Ekumeeninen patriarkaatti islamin puristuksessa - Muutoshistoria

Hannu (15. syyskuuta 2010 kello 20.09)

2010-09-15T20:09:30Z

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 20.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}Koko [[Bysantti]] ja [[Albania]], [[Bulgaria]], [[Romania]] sekä [[Serbia]] joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristinuskosta tuli entisenä valtionuskontona väheksytty uskonto ja se passivoitui. [[Ekumeeninen patriarkaatti\|Ekumeenisella patriarkaatilla]] oli aluksi melko vapaat kädet. Hänestä tuli sulttaanin alainen, jonka tuli pitää kristityt aisoissa.		{{Kirkkohistoria}}Koko [[Bysantti]] ja [[Albania]], [[Bulgaria]], [[Romania]] sekä [[Serbia]] joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristinuskosta tuli entisenä valtionuskontona väheksytty uskonto ja se passivoitui. [[Ekumeeninen patriarkaatti\|Ekumeenisella patriarkaatilla]] oli aluksi melko vapaat kädet. Hänestä tuli sulttaanin alainen, jonka tuli pitää kristityt aisoissa.

	Ekumeenisen patriarkaatin virkataloksi tuli Pammakaristos-kirkon viereinen rakennus. Myöhemmin 1600-luvulla [[patriarkaatti]] osti virkatalon Fenerin (Fanar) kaupunginosasta ja sijaitsee siellä vielä tänäänkin. Viereisestä pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta tuli [[ekumeenisen patriarkan kotikirkko]] ja samassa yhteydessä toimii myös [[pyhä synodi]]. Patriarkaatti sai ylläpitää teologista koulua ja muita kristillisiä kouluja.		Ekumeenisen patriarkaatin virkataloksi tuli Pammakaristos-kirkon viereinen rakennus. Myöhemmin 1600-luvulla [[patriarkaatti]] osti virkatalon Fenerin (Fanar) kaupunginosasta ja sijaitsee siellä vielä tänäänkin. Viereisestä pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta tuli ekumeenisen patriarkan kotikirkko ja samassa yhteydessä toimii myös [[pyhä synodi]]. Patriarkaatti sai ylläpitää teologista koulua ja muita kristillisiä kouluja.

	Turkkilaisvallassa ilmeni toisinaan kristittyjen vainoja ja painostusta. Turkkilaisvallan myötä osa teologeista muutti lännen kirkon alueille ja takaisin tullessaan toivat sieltä vaikutteita. Itäinen taide muuttui sorron alla surumielisemmäksi.		Turkkilaisvallassa ilmeni toisinaan kristittyjen vainoja ja painostusta. Turkkilaisvallan myötä osa teologeista muutti lännen kirkon alueille ja takaisin tullessaan toivat sieltä vaikutteita. Itäinen taide muuttui sorron alla surumielisemmäksi.

Hannu (15. syyskuuta 2010 kello 20.09)

2010-09-15T20:09:07Z

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 20.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	{{Kirkkohistoria}}Koko [[Bysantti]] ja [[Albania]], [[Bulgaria]], [[Romania]] sekä [[Serbia]] joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristinuskosta tuli entisenä valtionuskontona väheksytty uskonto ja se passivoitui. [[Ekumeeninen patriarkaatti\|Ekumeenisella patriarkaatilla]] oli aluksi melko vapaat kädet. Hänestä tuli sulttaanin alainen, jonka tuli pitää ~~kristinuskoiset~~ aisoissa.		{{Kirkkohistoria}}Koko [[Bysantti]] ja [[Albania]], [[Bulgaria]], [[Romania]] sekä [[Serbia]] joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristinuskosta tuli entisenä valtionuskontona väheksytty uskonto ja se passivoitui. [[Ekumeeninen patriarkaatti\|Ekumeenisella patriarkaatilla]] oli aluksi melko vapaat kädet. Hänestä tuli sulttaanin alainen, jonka tuli pitää kristityt aisoissa.

