Bysantin ikoniperinteen teologista taustaa (opetuspuhe) - Muutoshistoria

Hannu: /* Kasvattava ikoni */

2010-08-01T18:24:36Z

Kasvattava ikoni

← Vanhempi versio		Versio 1. elokuuta 2010 kello 18.24
Rivi 62:		Rivi 62:
	Ortodoksinen kirkko omistautuu jäsenissään ensisijaisesti aineelliseen, hallinnollisiin ja lainomaisiin asioihin, mutta on usein välinpitämätön Kirkon lähetystyön, kasvatuksen ja laupeudentyön tarpeisiin. Kirkko korostaa yksipuolisesti institutionaalisia asioita. Siinä vaarantuu Kirkon luonne, lähetystyö ja maailman muuttaminen kristilliseksi.		Ortodoksinen kirkko omistautuu jäsenissään ensisijaisesti aineelliseen, hallinnollisiin ja lainomaisiin asioihin, mutta on usein välinpitämätön Kirkon lähetystyön, kasvatuksen ja laupeudentyön tarpeisiin. Kirkko korostaa yksipuolisesti institutionaalisia asioita. Siinä vaarantuu Kirkon luonne, lähetystyö ja maailman muuttaminen kristilliseksi.

			[[Arkkimandriitta]] '''[[Justin Popovitš]]''' (k. 1979) opettaa:
	~~[[Arkkimandriitta]]~~ ''~~'Justin Popovitš''' (k. 1979) opettaa:~~ "Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa".		:: ''"Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa"''.

	'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''		'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

Mikko (15. lokakuuta 2009 kello 15.24)

2009-10-15T15:24:22Z

← Vanhempi versio		Versio 15. lokakuuta 2009 kello 15.24
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Hengellistä kauneutta ==		== Hengellistä kauneutta ==
	[[Kuva:Vladimirin jumalanaiti.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Vladimirin Jumalanäiti''<br>ikoni 1100-luvulta<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]		[[Kuva:Vladimirin jumalanaiti.jpg\|300px\|thumb\|<center>''[[Vladimirin Jumalanäiti]]''<br>ikoni 1100-luvulta<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	[[Bysantti]]laiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös alkuperäisen [[ikonografia]]n perusajatuksen: [[Ikoni\|ikoneissa]] kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian syvä ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.		[[Bysantti]]laiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös alkuperäisen [[ikonografia]]n perusajatuksen: [[Ikoni\|ikoneissa]] kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian syvä ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.

Mikko: /* Kasvattava ikoni */

2009-10-12T14:14:16Z

Kasvattava ikoni

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2009 kello 14.14
Rivi 33:		Rivi 33:
	Bysantin liturgian kauneus ei ole aistillista vaan hengellistä kauneutta. Bysanttilaisen ikonin erityispiirteet - tyylitellyt vaatteiden poimut, suurennetut silmät, lehtikultataustat tai dramaattiset valkoiset taustat, pitkiksi venähtäneet jäsenet, käännetyt perspektiivit - painottavat "Jumalaan päin suuntautumista". Suurin osa Bysantin kirkon teologiaa korostaa ikonin taivaallista ulottuvuutta. Mutta ikoniajattelun alusta alkaen mukana on ollut myös "tähän maailmaan suuntautuminen", jossa ikonin on ymmärretty kohdistavan vaikutuksensa heihin, jotka rukoilevat tai viipyvät ikonin edessä.		Bysantin liturgian kauneus ei ole aistillista vaan hengellistä kauneutta. Bysanttilaisen ikonin erityispiirteet - tyylitellyt vaatteiden poimut, suurennetut silmät, lehtikultataustat tai dramaattiset valkoiset taustat, pitkiksi venähtäneet jäsenet, käännetyt perspektiivit - painottavat "Jumalaan päin suuntautumista". Suurin osa Bysantin kirkon teologiaa korostaa ikonin taivaallista ulottuvuutta. Mutta ikoniajattelun alusta alkaen mukana on ollut myös "tähän maailmaan suuntautuminen", jossa ikonin on ymmärretty kohdistavan vaikutuksensa heihin, jotka rukoilevat tai viipyvät ikonin edessä.

