Ehtoopalvelus - esiteoria - Muutoshistoria

Hannu (15. helmikuuta 2009 kello 09.05)

2009-02-15T09:05:29Z

Hannu (15. helmikuuta 2009 kello 09.04)

2009-02-15T09:04:20Z

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.04
Rivi 8:		Rivi 8:
	\| 11. '''Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista''' \|\| 12. '''Ehtoopalveluksen doksastikonista''' \|\| 13. '''"Herra, nyt Sina lasket" ja trishagion''' \|\| 14. '''Tropareista''' \|\| 15. '''Päätössiunauksesta yleensä'''		\| 11. '''Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista''' \|\| 12. '''Ehtoopalveluksen doksastikonista''' \|\| 13. '''"Herra, nyt Sina lasket" ja trishagion''' \|\| 14. '''Tropareista''' \|\| 15. '''Päätössiunauksesta yleensä'''
	\|}		\|}

	----
	== Alkusiunaus ==		== Alkusiunaus ==

Rivi 18:		Rivi 18:
	'''2)'''		'''2)'''
	<small>Vanhojen typikonien mukaan lausumme Kiitetty olkoon myös Uuden maanantain ehtoopalveluksessa, kuten yleensäkin, joka ilmaisee, että sen korvaaminen sanoilla Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta on uudistus. Mutta nyt se on tapana meille kaikkialla koko uudistusviikon ajan. Vanhat typikonit huomauttavat vain, että Kiitetty olkoon jälkeen, Kunnia olkoon Sinulle sijasta, lausutaan Kristus nousi kuolleista uudistusviikolla.</small>		<small>Vanhojen typikonien mukaan lausumme Kiitetty olkoon myös Uuden maanantain ehtoopalveluksessa, kuten yleensäkin, joka ilmaisee, että sen korvaaminen sanoilla Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta on uudistus. Mutta nyt se on tapana meille kaikkialla koko uudistusviikon ajan. Vanhat typikonit huomauttavat vain, että Kiitetty olkoon jälkeen, Kunnia olkoon Sinulle sijasta, lausutaan Kristus nousi kuolleista uudistusviikolla.</small>

	----
	== Alkupsalmista ==		== Alkupsalmista ==

Rivi 35:		Rivi 35:

	Siinä syyt, joiden takia pyhä kirkkomme pitää Daavidin psalmeja yksityisten ja yleisten rukousten perustana, ja joiden takia se on jo vanhoista ajoista asti veisannut psalmeja, niin kuin tänään 140(141), 141(142) ja muut.</small>		Siinä syyt, joiden takia pyhä kirkkomme pitää Daavidin psalmeja yksityisten ja yleisten rukousten perustana, ja joiden takia se on jo vanhoista ajoista asti veisannut psalmeja, niin kuin tänään 140(141), 141(142) ja muut.</small>

	----
	== Psalttarin 1. katismasta ==		== Psalttarin 1. katismasta ==

Rivi 46:		Rivi 46:
	'''4)'''		'''4)'''
	<small>Huomattakoon, että nämä kaksi juhlaa, jotka omaavat Herran juhlien piirteitä, ovat erikoisia. Monissa niitten palveluksen yksityiskohdissa huomataan, että ne ovat yläpuolella Jumalansynnyttäjän muita juhlia.</small>		<small>Huomattakoon, että nämä kaksi juhlaa, jotka omaavat Herran juhlien piirteitä, ovat erikoisia. Monissa niitten palveluksen yksityiskohdissa huomataan, että ne ovat yläpuolella Jumalansynnyttäjän muita juhlia.</small>

	----
	== Psalmista 140 (141) "Herra, minä huudan Sinua" ==		== Psalmista 140 (141) "Herra, minä huudan Sinua" ==

