pdf\|Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia - paastohetket, hetkipalvelus, ehtoopalvelus, pyhän Grigorios Dialogoksen liturgia]]
	* [[Epitimia]]		* [[Epitimia]]
	* [[Suuri paasto]]		* [[Suuri paasto]]

Hannu (4. maaliskuuta 2010 kello 12.58)

2010-03-04T12:58:12Z

← Vanhempi versio		Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 12.58
Rivi 17:		Rivi 17:

	== Katso myös ==		== Katso myös ==
			* [[Media:EPL_vaihtuvat.tekstit.pdf\|Suuren paaston keskiviikko- ja perjantaipäivien ennenpyhitettyjen lahjain liturgioiden vaihtuvat tekstit]]
	* [[Epitimia]]		* [[Epitimia]]
	* [[Suuri paasto]]		* [[Suuri paasto]]

Mikko: /* Katso myös */

2009-08-14T06:21:47Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 14. elokuuta 2009 kello 06.21
Rivi 18:		Rivi 18:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Epitimia]]		* [[Epitimia]]
	* [[~~Paasto~~]]		* [[Suuri paasto]]

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Mikko (14. elokuuta 2009 kello 06.20)

2009-08-14T06:20:36Z

← Vanhempi versio		Versio 14. elokuuta 2009 kello 06.20
Rivi 15:		Rivi 15:

	[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]		[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

			== Katso myös ==
			* [[Epitimia]]
			* [[Paasto]]

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Petja (9. heinäkuuta 2009 kello 11.24)

2009-07-09T11:24:57Z

← Vanhempi versio		Versio 9. heinäkuuta 2009 kello 11.24
Rivi 18:		Rivi 18:
	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]]		[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]]
			[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Hannu (26. maaliskuuta 2009 kello 18.00)

2009-03-26T18:00:38Z

← Vanhempi versio		Versio 26. maaliskuuta 2009 kello 18.00
Rivi 13:		Rivi 13:

	''”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.”'' (''52. sääntö'')		''”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.”'' (''52. sääntö'')

			[[:Käyttäjä:Hannu\|HAP]]

	[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]		[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]

Hannu (2. elokuuta 2008 kello 20.58)

2008-08-02T20:58:20Z

← Vanhempi versio		Versio 2. elokuuta 2008 kello 20.58
Rivi 1:		Rivi 1:
			{{palvelukset}}
	'''Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia''' (epl), jota kutsutaan myös '''paastoliturgiaksi''', on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty [[ehtoopalvelus]], jossa jaetaan [[Pyhät Lahjat]] eli [[ehtoollinen]] [[Suuri paasto\|Suuren paaston]] arkipäivinä.		'''Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia''' (epl), jota kutsutaan myös '''paastoliturgiaksi''', on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty [[ehtoopalvelus]], jossa jaetaan [[Pyhät Lahjat]] eli [[ehtoollinen]] [[Suuri paasto\|Suuren paaston]] arkipäivinä.

Hannu (16. heinäkuuta 2008 kello 16.51)

2008-07-16T16:51:08Z

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2008 kello 16.51
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia''' (epl), jota kutsutaan myös '''paastoliturgiaksi''', on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.		'''Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia''' (epl), jota kutsutaan myös '''paastoliturgiaksi''', on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisen kirkon]] liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty [[ehtoopalvelus]], jossa jaetaan [[Pyhät Lahjat]] eli [[ehtoollinen]] [[Suuri paasto\|Suuren paaston]] arkipäivinä.

	Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella ~~liturgialla~~ ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.		Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella [[liturgia]]lla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.

	Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ”Koska neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät kaikki siihen ~~epitimiaan~~, jonka se muuna aikana määrää vain muutamille, nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista. Mutta hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä, jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä kelvollisia osallistumasta siihen.”		Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ''”Koska neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät kaikki siihen [[epitimia]]an, jonka se muuna aikana määrää vain muutamille, nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista. Mutta hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä, jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä kelvollisia osallistumasta siihen.”''

	Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella. Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu talteen edellisen sunnuntain liturgiassa. Siunaamaton viini laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin Kristuksen Verenä. Ainoa käytännön seuraus tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu ehtoolliseen.		Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella. Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu talteen edellisen sunnuntain liturgiassa. Siunaamaton viini laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin Kristuksen Verenä. Ainoa käytännön seuraus tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu ehtoolliseen.

	Pyhä Gregorios Dialogos (540-604, muistopv 12.3.) on kirjoittanut ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta, kun hän toimi ~~paavin~~ lähettiläänä (legaattina) Konstantinopolissa. Aikanaan arveltiin hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla Konstantinopolissa tapana. Varsinaisen ennen pyhitettyjen lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.		Pyhä [[Gregorios Dialogos]] (''540-604, muistopv 12.3.'') on kirjoittanut ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta, kun hän toimi [[paavi]]n lähettiläänä (''legaattina'') Konstantinopolissa. Aikanaan arveltiin hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla Konstantinopolissa tapana. Varsinaisen ennen pyhitettyjen lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.

	Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 – 692 Trullossa pidetyn ns. viis-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen kanoneissa:		Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 – 692 Trullossa pidetyn ns. [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset\|viis-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] [[kanoni\|kanoneissa]]:

	”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.” (52. sääntö)		''”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.”'' (''52. sääntö'')

			[[Luokka:Jumalanpalvelukset]]
	HAP
			[[Luokka:Kirkolliset toimitukset]]

X1 (15. heinäkuuta 2008 kello 07.50)

2008-07-15T07:50:57Z

← Vanhempi versio		Versio 15. heinäkuuta 2008 kello 07.50
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.		'''Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia''' (epl), jota kutsutaan myös '''paastoliturgiaksi''', on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.

	Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella liturgialla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.		Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella liturgialla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.

X1: Ak: Uusi sivu: Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus,...

2008-07-15T07:50:32Z

Ak: Uusi sivu: Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus,...

Uusi sivu

Ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (epl), jota kutsutaan myös paastoliturgiaksi, on liturginen jumalanpalvelus, eräänlainen pidennetty ja joiltain osin täydennetty ehtoopalvelus, jossa jaetaan Pyhät Lahjat eli ehtoollinen Suuren paaston arkipäivinä.

Koska Suuri paasto on katumuksen, paastoamisen ja intensiivisen rukoilemisen aikaa, ortodoksinen kirkko pitää useampia toistuvia ehtoollisella käyntejä erityisen suotavina juuri tänä aikana. Kuitenkaan jumalallisella liturgialla ei ole tällaista tehtävää tämän jakson aikana. Kirkkokin pitää ikään kuin sopimattomana eikä uskalla näinä katumuksen päivinä suorittaa täydellistä liturgiaa, jottei sekoittaisi alakuloista surua ja juhlallisuutta, nöyrtymistä ja ylentymistä toisiinsa. Sen vuoksi vietetään siis ennen pyhitettyjen lahjain liturgiaa ja varsinaista jumalallista liturgiaa vietetään vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Vaikka periaatteessa olisi mahdollista toimittaa ennen pyhitettyjen lahjain liturgia minä tahansa Suuren paaston arkipäivänä, niitä pidetään käytännössä normaalisti vain keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Kanonien selityksissä sanotaan mm.: ”Koska neljänkymmenen päivän paasto on kristittyjen yhteinen syntien katumisen ja ripittäytymisen aika, niin pyhä kirkko ikään kuin langettaa heidät kaikki siihen epitimiaan, jonka se muuna aikana määrää vain muutamille, nimittäin suosittaa uskovaisille ainoastaan rukousten ja Jumalan sanan lukemista, mutta ei anna heidän nähdä Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin toimittamista. Mutta hengellisesti ja ruumiillisesti heikkoja varten ja yleensä, jottei pidättämisellä heikennettäisi meidän henkeämme, tarjoaa kirkko meille paaston seitsemikkojen aikana ennen pyhitettyjä lahjoja eikä kiellä kelvollisia osallistumasta siihen.”

Paastoliturgian palvelus muodostuu varsinaisesti siis ehtoopalveluksesta lisättynä joillakin rukouksilla ja ehtoollisella. Pyhät lahjat eli ehtoollisleivät on jo siunattu ja kostutettu kallisarvoisella Verellä sekä laitettu talteen edellisen sunnuntain liturgiassa. Siunaamaton viini laitetaan kalkkiin. Eri paikalliskirkoissa vallitsevat käytännöt vaihtelevat hieman suhtautumisessaan tähän viiniin Kristuksen Verenä. Ainoa käytännön seuraus tästä vaihtelusta on sitten, että palveluksen toimittaja, jonka tulee nauttia palveluksen päätyttyä loput jakamattomasta ehtoollisesta, paikalliskirkosta riippuen saa tai ei saa ottaa ehtoolista kalkista, kun hän osallistuu ehtoolliseen.

Pyhä Gregorios Dialogos (540-604, muistopv 12.3.) on kirjoittanut ensimmäisenä ennen pyhitettyjen lahjain liturgiasta, kun hän toimi paavin lähettiläänä (legaattina) Konstantinopolissa. Aikanaan arveltiin hänen jopa kehittäneen tämän palveluksen itse, mutta nykyään yleisesti ajatellaan hänen tallentaneen vain muistiin sen, mitä yleisesti oli muualla Konstantinopolissa tapana. Varsinaisen ennen pyhitettyjen lahjain liturgian osalta hän kuitenkin on edelleen yksi tärkeimmistä perimätietomme auktoriteeteista.

Tämä liturgia mainitaan myös vv. 691 – 692 Trullossa pidetyn ns. viis-kuudennen ekumeenisen kirkolliskokouksen kanoneissa:

”Kaikkina pyhän neljänkymmenen päivän paastopäivänä, lukuun ottamatta sapattia ja sunnuntaita sekä pyhää ilmestysmispäivää, toimitettakoon ennen pyhitettyjen pyhä jumalanpalvelus.” (52. sääntö)

HAP