http://www.ortodoksi.net/index.php?action=history&feed=atom&title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_%28opetuspuhe%29 2026-04-11T10:56:34Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=27906&oldid=prev 2010-12-06T17:34:25Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Kristillisperäisiä harhaoppeja oli runsaasti</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 6. joulukuuta 2010 kello 17.34</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Fryygialainen [[montanismi]] eli Bysantissa aina 700-luvulle saakka. Mutta ehkä kaikkein vaikeimman riidan aloittajana oli ''"ylevä"'' harhaoppi [[monofysitismi]], joka oli selkeän kristillinen verrattuna edellisiin itämaisiin ''"satuoppeihin"''. Egyptin ja Syyrian tukemat monofysiitit (''Kristuksessa vain yksi luonto, jumalallinen'') vastustivat [[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Kalkedonin synodin]] (''451'') päätöksiä paljolti teologisista, mutta myös Bysanttia vastustavista poliittisista ja etnisistä syistä. Keisarillinen hallinto pyrki muutamia kertoja sovittelemaan ortodoksien ja monofysiittien keskeisiä erimielisyyksiä. Vuonna 482 keisari '''Zenon''' (''474-475, 476-491'') julkaisi yhdistymisjulistuksen (''Henotikon''), joka oli osoitettu Egyptin papistolle ja kansalle. Henotikonissa ainoastaan mainittiin Kalkedonin synodi ja sen päätös Kristuksen kahden luonnon ykseydestä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Fryygialainen [[montanismi]] eli Bysantissa aina 700-luvulle saakka. Mutta ehkä kaikkein vaikeimman riidan aloittajana oli ''"ylevä"'' harhaoppi [[monofysitismi]], joka oli selkeän kristillinen verrattuna edellisiin itämaisiin ''"satuoppeihin"''. Egyptin ja Syyrian tukemat monofysiitit (''Kristuksessa vain yksi luonto, jumalallinen'') vastustivat [[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Kalkedonin synodin]] (''451'') päätöksiä paljolti teologisista, mutta myös Bysanttia vastustavista poliittisista ja etnisistä syistä. Keisarillinen hallinto pyrki muutamia kertoja sovittelemaan ortodoksien ja monofysiittien keskeisiä erimielisyyksiä. Vuonna 482 keisari '''Zenon''' (''474-475, 476-491'') julkaisi yhdistymisjulistuksen (''Henotikon''), joka oli osoitettu Egyptin papistolle ja kansalle. Henotikonissa ainoastaan mainittiin Kalkedonin synodi ja sen päätös Kristuksen kahden luonnon ykseydestä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Mutta tällä julistuksella ei ollut mitään merkitystä ortodoksien ja monofysiittien riidan ratkaisemisessa. Seuraavat Bysantin keisarit lähestyivät kysymystä eri lähtökohdista: '''Anastasios I''' (''491-518'') suosi avoimesti monofysiittejä, kun taas '''Justinos I''' (''518-527'') vainosi heitä. '''Justinianos I''' (''527-565'') vuoroin pyrki sovintoon ja vuoroin vainosi heitä. Sen sijaan Justinianoksen puoliso Theodora suosi monofysiittejä ja auttoi heitä myös taloudellisesti. '''Justinos II''' (''565-578'') ja '''Herakleios''' (''610-41'') halusivat luoda sovinnon, mutta se johti jälkimmäisen kaudella vain uuteen harhaoppiin, [[monotelitismi]]in (''Kristuksella on vain yksi tahto, jumalallinen'').</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Mutta tällä julistuksella ei ollut mitään merkitystä ortodoksien ja monofysiittien riidan ratkaisemisessa. Seuraavat Bysantin keisarit lähestyivät kysymystä eri lähtökohdista: '''Anastasios I''' (''491-518'') suosi avoimesti monofysiittejä, kun taas '''Justinos I''' (''518-527'') vainosi heitä. '''Justinianos I''' (''527-565'') vuoroin pyrki sovintoon ja vuoroin vainosi heitä. Sen sijaan Justinianoksen puoliso <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>Theodora<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> (Justinianos I vaimo)|Theodora]]</ins> suosi monofysiittejä ja auttoi heitä myös taloudellisesti. '''Justinos II''' (''565-578'') ja '''Herakleios''' (''610-41'') halusivat luoda sovinnon, mutta se johti jälkimmäisen kaudella vain uuteen harhaoppiin, [[monotelitismi]]in (''Kristuksella on vain yksi tahto, jumalallinen'').</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aivan alkuaikoina monofysiitit eivät pyrkineet perustamaan erillistä kirkkoa, sillä heidän ensimmäiset piispansa olivat pääasiassa perinteisesti nimitettyjä piispoja, mutta myöhemmin 500-luvulla ero tuli selkeäksi. 