Rivi 53:		Rivi 53:
	'''5)'''		'''5)'''
	<small>Kun 2. kuoro alkaa laulaa Nouskoon minun rukoukseni, pappi siunaa suitsutuksen ja suitsuttaa pyhän pöydän, sitten pyhä ikonit ja kansan järjestyksessä. Jos toimitetaan saatto, pappi pukeutuu heti Herra, minä huudan Sinua jälkeen feloniin, muutoin hän suitsuttaa pelkkään epitrakiliin pukeutuneena.</small>		<small>Kun 2. kuoro alkaa laulaa Nouskoon minun rukoukseni, pappi siunaa suitsutuksen ja suitsuttaa pyhän pöydän, sitten pyhä ikonit ja kansan järjestyksessä. Jos toimitetaan saatto, pappi pukeutuu heti Herra, minä huudan Sinua jälkeen feloniin, muutoin hän suitsuttaa pelkkään epitrakiliin pukeutuneena.</small>

	----
	== Ensimmäisistä ehtoostikiiroista ==		== Ensimmäisistä ehtoostikiiroista ==

Rivi 105:		Rivi 105:
	'''7)'''		'''7)'''
	<small>Vanhat typikonit kutsuvat tätä täydelliseksi loppusiunaukseksi.</small>		<small>Vanhat typikonit kutsuvat tätä täydelliseksi loppusiunaukseksi.</small>

	----
	-> [[Typikonin esiteoria\|'''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''']]		-> [[Typikonin esiteoria\|'''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''']]

Hannu: /* Päätössiunauksesta yleensä */

2009-02-15T09:02:42Z

Päätössiunauksesta yleensä

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.02
Rivi 101:		Rivi 101:
	----		----
	'''6)'''		'''6)'''
	<small>Tämä loppusiunaus lausutaan viikon muinakin päivinä, vaan sanat Kuolleista ylösnoussut jäävät pois.<~~small~~/>		<small>Tämä loppusiunaus lausutaan viikon muinakin päivinä, vaan sanat Kuolleista ylösnoussut jäävät pois.</small>

	'''7)'''		'''7)'''

Hannu (15. helmikuuta 2009 kello 09.02)

2009-02-15T09:02:08Z

Näytä muutokset

Hannu (15. helmikuuta 2009 kello 08.42)

2009-02-15T08:42:09Z

@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 # Tropareista
 # Päätössiunauksesta yleensä
 ----

Hannu (15. helmikuuta 2009 kello 08.38)

2009-02-15T08:38:17Z

← Vanhempi versio	Versio 15. helmikuuta 2009 kello 08.38
Rivi 1:	Rivi 1:
		# Alkusiunaus
		# Alkupsalmista
		# Psalttarin 1. katismasta
		# Psalttarin 1. kunniasta
		# Psalmista 140 (141)
		# Ensimmäisistä ehtoostikiiroista
		# Ehtoopalveluksen 1. doksastikonista
		# Ehtoopalveluksen prokiimenista
		# Ehtoopalveluksen lukukappaleista
		# Leipien siunaamisesta
		# Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista
		# Ehtoopalveluksen doksastikonista
		# "Herra, nyt Sina lasket" ja trishagion
		# Tropareista
		# Päätössiunauksesta yleensä
		----

Hannu: Ak: Uusi sivu: -> '''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''' Luokka:Typikon Luokka:Typikon - Esiteoria

2009-02-15T08:31:19Z

Ak: Uusi sivu: -> '''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''' Luokka:Typikon Luokka:Typikon - Esiteoria

Uusi sivu

-> [[Typikonin esiteoria|'''Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle''']]

[[Luokka:Typikon]]
[[Luokka:Typikon - Esiteoria]]

← Vanhempi versio		Versio 15. helmikuuta 2009 kello 09.05
Rivi 39:		Rivi 39:

	4. Lauantaisin ehtoopalveluksessa luetaan psalttarin 1. katisma, samoin kuin Jumalan Äidin juhlina ja juhlitun pyhän muistopäivänä. Seuraavina Herran juhlina, vaikka ne osuisivat sunnuntaiksi, sitä ei lueta, eli Kristuksen syntymän juhlana, Kristuksen kasteen juhlana ja Kristuksen kirkastumisen juhlana, joina ei lauleta mitään ylösnousemusveisujakaan. Myöskään sitä ei lueta helluntaisunnuntaina eikä Joulun ja Loppiaisin jälkijuhlan ehtoopalveluksissa, jos nämä juhlat osuvat lauantaiksi, mutta ylösnousemusstikiirat saavat kuitenkin etusijan. Seuraavina Herran juhlina, eli palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina ja ristin ylentämisen päivänä (jos se sattuu sunnuntaiksi), psalmikatisma luetaan, mutta ylösnousemusveisuja ei lauleta.		4. Lauantaisin ehtoopalveluksessa luetaan psalttarin 1. katisma, samoin kuin Jumalan Äidin juhlina ja juhlitun pyhän muistopäivänä. Seuraavina Herran juhlina, vaikka ne osuisivat sunnuntaiksi, sitä ei lueta, eli Kristuksen syntymän juhlana, Kristuksen kasteen juhlana ja Kristuksen kirkastumisen juhlana, joina ei lauleta mitään ylösnousemusveisujakaan. Myöskään sitä ei lueta helluntaisunnuntaina eikä Joulun ja Loppiaisin jälkijuhlan ehtoopalveluksissa, jos nämä juhlat osuvat lauantaiksi, mutta ylösnousemusstikiirat saavat kuitenkin etusijan. Seuraavina Herran juhlina, eli palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina ja ristin ylentämisen päivänä (jos se sattuu sunnuntaiksi), psalmikatisma luetaan, mutta ylösnousemusveisuja ei lauleta.

	----
	== Psalttarin 1. kunniasta ==		== Psalttarin 1. kunniasta ==

Rivi 57:		Rivi 57:

	7. Jokaisessa lauantain ehtoopalveluksessa sunnuntaita vasten ja jokaisen sunnuntain aamupalveluksessa lauletaan oktoehoksen ylösnousemusveisuja, eli stikiiroita, doksastikoneja, tropareita, kolminaisuustropareita, katismatropareita, hypakoeita, antifoneja, kanoneita, kontakkeja, iikosseja, eksapostilarioneja, evankeliumistikiiroita, autuudentropareita jne, jotka myös saavat etusijan Herran Äidin juhlina ja niiden päätösjuhlina, kuten myös Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlaan kuuluvina sunnuntaina ja juhlittavien pyhien muistopäivinä, kun ne osuvat sunnuntaiksi. Niitä lauletaan näin: Varsinaisina juhlapäivinä ja niiden päätösjuhlina avuksihuutostikiiroina ensin 4 ylösnousemusstikiiraa, ja sitten 6 Herran Äidin juhlan stikiiraa. Jos on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai juhlittavan pyhän muistosta, lauletaan 6 ylösnousemusstikiiraa ja 4 jälkijuhlan tai pyhän stikiiraa. Kun on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai Herran tai Herran Äidin juhlan päätösjuhlasta ynnä juhlittavasta pyhästä, lauletaan 4 ylösnousemusstikiiraa, 3 juhlan stikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina pyhien juhlina, eli arkkienkeleitten juhlana, Edelläkävijän syntymäpäivänä, suurimpien apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä, evankelista Johanneksen päivänä (syyskuun 26), kolmen esipaimenen päivänä (jos se ei ole Triodionin sunnuntai), IV:n ja VII:n synodin pyhien isien päivinä, pyhän Demetrioksen sekä pyhän Nikolaoksen päivänä lauletaan poikkeuksellisesti 4 ylösnousemusstikiiraa ja 6 pyhien stikiiraa. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan 7 ylösnousemusstikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina Herran juhlina, eli Kristuksen syntymäjuhlana, Teofaniana, Palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina, Helluntaina, Kirkastuspäivänä, Ristin ylentämisen päivänä ja joulua edeltävänä sunnuntaina, kun se on 24. joulukuuta, jätetään kaikki ylösnousemusveisut syrjään, mutta viimemainitussa tapauksessa aamupalveluksessa Jumala on Herra ja liturgiassa saaton jälkeen lauletaan kuitenkin vuorosävelmän mukainen tropari, samoin kuin eksapostilario ja 4 ylösnousemuskiitosstikiiraa.		7. Jokaisessa lauantain ehtoopalveluksessa sunnuntaita vasten ja jokaisen sunnuntain aamupalveluksessa lauletaan oktoehoksen ylösnousemusveisuja, eli stikiiroita, doksastikoneja, tropareita, kolminaisuustropareita, katismatropareita, hypakoeita, antifoneja, kanoneita, kontakkeja, iikosseja, eksapostilarioneja, evankeliumistikiiroita, autuudentropareita jne, jotka myös saavat etusijan Herran Äidin juhlina ja niiden päätösjuhlina, kuten myös Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlaan kuuluvina sunnuntaina ja juhlittavien pyhien muistopäivinä, kun ne osuvat sunnuntaiksi. Niitä lauletaan näin: Varsinaisina juhlapäivinä ja niiden päätösjuhlina avuksihuutostikiiroina ensin 4 ylösnousemusstikiiraa, ja sitten 6 Herran Äidin juhlan stikiiraa. Jos on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai juhlittavan pyhän muistosta, lauletaan 6 ylösnousemusstikiiraa ja 4 jälkijuhlan tai pyhän stikiiraa. Kun on kysymys jälkijuhlan sunnuntaista tai Herran tai Herran Äidin juhlan päätösjuhlasta ynnä juhlittavasta pyhästä, lauletaan 4 ylösnousemusstikiiraa, 3 juhlan stikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina pyhien juhlina, eli arkkienkeleitten juhlana, Edelläkävijän syntymäpäivänä, suurimpien apostolien Pietarin ja Paavalin päivänä, evankelista Johanneksen päivänä (syyskuun 26), kolmen esipaimenen päivänä (jos se ei ole Triodionin sunnuntai), IV:n ja VII:n synodin pyhien isien päivinä, pyhän Demetrioksen sekä pyhän Nikolaoksen päivänä lauletaan poikkeuksellisesti 4 ylösnousemusstikiiraa ja 6 pyhien stikiiraa. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan 7 ylösnousemusstikiiraa ja 3 pyhän stikiiraa. Seuraavina Herran juhlina, eli Kristuksen syntymäjuhlana, Teofaniana, Palmusunnuntaina, Tuomaan sunnuntaina, Helluntaina, Kirkastuspäivänä, Ristin ylentämisen päivänä ja joulua edeltävänä sunnuntaina, kun se on 24. joulukuuta, jätetään kaikki ylösnousemusveisut syrjään, mutta viimemainitussa tapauksessa aamupalveluksessa Jumala on Herra ja liturgiassa saaton jälkeen lauletaan kuitenkin vuorosävelmän mukainen tropari, samoin kuin eksapostilario ja 4 ylösnousemuskiitosstikiiraa.

	----
	== Ehtoopalveluksen ensimmäisestä doksastikonista ==		== Ehtoopalveluksen ensimmäisestä doksastikonista ==