	Ekumeenisen patriarkaatin virkataloksi tuli [[Pammakaristos]]-kirkon viereinen rakennus. Myöhemmin 1600-luvulla [[patriarkaatti]] osti virkatalon ~~[[Fener]]in~~ kaupunginosasta ja sijaitsee siellä vielä tänäänkin. Viereisestä pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta tuli [[ekumeenisen patriarkan kotikirkko]] ja samassa yhteydessä toimii myös [[pyhä synodi]]. Patriarkaatti sai ylläpitää teologista koulua ja muita kristillisiä kouluja.		Ekumeenisen patriarkaatin virkataloksi tuli Pammakaristos-kirkon viereinen rakennus. Myöhemmin 1600-luvulla [[patriarkaatti]] osti virkatalon Fenerin (Fanar) kaupunginosasta ja sijaitsee siellä vielä tänäänkin. Viereisestä pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta tuli [[ekumeenisen patriarkan kotikirkko]] ja samassa yhteydessä toimii myös [[pyhä synodi]]. Patriarkaatti sai ylläpitää teologista koulua ja muita kristillisiä kouluja.

	Turkkilaisvallassa ilmeni toisinaan kristittyjen vainoja ja painostusta. Turkkilaisvallan myötä osa teologeista muutti lännen kirkon alueille ja takaisin tullessaan toivat sieltä vaikutteita. Itäinen taide muuttui sorron alla surumielisemmäksi.		Turkkilaisvallassa ilmeni toisinaan kristittyjen vainoja ja painostusta. Turkkilaisvallan myötä osa teologeista muutti lännen kirkon alueille ja takaisin tullessaan toivat sieltä vaikutteita. Itäinen taide muuttui sorron alla surumielisemmäksi.

	Kun Balkanilla alkoi kansallisliikkeen seurauksena itsenäistyminen turkkilaisvallasta, ekumeeninen patriarkka joutui pahaan välikäteen. Patriarkkoja kidutettiin usein ja [[Gregorios V Konstantinopolilainen]] jopa hirtettiin Kreikan itsenäistymissodan aikana vuonna 1821. Ekumeeninen patriarkka menetti paljon alueitaan ja sitä kautta menetti myös arvovaltaansa. Vuonna 1923 Kreikka hävisi Turkkia vastaan sodan, jonka seurauksena patriarkka uhattiin karkottaa. Suurvaltojen avulla solmittiin Lausannen sopimus, jossa Turkki takasi ekumeenisen patriarkaatin turvallisuuden ja noin kaksi miljoonaa turkkilaista ja kreikkalaista ~~pakkomuutettiin~~ kotimaahansa. Viimeiset kristittyihin kohdistuneet vihamielisyydet koettiin vuonna 1955, jonka jälkeen suhteet alkoivat parantua.		Kun Balkanilla alkoi kansallisliikkeen seurauksena itsenäistyminen turkkilaisvallasta, ekumeeninen patriarkka joutui pahaan välikäteen. Patriarkkoja kidutettiin usein ja [[Gregorios V Konstantinopolilainen]] jopa hirtettiin Kreikan itsenäistymissodan aikana vuonna 1821. Ekumeeninen patriarkka menetti paljon alueitaan ja sitä kautta menetti myös arvovaltaansa. Vuonna 1923 Kreikka hävisi Turkkia vastaan sodan, jonka seurauksena patriarkka uhattiin karkottaa. Suurvaltojen avulla solmittiin Lausannen sopimus, jossa Turkki takasi ekumeenisen patriarkaatin turvallisuuden ja noin kaksi miljoonaa turkkilaista ja kreikkalaista pakkosiirrettiin kotimaahansa. Viimeiset kristittyihin kohdistuneet vihamielisyydet koettiin vuonna 1955, jonka jälkeen suhteet alkoivat parantua.