600-luvulla useimmat juutalaiset ja monofysiitit joutuivat arabien vallan alle. Itäisillä rajaseuduilla oli tämänkin jälkeen joitakin jakobiitti-syyrialaisia yhteisöjä ja muutamat niistä asettuivat asumaan Traakiaan 700-luvulla, mutta sen jälkeen ei heistä tiedetä juuri mitään. Tärkeän monofysiittisen ryhmittymän muodostivat armenialaiset, joilla oli ratkaiseva merkitys keskibysanttilaisella kaudella. Lukuisat lahkot jatkoivat hajottavaa toimintaansa Vähässä-Aasiassa ja muslimit alkoivat levittäytyä myös sotavankeina ja heillä oli jopa moskeija Konstantinopolissa! Sen lisäksi oli uuspakanoita, nimittäin slaaveja ja avaareja, jotka olivat levittäytyneet yli koko Balkanin niemimaan. Ihmeellistä kyllä, bysanttilaiset lähteet kertovat tuskin mitään heidän uskonnostaan.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aivan alkuaikoina monofysiitit eivät pyrkineet perustamaan erillistä kirkkoa, sillä heidän ensimmäiset piispansa olivat pääasiassa perinteisesti nimitettyjä piispoja, mutta myöhemmin 500-luvulla ero tuli selkeäksi. 600-luvulla useimmat juutalaiset ja monofysiitit joutuivat arabien vallan alle. Itäisillä rajaseuduilla oli tämänkin jälkeen joitakin jakobiitti-syyrialaisia yhteisöjä ja muutamat niistä asettuivat asumaan Traakiaan 700-luvulla, mutta sen jälkeen ei heistä tiedetä juuri mitään. Tärkeän monofysiittisen ryhmittymän muodostivat armenialaiset, joilla oli ratkaiseva merkitys keskibysanttilaisella kaudella. Lukuisat lahkot jatkoivat hajottavaa toimintaansa Vähässä-Aasiassa ja muslimit alkoivat levittäytyä myös sotavankeina ja heillä oli jopa moskeija Konstantinopolissa! Sen lisäksi oli uuspakanoita, nimittäin slaaveja ja avaareja, jotka olivat levittäytyneet yli koko Balkanin niemimaan. Ihmeellistä kyllä, bysanttilaiset lähteet kertovat tuskin mitään heidän uskonnostaan.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 48:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 48:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suoranaisia bogomiileja vastaan suunnattuja vainoja oli Bysantissa vuosina 950-1050 perin vähän. Vuonna 1114 keisari '''Aleksios I''' käännytti useita tuhansia bogomiileja, paulikiaaneja ja manikealaisia ortodoksiseen Kirkkoon. Konstantinopolissa samoihin aikoihin poltettiin elävältä eräs bogomiili-munkki nimeltään '''Basileios'''. Mutta bogomiilien lahko jatkoi etenemistään Serbiaan, Bosniaan, Italiaan, Etelä-Ranskaan ja jopa Athos-vuoren porteille saakka. Perusolemukseltaan tämä lahko oli rauhantahtoinen eikä sillä ainakaan ulkonaisesti ollut syviä poliittisia painotteita. Suurin osa liikkeen kannattajista oli slaaveja. Jos tarkastelemme bogomiileja sosiaalisena ryhmänä, niin havaitsemme ettei lahkolla ja sosiaalisilla tekijöillä ollut selkeää yhteyttä. Manikealaiset olivat etupäässä kauppiaita, mutta joukkoon mahtui intellektuelleja, aristokraatteja ja myös tavallista kansaa. Paulikiaanit olivat erityisesti sotilashenkilöitä. Bogomiilit näyttävät sen sijaan olleen lähtöisin talonpoikaisväestöstä ja alemmasta papistosta ja jos '''Anna Komnenaan''' on uskomista, bogomiileihin kuului myös joitakin konstantinopolilaisen aristokratian edustajia. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Suoranaisia bogomiileja vastaan suunnattuja vainoja oli Bysantissa vuosina 950-1050 perin vähän. Vuonna 1114 keisari '''Aleksios I''' käännytti useita tuhansia bogomiileja, paulikiaaneja ja manikealaisia ortodoksiseen Kirkkoon. Konstantinopolissa samoihin aikoihin poltettiin elävältä eräs bogomiili-munkki nimeltään '''Basileios'''. Mutta bogomiilien lahko jatkoi etenemistään Serbiaan, Bosniaan, Italiaan, Etelä-Ranskaan ja jopa Athos-vuoren porteille saakka. Perusolemukseltaan tämä lahko oli rauhantahtoinen eikä sillä ainakaan ulkonaisesti ollut syviä poliittisia painotteita. Suurin osa liikkeen kannattajista oli slaaveja. Jos tarkastelemme bogomiileja sosiaalisena ryhmänä, niin havaitsemme ettei lahkolla ja sosiaalisilla tekijöillä ollut selkeää yhteyttä. Manikealaiset olivat etupäässä kauppiaita, mutta joukkoon mahtui intellektuelleja, aristokraatteja ja myös tavallista kansaa. Paulikiaanit olivat erityisesti sotilashenkilöitä. Bogomiilit näyttävät sen sijaan olleen lähtöisin talonpoikaisväestöstä ja alemmasta papistosta ja jos '''Anna Komnenaan''' on uskomista, bogomiileihin kuului myös joitakin konstantinopolilaisen aristokratian edustajia. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisena kautena (''717-1204''), arabivalloitusten (''Bysantin seemiläiset maakunnat''), harhaoppien ja lahkojen aiheuttaman sekasorron ja ristiretkien välillä, Bysantin keisarikunta muuttui kulttuuriltaan entistä kreikkalaisemmaksi. Ekumeenisen Patriarkaatin asema ja arvovalta kasvoi ja syveni suhteessa muihin vanhoihin ortodoksisiin patriarkaatteihin. Tällä kaudella tapahtui merkittävä slaavien käännyttäminen apostoliseen ja katoliseen uskoon. Bysanttilaiset sallivat slaavinkielisen jumalanpalveluksen, joka oli selkeästi Rooman kirkon ajaman yksikielisen (''latina'') jumalanpalveluksen torjumista. Slaavien käännyttäminen nostatti esille ongelman uskonnon ja etnisyyden keskeisestä suhteesta kreikkalaisten ja latinalaisten välille. Tätä juopaa syvensivät Rooman paavin tavoitteet: hallinnolliset valtapyrkimykset yli koko Kirkon (''mukaan lukien Idän Kirkon''). Syventyneet kulttuurierot johtivat idän ja lännen korostamaan voimakkaasti etnisyyttään.<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;"> </del></div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Toisena kautena (''717-1204''), arabivalloitusten (''Bysantin seemiläiset maakunnat''), harhaoppien ja lahkojen aiheuttaman sekasorron ja ristiretkien välillä, Bysantin keisarikunta muuttui kulttuuriltaan entistä kreikkalaisemmaksi. Ekumeenisen Patriarkaatin asema ja arvovalta kasvoi ja syveni suhteessa muihin vanhoihin ortodoksisiin patriarkaatteihin. Tällä kaudella tapahtui merkittävä slaavien käännyttäminen apostoliseen ja katoliseen uskoon. Bysanttilaiset sallivat slaavinkielisen jumalanpalveluksen, joka oli selkeästi Rooman kirkon ajaman yksikielisen (''latina'') jumalanpalveluksen torjumista. Slaavien käännyttäminen nostatti esille ongelman uskonnon ja etnisyyden keskeisestä suhteesta kreikkalaisten ja latinalaisten välille. Tätä juopaa syvensivät Rooman paavin tavoitteet: hallinnolliset valtapyrkimykset yli koko Kirkon (''mukaan lukien Idän Kirkon''). Syventyneet kulttuurierot johtivat idän ja lännen korostamaan voimakkaasti etnisyyttään.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div> </div></td> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-added"></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Latinalaiset hävittävät Konstantinopolin 1204 ==</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Latinalaiset hävittävät Konstantinopolin 1204 ==</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> </table>

Mikko http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=17054&oldid=prev 2009-10-07T18:14:01Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 7. lokakuuta 2009 kello 18.14</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 18:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 18:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Trullon synodi]] (''691-92'') osoitti muutamia kanoneja pakanallisia (''kreikkalaisia'') tapoja kohtaan, joita myös juutalaiset jossakin määrin noudattivat. Trullon 65. sääntö määrää: </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>[[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Trullon synodi]] (''691-92'') osoitti muutamia kanoneja pakanallisia (''kreikkalaisia'') tapoja kohtaan, joita myös juutalaiset jossakin määrin noudattivat. Trullon 65. sääntö määrää: </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[</ins>kleerikko<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[Manikealaisuus|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[Paulikiaanit|paulikiaaneja]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[Manikealaisuus|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[Paulikiaanit|paulikiaaneja]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=14822&oldid=prev 2009-08-14T05:38:34Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 14. elokuuta 2009 kello 05.38</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 80:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 80:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Katso myös ==</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* [[Bysantin sota ja rauha]]</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* [[Konstantinopolin hävitys 1204]]</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-empty diff-side-deleted"></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>* [[Manuel II Paleologos – monipuolisesti sivistynyt Bysantin keisari (opetuspuhe)]]</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Kirjallisuutta ==</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Kirjallisuutta ==</div></td> </tr> </table>

Mikko http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12832&oldid=prev 2009-05-26T15:43:52Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 26. toukokuuta 2009 kello 15.43</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Fryygialainen [[montanismi]] eli Bysantissa aina 700-luvulle saakka. Mutta ehkä kaikkein vaikeimman riidan aloittajana oli ''"ylevä"'' harhaoppi [[monofysitismi]], joka oli selkeän kristillinen verrattuna edellisiin itämaisiin ''"satuoppeihin"''. Egyptin ja Syyrian tukemat monofysiitit (''Kristuksessa vain yksi luonto, jumalallinen'') vastustivat [[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Kalkedonin synodin]] (''451'') päätöksiä paljolti teologisista, mutta myös Bysanttia vastustavista poliittisista ja etnisistä syistä. Keisarillinen hallinto pyrki muutamia kertoja sovittelemaan ortodoksien ja monofysiittien keskeisiä erimielisyyksiä. Vuonna 482 keisari '''Zenon''' (''474-475, 476-491'') julkaisi yhdistymisjulistuksen (''Henotikon''), joka oli osoitettu Egyptin papistolle ja kansalle. Henotikonissa ainoastaan mainittiin Kalkedonin synodi ja sen päätös Kristuksen kahden luonnon ykseydestä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Fryygialainen [[montanismi]] eli Bysantissa aina 700-luvulle saakka. Mutta ehkä kaikkein vaikeimman riidan aloittajana oli ''"ylevä"'' harhaoppi [[monofysitismi]], joka oli selkeän kristillinen verrattuna edellisiin itämaisiin ''"satuoppeihin"''. Egyptin ja Syyrian tukemat monofysiitit (''Kristuksessa vain yksi luonto, jumalallinen'') vastustivat [[Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous|Kalkedonin synodin]] (''451'') päätöksiä paljolti teologisista, mutta myös Bysanttia vastustavista poliittisista ja etnisistä syistä. Keisarillinen hallinto pyrki muutamia kertoja sovittelemaan ortodoksien ja monofysiittien keskeisiä erimielisyyksiä. Vuonna 482 keisari '''Zenon''' (''474-475, 476-491'') julkaisi yhdistymisjulistuksen (''Henotikon''), joka oli osoitettu Egyptin papistolle ja kansalle. Henotikonissa ainoastaan mainittiin Kalkedonin synodi ja sen päätös Kristuksen kahden luonnon ykseydestä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Mutta tällä julistuksella ei ollut mitään merkitystä ortodoksien ja monofysiittien riidan ratkaisemisessa. Seuraavat Bysantin keisarit lähestyivät kysymystä eri lähtökohdista: '''Anastasios I''' (''491-518'') suosi avoimesti monofysiittejä, kun taas '''Justinos I''' (''518-527'') vainosi heitä. '''Justinianos I''' (''527-565'') vuoroin pyrki sovintoon ja vuoroin vainosi heitä. Sen sijaan Justinianoksen puoliso <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Teodora</del> suosi monofysiittejä ja auttoi heitä myös taloudellisesti. '''Justinos II''' (''565-578'') ja '''Herakleios''' (''610-41'') halusivat luoda sovinnon, mutta se johti jälkimmäisen kaudella vain uuteen harhaoppiin, [[monotelitismi]]in (''Kristuksella on vain yksi tahto, jumalallinen'').</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Mutta tällä julistuksella ei ollut mitään merkitystä ortodoksien ja monofysiittien riidan ratkaisemisessa. Seuraavat Bysantin keisarit lähestyivät kysymystä eri lähtökohdista: '''Anastasios I''' (''491-518'') suosi avoimesti monofysiittejä, kun taas '''Justinos I''' (''518-527'') vainosi heitä. '''Justinianos I''' (''527-565'') vuoroin pyrki sovintoon ja vuoroin vainosi heitä. Sen sijaan Justinianoksen puoliso <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Theodora</ins> suosi monofysiittejä ja auttoi heitä myös taloudellisesti. '''Justinos II''' (''565-578'') ja '''Herakleios''' (''610-41'') halusivat luoda sovinnon, mutta se johti jälkimmäisen kaudella vain uuteen harhaoppiin, [[monotelitismi]]in (''Kristuksella on vain yksi tahto, jumalallinen'').