	8. Jos sunnuntaiksi osuu Herran Äidin juhla, niin avuksihuutostikiiroissa lauletaan Kunnia..., nyt,,, pelkkä juhlan stikiira. Niiden päätösjuhlina (paitsi Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päätösjuhlaa, jolloin lauletaan vain Kunnia... nyt... Jumalan Hengen valtaamat apostolit), sekä Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlien aikaisina sunnuntaina ja kaikkina sunnuntaipäivänä juhlittavien pyhien muistopäivinä lauletaan Kunnia... asianomaisen juhlan tai juhlittavan pyhän stikiira, Nyt, vuorosävelmän mukainen 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle. Kun Temppeliin tuomisen juhla osuu jollekin Triodionin neljästä ensimmäisestä sunnuntaista, lauletaan Kunnia... Triodionin stikiira, Nyt... juhlan stikiira. Kun Ilmestyspäivä osuu paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, Lasaruksen lauantaiksi tai pääsiäissunnuntaiksi, lauletaan Triodionin tai Pentekostarionin ensimmäinen doksastikon, Nyt... juhlan doksastikon. Jos se osuu palmusunnuntaiksi tai pääsiäismaanantaiksi, lauletaan vain Kunnia... Nyt... juhlan stikiira. Jos pyhän Georgioksen, Johannes Teologin (toukokuun 8) tai Konstantinoksen ja Helenan juhla osuu jollekin Pentekostarionin sunnuntaille tai jollekin Herran juhlalle (paitsi helluntaisunnuntaita), lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt... sunnuntain tai juhlan stikiira. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan Kunnia... nyt... säv:n mukainen stikiira Jumalansynnyttäjälle. Jos kyseessä on suurmarttyyri, jonka muisto osuu jollekin Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan sunnuntaille, lauletaan Kunnia... pyhä stikiira, Nyt... säv:n 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle.		8. Jos sunnuntaiksi osuu Herran Äidin juhla, niin avuksihuutostikiiroissa lauletaan Kunnia..., nyt,,, pelkkä juhlan stikiira. Niiden päätösjuhlina (paitsi Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen päätösjuhlaa, jolloin lauletaan vain Kunnia... nyt... Jumalan Hengen valtaamat apostolit), sekä Herran juhlien päätösjuhlina, jälkijuhlien aikaisina sunnuntaina ja kaikkina sunnuntaipäivänä juhlittavien pyhien muistopäivinä lauletaan Kunnia... asianomaisen juhlan tai juhlittavan pyhän stikiira, Nyt, vuorosävelmän mukainen 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle. Kun Temppeliin tuomisen juhla osuu jollekin Triodionin neljästä ensimmäisestä sunnuntaista, lauletaan Kunnia... Triodionin stikiira, Nyt... juhlan stikiira. Kun Ilmestyspäivä osuu paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, Lasaruksen lauantaiksi tai pääsiäissunnuntaiksi, lauletaan Triodionin tai Pentekostarionin ensimmäinen doksastikon, Nyt... juhlan doksastikon. Jos se osuu palmusunnuntaiksi tai pääsiäismaanantaiksi, lauletaan vain Kunnia... Nyt... juhlan stikiira. Jos pyhän Georgioksen, Johannes Teologin (toukokuun 8) tai Konstantinoksen ja Helenan juhla osuu jollekin Pentekostarionin sunnuntaille tai jollekin Herran juhlalle (paitsi helluntaisunnuntaita), lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt... sunnuntain tai juhlan stikiira. Jos sunnuntaiksi osuvalla pyhällä ei ole doksastikonia, lauletaan Kunnia... nyt... säv:n mukainen stikiira Jumalansynnyttäjälle. Jos kyseessä on suurmarttyyri, jonka muisto osuu jollekin Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan sunnuntaille, lauletaan Kunnia... pyhä stikiira, Nyt... säv:n 1. stikiira Jumalansynnyttäjälle.

	----
	== Ehtoopalveluksen prokiimenista ==		== Ehtoopalveluksen prokiimenista ==

Rivi 67:		Rivi 67:

	Suuri prokimeni lauletaan myös pääsiäisviikon ehtoopalveluksissa, niin kuin Pentekostarionissa on osoitettu.		Suuri prokimeni lauletaan myös pääsiäisviikon ehtoopalveluksissa, niin kuin Pentekostarionissa on osoitettu.