	Tavallisesti tämä ikonin "maailman suuntautuminen" on käsitetty kasvatukselliseksi tehtäväksi. ~~Seitsemän~~ ekumeeninen [[kirkolliskokous]] (Nikea 787) puhui ikoneista opetusvälineinä lukutaidottomille. Ikonin viivoissa, muodoissa ja väreissä evankeliumin sanoma voitiin välittää kaikille ihmisille, ei vain lukutaitoisille.		Tavallisesti tämä ikonin "maailman suuntautuminen" on käsitetty kasvatukselliseksi tehtäväksi. [[Seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous]] (Nikea 787) puhui ikoneista opetusvälineinä lukutaidottomille. Ikonin viivoissa, muodoissa ja väreissä evankeliumin sanoma voitiin välittää kaikille ihmisille, ei vain lukutaitoisille.

	Ikoneissa on toinenkin "tämän maailman" ulottuvuus, joka ylittää jopa kuvattavan taivaallisia ja hengellisiä näkökohtia koskevan opetuksen. Tämä on siinä, että ikoni pyrkii muuttamaan ja valaisemaan ihmisen sisäisiä motiiveja ja aikomuksia ja saattamaan kirkon jäsenen toimimaan kristilliseen elämäntyyliin kuuluvalla tavalla. Lyhyesti sanottuna ikonien "tähän maailmaan orientoituminen" sisältää eettisen näkökohdan.		Ikoneissa on toinenkin "tämän maailman" ulottuvuus, joka ylittää jopa kuvattavan taivaallisia ja hengellisiä näkökohtia koskevan opetuksen. Tämä on siinä, että ikoni pyrkii muuttamaan ja valaisemaan ihmisen sisäisiä motiiveja ja aikomuksia ja saattamaan kirkon jäsenen toimimaan kristilliseen elämäntyyliin kuuluvalla tavalla. Lyhyesti sanottuna ikonien "tähän maailmaan orientoituminen" sisältää eettisen näkökohdan.

Mikko: /* Kasvattava ikoni */

2009-10-12T14:08:19Z

Kasvattava ikoni

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2009 kello 14.08
Rivi 38:		Rivi 38:

	Ikonin tehtävää hyveen tavoittelun herättäjänä ei missään ole nähty niin selvästi kuin pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] kolmessa pyhiä kuvia käsittelevässä [[opetuspuhe]]essa. Pyhä Johannes sanoo eräässä kohdassa, että ''"jo tapahtuneita asioita muistellaan pyhien kuvien välityksellä, jotta herätettäisiin ihmettelyä tai kunnioitusta tai häpeää tai rohkaistaisiin sellaisia, jotka katselevat pyhiä ikoneita harjoittaakseen hyvää ja välttääkseen pahaa"''. Pyhä Johannes viittaa ikonin "tämän puoleiseen" tehtävään. Hän ei puhu ikonista taivaallisten salaisuuksien paljastajana, vaan ikonin vaikutuksesta uskovaan. Ikonilla on selkeästi kasvatuksellinen tehtävä: ikoni tuo uskovalle mieleen pyhän tapahtuman. Mutta ikoni on olemassa myös aiheuttaakseen muutosta rukoilijan sisäisessä maailmassa. Eräs Kirkon pyhien isien käyttämä käsiteluokka, häpeä, on Kirkon [[Katumus\|katumuksen]] edelläkävijä. Häpeä merkitsee, että ihminen tajuaa Jumalan ja Kirkon edessä, että hänen elämässään on tapahtunut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua, että hän tehnyt syntiä. Tämä tunnustus on ensimmäinen askel katumuksessa.		Ikonin tehtävää hyveen tavoittelun herättäjänä ei missään ole nähty niin selvästi kuin pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] kolmessa pyhiä kuvia käsittelevässä [[opetuspuhe]]essa. Pyhä Johannes sanoo eräässä kohdassa, että ''"jo tapahtuneita asioita muistellaan pyhien kuvien välityksellä, jotta herätettäisiin ihmettelyä tai kunnioitusta tai häpeää tai rohkaistaisiin sellaisia, jotka katselevat pyhiä ikoneita harjoittaakseen hyvää ja välttääkseen pahaa"''. Pyhä Johannes viittaa ikonin "tämän puoleiseen" tehtävään. Hän ei puhu ikonista taivaallisten salaisuuksien paljastajana, vaan ikonin vaikutuksesta uskovaan. Ikonilla on selkeästi kasvatuksellinen tehtävä: ikoni tuo uskovalle mieleen pyhän tapahtuman. Mutta ikoni on olemassa myös aiheuttaakseen muutosta rukoilijan sisäisessä maailmassa. Eräs Kirkon pyhien isien käyttämä käsiteluokka, häpeä, on Kirkon [[Katumus\|katumuksen]] edelläkävijä. Häpeä merkitsee, että ihminen tajuaa Jumalan ja Kirkon edessä, että hänen elämässään on tapahtunut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua, että hän tehnyt syntiä. Tämä tunnustus on ensimmäinen askel katumuksessa.
			[[Kuva:Portaat.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Taivaallisen nousun portaat''<br>ikoni 1100-luku<br>Pyhän Katariinan luostari, Siinai<br><small>''Kuva:Wikipedia''</small></center>]]