</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aivan alkuaikoina monofysiitit eivät pyrkineet perustamaan erillistä kirkkoa, sillä heidän ensimmäiset piispansa olivat pääasiassa perinteisesti nimitettyjä piispoja, mutta myöhemmin 500-luvulla ero tuli selkeäksi. 600-luvulla useimmat juutalaiset ja monofysiitit joutuivat arabien vallan alle. Itäisillä rajaseuduilla oli tämänkin jälkeen joitakin jakobiitti-syyrialaisia yhteisöjä ja muutamat niistä asettuivat asumaan Traakiaan 700-luvulla, mutta sen jälkeen ei heistä tiedetä juuri mitään. Tärkeän monofysiittisen ryhmittymän muodostivat armenialaiset, joilla oli ratkaiseva merkitys keskibysanttilaisella kaudella. Lukuisat lahkot jatkoivat hajottavaa toimintaansa Vähässä-Aasiassa ja muslimit alkoivat levittäytyä myös sotavankeina ja heillä oli jopa moskeija Konstantinopolissa! Sen lisäksi oli uuspakanoita, nimittäin slaaveja ja avaareja, jotka olivat levittäytyneet yli koko Balkanin niemimaan. Ihmeellistä kyllä, bysanttilaiset lähteet kertovat tuskin mitään heidän uskonnostaan.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Aivan alkuaikoina monofysiitit eivät pyrkineet perustamaan erillistä kirkkoa, sillä heidän ensimmäiset piispansa olivat pääasiassa perinteisesti nimitettyjä piispoja, mutta myöhemmin 500-luvulla ero tuli selkeäksi. 600-luvulla useimmat juutalaiset ja monofysiitit joutuivat arabien vallan alle. Itäisillä rajaseuduilla oli tämänkin jälkeen joitakin jakobiitti-syyrialaisia yhteisöjä ja muutamat niistä asettuivat asumaan Traakiaan 700-luvulla, mutta sen jälkeen ei heistä tiedetä juuri mitään. Tärkeän monofysiittisen ryhmittymän muodostivat armenialaiset, joilla oli ratkaiseva merkitys keskibysanttilaisella kaudella. Lukuisat lahkot jatkoivat hajottavaa toimintaansa Vähässä-Aasiassa ja muslimit alkoivat levittäytyä myös sotavankeina ja heillä oli jopa moskeija Konstantinopolissa! Sen lisäksi oli uuspakanoita, nimittäin slaaveja ja avaareja, jotka olivat levittäytyneet yli koko Balkanin niemimaan. Ihmeellistä kyllä, bysanttilaiset lähteet kertovat tuskin mitään heidän uskonnostaan.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 60:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 60:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Unionipolitiikkaa ==</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>== Unionipolitiikkaa ==</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kolmannella kaudella kreikkalainen kansallistunne yhdistyi voimakkaana ortodoksiseen uskoon. Aikaisemmin, kun Bysantti oli ollut poliittisesti voimakas, se saattoi suoda käännynnäisille kansankielisen jumalanpalveluksen, mutta kun se nyt oli poliittisesti voimaton, se tuli eräässä mielessä sokeaksi lännen tarjouksille. <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">tästä</del> on selkeänä esimerkkinä keisari '''Mikael VIII:n Palaeologoksen''' (''1258-1282'') pyrkimykset ajaa Bysantin Kirkko unioniin Rooman kanssa. Mutta Bysantin kansa oli vakuuttunut, että heidän ortodoksisen uskonsa puhtaus oli keisarikunnan ainoa turva. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kolmannella kaudella kreikkalainen kansallistunne yhdistyi voimakkaana ortodoksiseen uskoon. Aikaisemmin, kun Bysantti oli ollut poliittisesti voimakas, se saattoi suoda käännynnäisille kansankielisen jumalanpalveluksen, mutta kun se nyt oli poliittisesti voimaton, se tuli eräässä mielessä sokeaksi lännen tarjouksille. <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Tästä</ins> on selkeänä esimerkkinä keisari '''Mikael VIII:n Palaeologoksen''' (''1258-1282'') pyrkimykset ajaa Bysantin Kirkko unioniin Rooman kanssa. Mutta Bysantin kansa oli vakuuttunut, että heidän ortodoksisen uskonsa puhtaus oli keisarikunnan ainoa turva. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kreikkalaisten kansallinen vastenmielisyys, kansallinen trauma latinalaisia kohtaan ei ollut perusteeton. Kuuluisa humanisti '''Petrarca''' (''1304-1374''), joka suuresti arvosti Kreikan muinaista kulttuuria, oli vihoissaan siitä, etteivät bysanttilaiset hyväksyneet latinalaista riitusta ja niinpä hän saattoi kirjoittaa ''"turkkilaisvihollisista ja skismaattisista kreikkalaisista, jotka olivat enemmän kuin vihollisia, sillä he vihaavat ja pelkäävät meitä kaikesta sielustaan"''.