	----
	== Ehtoopalveluksen lukukappaleista ==		== Ehtoopalveluksen lukukappaleista ==

	10. Lauantaina ehtoopalveluksessa luetaan parimiat, jos sunnuntaiksi osuu Herran tai Herran Äidin juhla, tai juhlittavan pyhän muisto. Ennen niitten lukemista diakoni lausuu Se on viisautta. Kuulkaamme. Apostolien Pietarin ja Paavalin, Johannes Teologin, Jaakobin Herran veljen ja ensiksi kutsutun Andreaksen muistopäivinä luettavien apostolisten tekstien edellä diakoni lausuu Ottakaamme vaarin. Se on viisautta. Kuulkaamme.		10. Lauantaina ehtoopalveluksessa luetaan parimiat, jos sunnuntaiksi osuu Herran tai Herran Äidin juhla, tai juhlittavan pyhän muisto. Ennen niitten lukemista diakoni lausuu Se on viisautta. Kuulkaamme. Apostolien Pietarin ja Paavalin, Johannes Teologin, Jaakobin Herran veljen ja ensiksi kutsutun Andreaksen muistopäivinä luettavien apostolisten tekstien edellä diakoni lausuu Ottakaamme vaarin. Se on viisautta. Kuulkaamme.

	----
	== Leipien siunaamisesta ==		== Leipien siunaamisesta ==

	11. Jos tapahtuu leipien siunaaminen ylistyslauselman Olkoon valtakuntasi voima jälkeen, 2. kuoro laulaa yhden litanianstikiiroista. Sen aikana diakoni ja pappi tuleva pohjoisovesta käsissään kynttilät ja asettuva kirkon keskelle, jossa ovat leipä, viini ja öljy. Sitten diakoni lausuu Armahda meitä, Jumala jne kuorojen laulaessa hartaasti ja hiljaisella äänellä Herra, armahda järjestyksen mukaisesti. Pappi Kuule meitä, Jumala. Rauha olkoon teille kaikille, johon kuoro vastaa Niin myös sinun hengellesi, ja diakoni Kumartukaamme Herran edessä, kuoro Sinun edessäsi, Herra ja pappi (tai piispa) Oi ylen armollinen Valtias. Sitten pappi suitsuttaa ristin muotoisesti kiertäen leipiä ja veisaten Iloitse, Jumalan Äiti. Kaikkina Herran ja Herran Äidin juhlina kuten myös pyhien muistopäivinä, jos leipien siunaaminen tapahtuu, lauletaan aina Iloitse, Jumalan Äiti. Mutta pääsiäisviikolla sen sijaan lauletaan Kristus nousi kuolleista. Sitten diakoni lausuu Rukoilkaamme Herraa, kuoro Herra, armahda, ja pappi siunaa leivät lukien rukouksen Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme. Sitten lauletaan Nuoret leijonatkin uupuvat ja sen jälkeen virrelmästikiirat.		11. Jos tapahtuu leipien siunaaminen ylistyslauselman Olkoon valtakuntasi voima jälkeen, 2. kuoro laulaa yhden litanianstikiiroista. Sen aikana diakoni ja pappi tuleva pohjoisovesta käsissään kynttilät ja asettuva kirkon keskelle, jossa ovat leipä, viini ja öljy. Sitten diakoni lausuu Armahda meitä, Jumala jne kuorojen laulaessa hartaasti ja hiljaisella äänellä Herra, armahda järjestyksen mukaisesti. Pappi Kuule meitä, Jumala. Rauha olkoon teille kaikille, johon kuoro vastaa Niin myös sinun hengellesi, ja diakoni Kumartukaamme Herran edessä, kuoro Sinun edessäsi, Herra ja pappi (tai piispa) Oi ylen armollinen Valtias. Sitten pappi suitsuttaa ristin muotoisesti kiertäen leipiä ja veisaten Iloitse, Jumalan Äiti. Kaikkina Herran ja Herran Äidin juhlina kuten myös pyhien muistopäivinä, jos leipien siunaaminen tapahtuu, lauletaan aina Iloitse, Jumalan Äiti. Mutta pääsiäisviikolla sen sijaan lauletaan Kristus nousi kuolleista. Sitten diakoni lausuu Rukoilkaamme Herraa, kuoro Herra, armahda, ja pappi siunaa leivät lukien rukouksen Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme. Sitten lauletaan Nuoret leijonatkin uupuvat ja sen jälkeen virrelmästikiirat.