	Paitsi että ikoni saa aikaan kunnioitusta, [[Katumuksen sakramentti\|synnintunnustamista ja katumusta]], sen tarkoituksena on myös kannustaa meitä tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Niinpä pyhä Johannes puhuu Kirkon jäsenestä taistelusta "taisteluna pahaa vastaan" ja pyrkimyksenä kulkea Herran askelissa. Edelleen tulee esille bysanttilainen teologinen käsitys ihmisen vapaudesta, yrityksestä, motivaatiosta ja aikomuksesta seurata elämässä Jumalaa eli aikaansaada meissä Jumalan nälkä ja jano. Luultavasti tämän takia seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous sisällytti ikoneja koskevaan säädökseensä opetuksen, että ahkera ikonien tutkistelu kohottaa ihmiset muistamaan niiden esikuvia ja kaipaamaan heitä.		Paitsi että ikoni saa aikaan kunnioitusta, [[Katumuksen sakramentti\|synnintunnustamista ja katumusta]], sen tarkoituksena on myös kannustaa meitä tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Niinpä pyhä Johannes puhuu Kirkon jäsenestä taistelusta "taisteluna pahaa vastaan" ja pyrkimyksenä kulkea Herran askelissa. Edelleen tulee esille bysanttilainen teologinen käsitys ihmisen vapaudesta, yrityksestä, motivaatiosta ja aikomuksesta seurata elämässä Jumalaa eli aikaansaada meissä Jumalan nälkä ja jano. Luultavasti tämän takia seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous sisällytti ikoneja koskevaan säädökseensä opetuksen, että ahkera ikonien tutkistelu kohottaa ihmiset muistamaan niiden esikuvia ja kaipaamaan heitä.

Mikko (12. lokakuuta 2009 kello 06.56)

2009-10-12T06:56:31Z

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2009 kello 06.56
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Hengellistä kauneutta ==		== Hengellistä kauneutta ==
			[[Kuva:Vladimirin jumalanaiti.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Vladimirin Jumalanäiti''<br>ikoni 1100-luvulta<br><small>''Kuva: Wikipedia''</small></center>]]
	[[Bysantti]]laiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös alkuperäisen [[ikonografia]]n perusajatuksen: [[Ikoni\|ikoneissa]] kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian syvä ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.		[[Bysantti]]laiset isät, jotka laativat ortodoksisen kirkon teologisia oppilauselmia, esittivät myös alkuperäisen [[ikonografia]]n perusajatuksen: [[Ikoni\|ikoneissa]] kaiken tulee muistuttaa aineettomasta Jumalan valtakunnasta ja ihmisistä, jotka on luotu Jumalassa kuolemattomuuteen. Bysanttilaisen teologian syvä ajatus Kirkon hengellisestä maailmasta ja sen kirkastamista ihmisistä avaa todellisen ikonien maalaamisen ja ymmärtämisen.