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kreikkalaisten kansallinen vastenmielisyys, kansallinen trauma latinalaisia kohtaan ei ollut perusteeton. Kuuluisa humanisti '''Petrarca''' (''1304-1374''), joka suuresti arvosti Kreikan muinaista kulttuuria, oli vihoissaan siitä, etteivät bysanttilaiset hyväksyneet latinalaista riitusta ja niinpä hän saattoi kirjoittaa ''"turkkilaisvihollisista ja skismaattisista kreikkalaisista, jotka olivat enemmän kuin vihollisia, sillä he vihaavat ja pelkäävät meitä kaikesta sielustaan"''.</div></td> </tr> <tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 73:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 73:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Jotkut 1300- ja 1400-lukujen kreikkalaiset poliitikot, jotka eivät hyväksyneet Bysantin latinalaissuuntausta, pyrkivät saamaan apua Balkanin ortodoksislaaveilta, erityisesti Venäjältä, taisteluun turkkilaisvaaraa vastaan. Venäläisten apu rajoittui mitättömiin rahalahjoituksiin. Ulkoisten vaikeuksien (''mongolit'') ohella avustuksen vähäisyys kertoo ennen kaikkea venäläisten kansallistunteen voimistumisesta. Erityisesti nähtiin Moskovassa 1400-luvulla Venäjän kirkko todellisena ainoana ortodoksisen maailman johtajana. Tätä kansallistunnetta heijasteli myös yksipuolinen Venäjän kirkon [[Autokefalia|autokefaaliseksi]] julistautuminen (''1448'') juuri ennen Bysantin lopullista kukistumista (''1453''). Firenzen ''"epäpyhä kahdeksas synodi"'' (''1439'') ja metropoliitta '''Isidoroksen''' (''myöhemmin kardinaali'') ''"luopumus"'' toimivat tekosyinä autokefaaliseksi julistautumiseen. Haavekuva Moskovasta ''"kolmantena Roomana"'' välkkyi venäläisten silmissä. Moskovan tsaarit halusivat tulla Bysantin keisarikunnan perillisiksi jättämättä Moskovaa ja menemättä Konstantinopoliin. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Jotkut 1300- ja 1400-lukujen kreikkalaiset poliitikot, jotka eivät hyväksyneet Bysantin latinalaissuuntausta, pyrkivät saamaan apua Balkanin ortodoksislaaveilta, erityisesti Venäjältä, taisteluun turkkilaisvaaraa vastaan. Venäläisten apu rajoittui mitättömiin rahalahjoituksiin. Ulkoisten vaikeuksien (''mongolit'') ohella avustuksen vähäisyys kertoo ennen kaikkea venäläisten kansallistunteen voimistumisesta. Erityisesti nähtiin Moskovassa 1400-luvulla Venäjän kirkko todellisena ainoana ortodoksisen maailman johtajana. Tätä kansallistunnetta heijasteli myös yksipuolinen Venäjän kirkon [[Autokefalia|autokefaaliseksi]] julistautuminen (''1448'') juuri ennen Bysantin lopullista kukistumista (''1453''). Firenzen ''"epäpyhä kahdeksas synodi"'' (''1439'') ja metropoliitta '''Isidoroksen''' (''myöhemmin kardinaali'') ''"luopumus"'' toimivat tekosyinä autokefaaliseksi julistautumiseen. Haavekuva Moskovasta ''"kolmantena Roomana"'' välkkyi venäläisten silmissä. Moskovan tsaarit halusivat tulla Bysantin keisarikunnan perillisiksi jättämättä Moskovaa ja menemättä Konstantinopoliin. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kun Turkin sulttaani '''Muhammed II''' tunkeutui 29. toukokuuta 1453 joukkoineen Konstantinopoliin, hänen ensimmäisenä virallisena tehtävänään oli nimittää Firenzen unionia vastustanut '''Gennadios Skolarios''' Konstantinopolin patriarkaksi ja suoda hänelle ei ainoastaan kirkollisen, vaan myös kansallisen johtajan asema. Kirkollisissa asioissa kaikki vanhat patriarkaatit (''myös autokefaaliseksi julistautunut Venäjän kirkko'') hoitivat yhteyksiään ottomaanien <del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">sult¬taaniin</del> ekumeenisen patriarkan välityksillä. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka on ollut noista ajoista lähtien entistä selkeämmin ''primus inter pares'' - ''ensimmäinen vertaistensa joukossa''. 