	----
	== Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista ==		== Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista ==

	12. Ylösnousemusvirrelmästikiiroita ei lauantain ehtoopalveluksessa koskaan jätetä pois, vaikka oli Herran Äidin juhla tai Herran tai Herran Äidin juhlien esi tai jälkijuhlan sunnuntai tai niiden päätösjuhla. Lauantaina ehtoopalveluksessa Tuomaan sunnuntaita seuraavia neljää sunnuntaita vasten lauletaan ensin vuorosävelmän mukainen ensimmäinen virrelmästikiira (alkaa 1. kuoro), sitten 4 pääsiäisstikiiraa lauselmineen.		12. Ylösnousemusvirrelmästikiiroita ei lauantain ehtoopalveluksessa koskaan jätetä pois, vaikka oli Herran Äidin juhla tai Herran tai Herran Äidin juhlien esi tai jälkijuhlan sunnuntai tai niiden päätösjuhla. Lauantaina ehtoopalveluksessa Tuomaan sunnuntaita seuraavia neljää sunnuntaita vasten lauletaan ensin vuorosävelmän mukainen ensimmäinen virrelmästikiira (alkaa 1. kuoro), sitten 4 pääsiäisstikiiraa lauselmineen.

	----
	== Virrelmästikiiroiden doksastikonista ==		== Virrelmästikiiroiden doksastikonista ==

Rivi 85:		Rivi 85:

	Huomattakoon, että pääsiäisen jälkeen viikon kuutena päivänä (paitsi siis sunnuntaita) aina taivaaseen nousemiseen asti, jos osuu pyhän Georgioksen, Johannes Teologin, Athanasios Suuren tai Konstantinoksen ja Helenan muisto, virrelmästikiiroissa lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt, Pentekostarionista edellisen sunnuntai tai juhlan stikiira, mutta ei Ylösnousemuksen päivä, joka lauletaan vain lauantaina ehtoopalveluksessa ja sunnuntaina aamupalveluksessa.		Huomattakoon, että pääsiäisen jälkeen viikon kuutena päivänä (paitsi siis sunnuntaita) aina taivaaseen nousemiseen asti, jos osuu pyhän Georgioksen, Johannes Teologin, Athanasios Suuren tai Konstantinoksen ja Helenan muisto, virrelmästikiiroissa lauletaan Kunnia... pyhien stikiira, Nyt, Pentekostarionista edellisen sunnuntai tai juhlan stikiira, mutta ei Ylösnousemuksen päivä, joka lauletaan vain lauantaina ehtoopalveluksessa ja sunnuntaina aamupalveluksessa.

	----
	== "Herra, nyt Sinä lasket" ja trishagion ==		== "Herra, nyt Sinä lasket" ja trishagion ==

	14. Joka päivä ehtoopalveluksessa, ennen päätössiunausta, luetaan Herra, nyt Sinä lasket ja trishagion (=Pyhä Jumala), mutta pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päätösjuhlan ehtoopalveluksessa stikiiran Ylösnousemuksen päivä jälkeen, trishagionin sijasta, lauletaan Kristus nousi kuolleista kolmesti tavanmukaisella säveleellä eikä sillä säveleellä, jolla Ylösnousemuksen päivä laulettiin, ja heti seuraa päätössiunaus.		14. Joka päivä ehtoopalveluksessa, ennen päätössiunausta, luetaan Herra, nyt Sinä lasket ja trishagion (=Pyhä Jumala), mutta pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päätösjuhlan ehtoopalveluksessa stikiiran Ylösnousemuksen päivä jälkeen, trishagionin sijasta, lauletaan Kristus nousi kuolleista kolmesti tavanmukaisella säveleellä eikä sillä säveleellä, jolla Ylösnousemuksen päivä laulettiin, ja heti seuraa päätössiunaus.