Mikko: /* Katso myös */

2009-08-12T02:03:57Z

Katso myös

← Vanhempi versio		Versio 12. elokuuta 2009 kello 02.03
Rivi 73:		Rivi 73:
	== Katso myös ==		== Katso myös ==
	* [[Bysantin ikonitaide]]		* [[Bysantin ikonitaide]]
			* [[Pyhien ikonien puolustajat (opetuspuhe)]]
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Mikko (12. elokuuta 2009 kello 01.09)

2009-08-12T01:09:50Z

← Vanhempi versio		Versio 12. elokuuta 2009 kello 01.09
Rivi 70:		Rivi 70:
	* Hietala, Veijo: 1996 ''Ruudun hurma''. Johdatus TV-kulttuuriin. Yle-opetuspalvelut. Jyväskylä.		* Hietala, Veijo: 1996 ''Ruudun hurma''. Johdatus TV-kulttuuriin. Yle-opetuspalvelut. Jyväskylä.
	* Vrame, Anton C.; 1999 ''The Educating Icon. Teaching Wisdom and Holiness in the Orthodox Way''. Brookline.		* Vrame, Anton C.; 1999 ''The Educating Icon. Teaching Wisdom and Holiness in the Orthodox Way''. Brookline.

			== Katso myös ==
			* [[Bysantin ikonitaide]]
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]

Petja (14. toukokuuta 2009 kello 12.31)

2009-05-14T12:31:06Z

← Vanhempi versio		Versio 14. toukokuuta 2009 kello 12.31
Rivi 72:		Rivi 72:
	[[Luokka:Ikonit]]		[[Luokka:Ikonit]]
	[[Luokka:Opetuspuheet]]		[[Luokka:Opetuspuheet]]
			[[Luokka:Opetuspuheet/Kirkkotaide]]

Hannu (22. joulukuuta 2008 kello 13.51)

2008-12-22T13:51:48Z

← Vanhempi versio		Versio 22. joulukuuta 2008 kello 13.51
Rivi 62:		Rivi 62:
	[[Arkkimandriitta]] '''Justin Popovitš''' (k. 1979) opettaa: "Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa".		[[Arkkimandriitta]] '''Justin Popovitš''' (k. 1979) opettaa: "Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa".

	'''~~isä~~ Jarmo Hakkarainen'''		'''Isä [[Jarmo Hakkarainen]]'''

	== Kirjallisuutta: ==		== Kirjallisuutta: ==

Mikko (30. marraskuuta 2008 kello 16.56)

2008-11-30T16:56:52Z

← Vanhempi versio		Versio 30. marraskuuta 2008 kello 16.56
Rivi 63:		Rivi 63:

	'''isä Jarmo Hakkarainen'''		'''isä Jarmo Hakkarainen'''


	== Kirjallisuutta: ==		== Kirjallisuutta: ==
Rivi 71:		Rivi 70:
	* Hietala, Veijo: 1996 ''Ruudun hurma''. Johdatus TV-kulttuuriin. Yle-opetuspalvelut. Jyväskylä.		* Hietala, Veijo: 1996 ''Ruudun hurma''. Johdatus TV-kulttuuriin. Yle-opetuspalvelut. Jyväskylä.
	* Vrame, Anton C.; 1999 ''The Educating Icon. Teaching Wisdom and Holiness in the Orthodox Way''. Brookline.		* Vrame, Anton C.; 1999 ''The Educating Icon. Teaching Wisdom and Holiness in the Orthodox Way''. Brookline.
			[[Luokka:Ikonit]]
			[[Luokka:Opetuspuheet]]

← Vanhempi versio		Versio 12. lokakuuta 2009 kello 14.08
Rivi 38:		Rivi 38:

	Ikonin tehtävää hyveen tavoittelun herättäjänä ei missään ole nähty niin selvästi kuin pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] kolmessa pyhiä kuvia käsittelevässä [[opetuspuhe]]essa. Pyhä Johannes sanoo eräässä kohdassa, että ''"jo tapahtuneita asioita muistellaan pyhien kuvien välityksellä, jotta herätettäisiin ihmettelyä tai kunnioitusta tai häpeää tai rohkaistaisiin sellaisia, jotka katselevat pyhiä ikoneita harjoittaakseen hyvää ja välttääkseen pahaa"''. Pyhä Johannes viittaa ikonin "tämän puoleiseen" tehtävään. Hän ei puhu ikonista taivaallisten salaisuuksien paljastajana, vaan ikonin vaikutuksesta uskovaan. Ikonilla on selkeästi kasvatuksellinen tehtävä: ikoni tuo uskovalle mieleen pyhän tapahtuman. Mutta ikoni on olemassa myös aiheuttaakseen muutosta rukoilijan sisäisessä maailmassa. Eräs Kirkon pyhien isien käyttämä käsiteluokka, häpeä, on Kirkon [[Katumus\|katumuksen]] edelläkävijä. Häpeä merkitsee, että ihminen tajuaa Jumalan ja Kirkon edessä, että hänen elämässään on tapahtunut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua, että hän tehnyt syntiä. Tämä tunnustus on ensimmäinen askel katumuksessa.		Ikonin tehtävää hyveen tavoittelun herättäjänä ei missään ole nähty niin selvästi kuin pyhän [[Johannes Damaskolainen\|'''Johannes Damaskolaisen''']] kolmessa pyhiä kuvia käsittelevässä [[opetuspuhe]]essa. Pyhä Johannes sanoo eräässä kohdassa, että ''"jo tapahtuneita asioita muistellaan pyhien kuvien välityksellä, jotta herätettäisiin ihmettelyä tai kunnioitusta tai häpeää tai rohkaistaisiin sellaisia, jotka katselevat pyhiä ikoneita harjoittaakseen hyvää ja välttääkseen pahaa"''. Pyhä Johannes viittaa ikonin "tämän puoleiseen" tehtävään. Hän ei puhu ikonista taivaallisten salaisuuksien paljastajana, vaan ikonin vaikutuksesta uskovaan. Ikonilla on selkeästi kasvatuksellinen tehtävä: ikoni tuo uskovalle mieleen pyhän tapahtuman. Mutta ikoni on olemassa myös aiheuttaakseen muutosta rukoilijan sisäisessä maailmassa. Eräs Kirkon pyhien isien käyttämä käsiteluokka, häpeä, on Kirkon [[Katumus\|katumuksen]] edelläkävijä. Häpeä merkitsee, että ihminen tajuaa Jumalan ja Kirkon edessä, että hänen elämässään on tapahtunut asioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua, että hän tehnyt syntiä. Tämä tunnustus on ensimmäinen askel katumuksessa.
			[[Kuva:Portaat.jpg\|300px\|thumb\|<center>''Taivaallisen nousun portaat''<br>ikoni 1100-luku<br>Pyhän Katariinan luostari, Siinai<br><small>''Kuva:Wikipedia''</small></center>]]

	Paitsi että ikoni saa aikaan kunnioitusta, [[Katumuksen sakramentti\|synnintunnustamista ja katumusta]], sen tarkoituksena on myös kannustaa meitä tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Niinpä pyhä Johannes puhuu Kirkon jäsenestä taistelusta "taisteluna pahaa vastaan" ja pyrkimyksenä kulkea Herran askelissa. Edelleen tulee esille bysanttilainen teologinen käsitys ihmisen vapaudesta, yrityksestä, motivaatiosta ja aikomuksesta seurata elämässä Jumalaa eli aikaansaada meissä Jumalan nälkä ja jano. Luultavasti tämän takia seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous sisällytti ikoneja koskevaan säädökseensä opetuksen, että ahkera ikonien tutkistelu kohottaa ihmiset muistamaan niiden esikuvia ja kaipaamaan heitä.		Paitsi että ikoni saa aikaan kunnioitusta, [[Katumuksen sakramentti\|synnintunnustamista ja katumusta]], sen tarkoituksena on myös kannustaa meitä tekemään hyvää ja välttämään pahaa. Niinpä pyhä Johannes puhuu Kirkon jäsenestä taistelusta "taisteluna pahaa vastaan" ja pyrkimyksenä kulkea Herran askelissa. Edelleen tulee esille bysanttilainen teologinen käsitys ihmisen vapaudesta, yrityksestä, motivaatiosta ja aikomuksesta seurata elämässä Jumalaa eli aikaansaada meissä Jumalan nälkä ja jano. Luultavasti tämän takia seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous sisällytti ikoneja koskevaan säädökseensä opetuksen, että ahkera ikonien tutkistelu kohottaa ihmiset muistamaan niiden esikuvia ja kaipaamaan heitä.