1500- ja 1600-luvulla Balkanin kreikkalaisalueet vajosivat kulttuurinsa ''"aallonpohjaan"''. Mutta ortodoksisen Kirkon hengellisyyden kautta kreikkalaiset säilyttivät kansallisen identiteettinsä. Venäläisiin jossakin määrin kohdistetut toiveet ortodoksian ''"suojelijana"'' osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Venäläiset suuntautuivat 1400-luvun lopulta lähtien yhä enemmän läntisiin yhteyksiin. Iivana III tuotatti Italiasta arkkitehtejä rakentamaan Kremliä: palatseja ja katedraaleja. Venäläinen diplomaatti menetti sydämensä '''Suleiman I''':n (''1520-1566'') rakennuskomplekseille eikä liiemmin ajatellut ristiretkeä Konstantinopolia vastaan!</div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kun Turkin sulttaani '''Muhammed II''' tunkeutui 29. toukokuuta 1453 joukkoineen Konstantinopoliin, hänen ensimmäisenä virallisena tehtävänään oli nimittää Firenzen unionia vastustanut '''Gennadios Skolarios''' Konstantinopolin patriarkaksi ja suoda hänelle ei ainoastaan kirkollisen, vaan myös kansallisen johtajan asema. Kirkollisissa asioissa kaikki vanhat patriarkaatit (''myös autokefaaliseksi julistautunut Venäjän kirkko'') hoitivat yhteyksiään ottomaanien <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">sulttaaniin</ins> ekumeenisen patriarkan välityksillä. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka on ollut noista ajoista lähtien entistä selkeämmin ''primus inter pares'' - ''ensimmäinen vertaistensa joukossa''. 1500- ja 1600-luvulla Balkanin kreikkalaisalueet vajosivat kulttuurinsa ''"aallonpohjaan"''. Mutta ortodoksisen Kirkon hengellisyyden kautta kreikkalaiset säilyttivät kansallisen identiteettinsä. Venäläisiin jossakin määrin kohdistetut toiveet ortodoksian ''"suojelijana"'' osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Venäläiset suuntautuivat 1400-luvun lopulta lähtien yhä enemmän läntisiin yhteyksiin. Iivana III tuotatti Italiasta arkkitehtejä rakentamaan Kremliä: palatseja ja katedraaleja. Venäläinen diplomaatti menetti sydämensä '''Suleiman I''':n (''1520-1566'') rakennuskomplekseille eikä liiemmin ajatellut ristiretkeä Konstantinopolia vastaan!</div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kreikkalaisen vallankumouksen (''1821'') tapahtumat kertovat meille kreikkalaisen keskiluokan noususta, Turkin voiman heikentymisestä valistusajan vapauden, tasa-arvon ja veljeyden ihanteista, mutta ennen kaikkea muinaisen kreikkalaisen ajattelun ja bysanttilaisen uskonnollisen ideologian ykseydestä. </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Kreikkalaisen vallankumouksen (''1821'') tapahtumat kertovat meille kreikkalaisen keskiluokan noususta, Turkin voiman heikentymisestä valistusajan vapauden, tasa-arvon ja veljeyden ihanteista, mutta ennen kaikkea muinaisen kreikkalaisen ajattelun ja bysanttilaisen uskonnollisen ideologian ykseydestä. </div></td> </tr> </table>

Domna http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12357&oldid=prev 2009-05-16T07:10:06Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 07.10</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[Manikealaisuus|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Paulikaanit</del>|<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">paulikaaneja</del>]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[Manikealaisuus|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Paulikiaanit</ins>|<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">paulikiaaneja</ins>]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12322&oldid=prev 2009-05-16T06:50:56Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 06.50</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Manikealaiset</del>|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[Paulikaanit|paulikaaneja]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], [[<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">Manikealaisuus</ins>|manikealaisia]], [[Montanismi|montanisteja]], [[Paulikaanit|paulikaaneja]], [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12321&oldid=prev 2009-05-16T06:50:11Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 06.50</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Manikealaiset|</ins>manikealaisia<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins>, [[Montanismi|montanisteja]], <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Paulikaanit|</ins>paulikaaneja<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins>, [[Bogomiilit|bogomiileja]] tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12311&oldid=prev 2009-05-16T06:36:00Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 06.36</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, bogomiileja tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi [[Samarialaiset|samarialaisia]], manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Bogomiilit|</ins>bogomiileja<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins> tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12310&oldid=prev 2009-05-16T06:33:01Z