	== Kirkkojen väliset suhteet ==		== Kirkkojen väliset suhteet ==
Rivi 11:		Rivi 11:
	[[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaatit joutuivat muslimien vallan alle melko varhaisessa vaiheessa. Heidän asemansa heikkeni ja he alkoivat ylläpitää yhteyttään valtioon [[Konstantinopolin patriarkaatti\|Konstantinopolin patriarkan]] kautta, koska hän edusti koko turkkilaisvallan alueella olevaa kristikuntaa, lukuun ottamatta [[Monofysitismi\|monofysiittejä]], joilla oli oma [[patriarkka]]. Myös Bulgaria, Serbia ja Romania kuuluivat [[Konstantinopoli]]n yhteyteen. [[Kypros]] ja [[Georgia]] sen sijaan säilyttivät itsenäisyyden.		[[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaatit joutuivat muslimien vallan alle melko varhaisessa vaiheessa. Heidän asemansa heikkeni ja he alkoivat ylläpitää yhteyttään valtioon [[Konstantinopolin patriarkaatti\|Konstantinopolin patriarkan]] kautta, koska hän edusti koko turkkilaisvallan alueella olevaa kristikuntaa, lukuun ottamatta [[Monofysitismi\|monofysiittejä]], joilla oli oma [[patriarkka]]. Myös Bulgaria, Serbia ja Romania kuuluivat [[Konstantinopoli]]n yhteyteen. [[Kypros]] ja [[Georgia]] sen sijaan säilyttivät itsenäisyyden.

	[[Roomalaiskatolinen kirkko]] teki käännytystyötä idän kirkon alueilla, erityisesti munkkijärjestöt. Käännytystyön seurauksena syntyi niin kutsuttuja [[uniaatit\|uniaattikirkkoja]] eli idän kirkkoja, jotka tunnustivat Rooman [[paavi]]n ylivallan. Käännytystyö heikensi idän kirkkoa ja aiheutti katkeruutta länttä kohtaan.		[[Roomalaiskatolinen kirkko]] teki käännytystyötä idän kirkon alueilla, erityisesti munkkijärjestöt. Käännytystyön seurauksena syntyi niin kutsuttuja [[uniaatit\|uniaattikirkkoja]] eli idän kreikkalaiskatolisia kirkkoja, jotka tunnustivat Rooman [[paavi]]n ylivallan. Käännytystyö heikensi idän kirkkoa ja aiheutti katkeruutta länttä kohtaan.

	Turkkilaiset pyrkivät pitämään idän ja lännen kirkot erossa, mutta yhteyksiä oli silti. Vuoden 1484 Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa mitätöitiin [[Ferrara-Firenzen unionikokous\|Firenzen unioni]], jossa itä tunnusti ~~paavin~~ ylivallan. Idän ja lännen väleistä kertoo myös se, että Roomaan perustettiin kreikkalainen [[pappisseminaari]].		Turkkilaiset pyrkivät pitämään idän ja lännen kirkot erossa, mutta yhteyksiä oli silti. Vuoden 1484 Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa mitätöitiin [[Ferrara-Firenzen unionikokous\|Firenzen unioni]], jossa itä tunnusti [[paavi]]n ylivallan. Idän ja lännen väleistä kertoo myös se, että Roomaan perustettiin kreikkalainen [[pappisseminaari]].