	----
	== Tropareista ==		== Tropareista ==

	15. Lauantaina ehtoopalveluksessa lauletaan oktoehoksen troparit ennen sunnuntaiksi sattuvia Herran Äidin juhlien, Herran ja Herran Äidin jälkijuhlien ja päätösjuhlien tropareita. Varsinaisena juhlapäivänä ja päätösjuhlana lauletaan ylösnousemustropari kerran ja juhlan tropari kahdesti. Jälkijuhlan aikana sunnuntaisin lauletaan sekä ylösnousemustropari että juhlan tropari kertaalleen, mutta aamupalveluksessa ylösnousemustropari lauletaan kahdesti ja juhlan tropari kerran. Ilmestyspäivän osuessa paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten ristin tropari ja kolmantena juhlan tropari. Lasaruksen lauantaina juhlan tropari kahdesti ja Lasaruksen tropari kerran. Palmusunnuntaina juhlan tropari, Lasaruksen tropari ja uudelleen juhlan tropari. Herran ja Herran Äidin juhlien esijuhlina sunnuntaina lauletaan illalla ylösnousemustropari ja esijuhlan tropari kertaalleen, aamulle Jumala on Herra jälkeen ensin mainittu kahdesti. Juhlittavan pyhän muiston osuessa Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan tai päätösjuhlan sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten pyhän tropari ja viimeiseksi juhlan tropari. Jos pyhällä ei ole doksastikonia, niin lauantaina ehtoopalveluksessa troparia ei lauleta, pelkästään ylösnousemustropari ja sen tropari Jumalansynnyttäjälle; pyhän troparia ei lauleta aamupalveluksessa eikä liturgiassakaan.		15. Lauantaina ehtoopalveluksessa lauletaan oktoehoksen troparit ennen sunnuntaiksi sattuvia Herran Äidin juhlien, Herran ja Herran Äidin jälkijuhlien ja päätösjuhlien tropareita. Varsinaisena juhlapäivänä ja päätösjuhlana lauletaan ylösnousemustropari kerran ja juhlan tropari kahdesti. Jälkijuhlan aikana sunnuntaisin lauletaan sekä ylösnousemustropari että juhlan tropari kertaalleen, mutta aamupalveluksessa ylösnousemustropari lauletaan kahdesti ja juhlan tropari kerran. Ilmestyspäivän osuessa paaston 3:nneksi sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten ristin tropari ja kolmantena juhlan tropari. Lasaruksen lauantaina juhlan tropari kahdesti ja Lasaruksen tropari kerran. Palmusunnuntaina juhlan tropari, Lasaruksen tropari ja uudelleen juhlan tropari. Herran ja Herran Äidin juhlien esijuhlina sunnuntaina lauletaan illalla ylösnousemustropari ja esijuhlan tropari kertaalleen, aamulle Jumala on Herra jälkeen ensin mainittu kahdesti. Juhlittavan pyhän muiston osuessa Herran tai Herran Äidin juhlan jälkijuhlan tai päätösjuhlan sunnuntaiksi, lauletaan ensin ylösnousemustropari, sitten pyhän tropari ja viimeiseksi juhlan tropari. Jos pyhällä ei ole doksastikonia, niin lauantaina ehtoopalveluksessa troparia ei lauleta, pelkästään ylösnousemustropari ja sen tropari Jumalansynnyttäjälle; pyhän troparia ei lauleta aamupalveluksessa eikä liturgiassakaan.

	----
	== Päätössiunauksesta yleensä ==		== Päätössiunauksesta yleensä ==