<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Juutalaiset saivat harjoittaa uskoaan</span></span></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 06.33</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi samarialaisia, manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, bogomiileja tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi <ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">[[Samarialaiset|</ins>samarialaisia<ins style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]]</ins>, manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, bogomiileja tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Bysanttilainen_kansallistunne_ja_eriuskoiset_(opetuspuhe)&diff=12308&oldid=prev 2009-05-16T06:20:19Z

<p></p> <table style="background-color: #fff; color: #202122;" data-mw="interface"> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <col class="diff-marker" /> <col class="diff-content" /> <tr class="diff-title" lang="fi"> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">← Vanhempi versio</td> <td colspan="2" style="background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;">Versio 16. toukokuuta 2009 kello 06.20</td> </tr><tr> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> <td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 20:</td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>:: ''"Ne nuotiot, joita jotkut uudenkuun aikoina työpajojensa ja asuntojensa edustalla sytyttävät ja joiden yli muutamat myös jonkin muinaisen tavan mukaan tyhjänpäiväisyydessään hyppäävät, käskemme tästä pitäen poistaa. Jos siis tekee jotain sellaista, erotettakoon, jos hän on kleerikko (papiston jäsen), virastaan, jos taas maallikko, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä.”'' </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker" data-marker="−"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi samarialaisia, manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja<del style="font-weight: bold; text-decoration: none;">]</del>]], paulikaaneja, bogomiileja tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> <td class="diff-marker" data-marker="+"></td> <td style="color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisvastaisten kanonien taustalla näyttää olleen huoli heidän vaikutusvallastaan liike-elämässä, politiikassa, opiskelussa, jopa uskonnonharjoittamisessa. Barin arkkipiispa '''Andreas''' kiinnostui siinä määrin juutalaisuudesta, että luopui pappeudestaan (''noin vuonna 1066'') ja kääntyi juutalaisuuteen. Juutalaisia oli Bysantissa paljon enemmän kuin esimerkiksi samarialaisia, manikealaisia, [[Montanismi|montanisteja]], paulikaaneja, bogomiileja tai muita uskonnollisia vähemmistöjä. </div></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><br /></td> </tr> <tr> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> <td class="diff-marker"></td> <td style="background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;"><div>Juutalaisten ja kristittyjen välinen seka-avioliitto oli kielletty, mutta muutoin heidän asemansa oli periaatteessa lailla turvattu Bysantin keisarikunnassa. Juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan. Juutalaisvastaiset ilmaukset nousivat paljossa esille heidän itsensä harjoittamasta Bysantin vastaisesta poliittisesta kiihotuksesta. '''Benjamin Tudelainen''' vieraili vuonna 1168 muutamissa Bysantin kreikkalaisissa kaupungeissa ja hän havaitsi tällä matkallaan voimakasta juutalaisvastaisuutta. Syynä oli kreikkalaisten juutalaisia kohtaan tuntema taloudellis-poliittinen epäluulo.</div></td> </tr> </table>

Hannu