	Ortodokseilla ei ollut paljon kosketusta [[protestantismi\|protestantteihin]]. Toisaalta protestanteilla ei uskonuudistuksia tehdessään ollut paljon tietoa ortodoksisesta uskosta. Idän kirkko ei hyväksynyt protestanttien uutta [[uskontunnustus\|uskontunnustusta]], joka poikkesi [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus\|nikealais-konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta]]. Ekumeeninen patriarkaatti [[Kyrillos Lukaris]] (1572-1638) loi suhteita protestantteihin ja painatti uskontunnustuksen, joka oli lähellä protestanttista tunnustusta. Tätä ortodoksinen maailma ei kuitenkaan hyväksynyt, koska uskontunnustusta ei oltu hyväksytty yleisessä kirkolliskokouksessa.		Ortodokseilla ei ollut paljon kosketusta [[protestantismi\|protestantteihin]]. Toisaalta protestanteilla ei uskonuudistuksia tehdessään ollut paljon tietoa ortodoksisesta uskosta. Idän kirkko ei hyväksynyt protestanttien uutta [[uskontunnustus\|uskontunnustusta]], joka poikkesi [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus\|nikealais-konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta]]. Ekumeeninen patriarkaatti ja sen päämies patriarkka [[Kyrillos Lukaris]] (1572-1638) loi suhteita protestantteihin ja painatti uskontunnustuksen, joka oli lähellä protestanttista tunnustusta. Tätä ortodoksinen maailma ei kuitenkaan hyväksynyt, koska uskontunnustusta ei oltu hyväksytty yleisessä kirkolliskokouksessa.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Hannu: /* Kirkkojen väliset suhteet */

2010-09-15T19:42:05Z

Kirkkojen väliset suhteet

← Vanhempi versio		Versio 15. syyskuuta 2010 kello 19.42
Rivi 9:		Rivi 9:
	== Kirkkojen väliset suhteet ==		== Kirkkojen väliset suhteet ==

	[[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaatit joutuivat muslimien vallan alle melko varhaisessa vaiheessa. Heidän asemansa heikkeni ja he alkoivat ylläpitää yhteyttään valtioon [[Konstantinopolin patriarkaatti\|Konstantinopolin patriarkan]] kautta, koska hän edusti koko turkkilaisvallan alueella olevaa kristikuntaa, lukuun ottamatta [[~~monofysiitit~~\|monofysiittejä]], joilla oli oma [[patriarkka]]. Myös Bulgaria, Serbia ja Romania kuuluivat [[Konstantinopoli]]n yhteyteen. [[Kypros]] ja [[Georgia]] sen sijaan säilyttivät itsenäisyyden.		[[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaatit joutuivat muslimien vallan alle melko varhaisessa vaiheessa. Heidän asemansa heikkeni ja he alkoivat ylläpitää yhteyttään valtioon [[Konstantinopolin patriarkaatti\|Konstantinopolin patriarkan]] kautta, koska hän edusti koko turkkilaisvallan alueella olevaa kristikuntaa, lukuun ottamatta [[Monofysitismi\|monofysiittejä]], joilla oli oma [[patriarkka]]. Myös Bulgaria, Serbia ja Romania kuuluivat [[Konstantinopoli]]n yhteyteen. [[Kypros]] ja [[Georgia]] sen sijaan säilyttivät itsenäisyyden.

	[[~~Roomalais-katolinen~~ kirkko]] teki käännytystyötä idän kirkon alueilla, erityisesti munkkijärjestöt. Käännytystyön seurauksena syntyi niin kutsuttuja [[uniaatit\|uniaattikirkkoja]] eli idän kirkkoja, jotka tunnustivat Rooman [[paavi]]n ylivallan. Käännytystyö heikensi idän kirkkoa ja aiheutti katkeruutta länttä kohtaan.		[[Roomalaiskatolinen kirkko]] teki käännytystyötä idän kirkon alueilla, erityisesti munkkijärjestöt. Käännytystyön seurauksena syntyi niin kutsuttuja [[uniaatit\|uniaattikirkkoja]] eli idän kirkkoja, jotka tunnustivat Rooman [[paavi]]n ylivallan. Käännytystyö heikensi idän kirkkoa ja aiheutti katkeruutta länttä kohtaan.

	Turkkilaiset pyrkivät pitämään idän ja lännen kirkot erossa, mutta yhteyksiä oli silti. Vuoden 1484 Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa mitätöitiin [[Ferrara-Firenzen unionikokous\|Firenzen unioni]], jossa itä tunnusti paavin ylivallan. Idän ja lännen väleistä kertoo myös se, että Roomaan perustettiin kreikkalainen [[pappisseminaari]].		Turkkilaiset pyrkivät pitämään idän ja lännen kirkot erossa, mutta yhteyksiä oli silti. Vuoden 1484 Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa mitätöitiin [[Ferrara-Firenzen unionikokous\|Firenzen unioni]], jossa itä tunnusti paavin ylivallan. Idän ja lännen väleistä kertoo myös se, että Roomaan perustettiin kreikkalainen [[pappisseminaari]].

	Ortodokseilla ei ollut paljon kosketusta [[~~protestantti~~\|protestantteihin]]. Toisaalta protestanteilla ei uskonuudistuksia tehdessään ollut paljon tietoa ortodoksisesta uskosta. Idän kirkko ei hyväksynyt protestanttien uutta [[uskontunnustus\|uskontunnustusta]], joka poikkesi [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus\|nikealais-konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta]]. Ekumeeninen patriarkaatti [[Kyrillos Lukaris]] (1572-1638) loi suhteita protestantteihin ja painatti uskontunnustuksen, joka oli lähellä protestanttista tunnustusta. Tätä ortodoksinen maailma ei kuitenkaan hyväksynyt, koska uskontunnustusta ei oltu hyväksytty yleisessä kirkolliskokouksessa.		Ortodokseilla ei ollut paljon kosketusta [[protestantismi\|protestantteihin]]. Toisaalta protestanteilla ei uskonuudistuksia tehdessään ollut paljon tietoa ortodoksisesta uskosta. Idän kirkko ei hyväksynyt protestanttien uutta [[uskontunnustus\|uskontunnustusta]], joka poikkesi [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus\|nikealais-konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta]]. Ekumeeninen patriarkaatti [[Kyrillos Lukaris]] (1572-1638) loi suhteita protestantteihin ja painatti uskontunnustuksen, joka oli lähellä protestanttista tunnustusta. Tätä ortodoksinen maailma ei kuitenkaan hyväksynyt, koska uskontunnustusta ei oltu hyväksytty yleisessä kirkolliskokouksessa.

	'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''		'''[[Käyttäjä:Petja\|Petja Pyykkönen]]'''

Petja: Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Koko Bysantti ja Albania, Bulgaria, Romania sekä Serbia joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristin...

2010-09-05T10:15:12Z

Ak: Uusi sivu: {{Kirkkohistoria}}Koko Bysantti ja Albania, Bulgaria, Romania sekä Serbia joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristin...

Uusi sivu

{{Kirkkohistoria}}Koko [[Bysantti]] ja [[Albania]], [[Bulgaria]], [[Romania]] sekä [[Serbia]] joutuivat muslimien valtaan 1400-luvun puolivälin jälkeen. Muslimien kynsissä kristinuskosta tuli entisenä valtionuskontona väheksytty uskonto ja se passivoitui. [[Ekumeeninen patriarkaatti|Ekumeenisella patriarkaatilla]] oli aluksi melko vapaat kädet. Hänestä tuli sulttaanin alainen, jonka tuli pitää kristinuskoiset aisoissa.

Ekumeenisen patriarkaatin virkataloksi tuli [[Pammakaristos]]-kirkon viereinen rakennus. Myöhemmin 1600-luvulla [[patriarkaatti]] osti virkatalon [[Fener]]in kaupunginosasta ja sijaitsee siellä vielä tänäänkin. Viereisestä pyhän [[Georgios Voittaja]]n kirkosta tuli [[ekumeenisen patriarkan kotikirkko]] ja samassa yhteydessä toimii myös [[pyhä synodi]]. Patriarkaatti sai ylläpitää teologista koulua ja muita kristillisiä kouluja.

Turkkilaisvallassa ilmeni toisinaan kristittyjen vainoja ja painostusta. Turkkilaisvallan myötä osa teologeista muutti lännen kirkon alueille ja takaisin tullessaan toivat sieltä vaikutteita. Itäinen taide muuttui sorron alla surumielisemmäksi.

Kun Balkanilla alkoi kansallisliikkeen seurauksena itsenäistyminen turkkilaisvallasta, ekumeeninen patriarkka joutui pahaan välikäteen. Patriarkkoja kidutettiin usein ja [[Gregorios V Konstantinopolilainen]] jopa hirtettiin Kreikan itsenäistymissodan aikana vuonna 1821. Ekumeeninen patriarkka menetti paljon alueitaan ja sitä kautta menetti myös arvovaltaansa. Vuonna 1923 Kreikka hävisi Turkkia vastaan sodan, jonka seurauksena patriarkka uhattiin karkottaa. Suurvaltojen avulla solmittiin Lausannen sopimus, jossa Turkki takasi ekumeenisen patriarkaatin turvallisuuden ja noin kaksi miljoonaa turkkilaista ja kreikkalaista pakkomuutettiin kotimaahansa. Viimeiset kristittyihin kohdistuneet vihamielisyydet koettiin vuonna 1955, jonka jälkeen suhteet alkoivat parantua.

== Kirkkojen väliset suhteet ==

[[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaatit joutuivat muslimien vallan alle melko varhaisessa vaiheessa. Heidän asemansa heikkeni ja he alkoivat ylläpitää yhteyttään valtioon [[Konstantinopolin patriarkaatti|Konstantinopolin patriarkan]] kautta, koska hän edusti koko turkkilaisvallan alueella olevaa kristikuntaa, lukuun ottamatta [[monofysiitit|monofysiittejä]], joilla oli oma [[patriarkka]]. Myös Bulgaria, Serbia ja Romania kuuluivat [[Konstantinopoli]]n yhteyteen. [[Kypros]] ja [[Georgia]] sen sijaan säilyttivät itsenäisyyden.

[[Roomalais-katolinen kirkko]] teki käännytystyötä idän kirkon alueilla, erityisesti munkkijärjestöt. Käännytystyön seurauksena syntyi niin kutsuttuja [[uniaatit|uniaattikirkkoja]] eli idän kirkkoja, jotka tunnustivat Rooman [[paavi]]n ylivallan. Käännytystyö heikensi idän kirkkoa ja aiheutti katkeruutta länttä kohtaan.

Turkkilaiset pyrkivät pitämään idän ja lännen kirkot erossa, mutta yhteyksiä oli silti. Vuoden 1484 Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa mitätöitiin [[Ferrara-Firenzen unionikokous|Firenzen unioni]], jossa itä tunnusti paavin ylivallan. Idän ja lännen väleistä kertoo myös se, että Roomaan perustettiin kreikkalainen [[pappisseminaari]].

Ortodokseilla ei ollut paljon kosketusta [[protestantti|protestantteihin]]. Toisaalta protestanteilla ei uskonuudistuksia tehdessään ollut paljon tietoa ortodoksisesta uskosta. Idän kirkko ei hyväksynyt protestanttien uutta [[uskontunnustus|uskontunnustusta]], joka poikkesi [[nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus|nikealais-konstantinopolilaisesta uskontunnustuksesta]]. Ekumeeninen patriarkaatti [[Kyrillos Lukaris]] (1572-1638) loi suhteita protestantteihin ja painatti uskontunnustuksen, joka oli lähellä protestanttista tunnustusta. Tätä ortodoksinen maailma ei kuitenkaan hyväksynyt, koska uskontunnustusta ei oltu hyväksytty yleisessä kirkolliskokouksessa.

'''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''

'''Lue myös'''

* [[Halkin avaaminen]]

[[Luokka:Kirkkohistoria]]