Boris Kiovalainen - Muutoshistoria

Hannu (21. heinäkuuta 2018 kello 13.12)

2018-07-21T13:12:40Z

← Vanhempi versio		Versio 21. heinäkuuta 2018 kello 13.12
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Boris gleb01.jpg\|thumb\|Marttyyrit Gleb ja Boris<br>(© Pyykkönen)]]'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään ~~Romanus~~'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen ottopoikansa, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.		[[Kuva:Boris gleb01.jpg\|thumb\|Marttyyrit Gleb ja Boris<br>(© Pyykkönen)]]'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanos'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen ottopoikansa, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.

	Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin pyytääkseen sen johtajilta lojaalisuutta itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.		Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin pyytääkseen sen johtajilta lojaalisuutta itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.

Petja (6. marraskuuta 2011 kello 20.10)

2011-11-06T20:10:23Z

← Vanhempi versio		Versio 6. marraskuuta 2011 kello 20.10
Rivi 25:		Rivi 25:

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]
	[[Luokka:Venäläiset pyhät]]		[[Luokka:Venäläiset pyhät]][[Luokka:900-luvun pyhät]][[Luokka:1000-luvun pyhät]][[Luokka:Kiovalaiset pyhät]][[Luokka:Heinäkuu]]
			[[Luokka:Marttyyrit]]

Petja: siirsi sivun ”Boris (marttyyri)” uudelle nimelle ”Boris Kiovalainen”

2011-11-06T20:07:00Z

siirsi sivun ”Boris (marttyyri)” uudelle nimelle ”Boris Kiovalainen”

← Vanhempi versio	Versio 6. marraskuuta 2011 kello 20.07
(ei mitään eroa)

Domna (16. heinäkuuta 2010 kello 13.34)

2010-07-16T13:34:25Z

← Vanhempi versio		Versio 16. heinäkuuta 2010 kello 13.34
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Boris gleb01.jpg\|thumb\|Marttyyrit Gleb ja Boris<br>(© Pyykkönen)]]'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen ~~omaksi ottamansa ottopoika~~, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan ~~suurruhtinas~~ Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.		[[Kuva:Boris gleb01.jpg\|thumb\|Marttyyrit Gleb ja Boris<br>(© Pyykkönen)]]'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen ottopoikansa, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.

	Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin ~~kysyäkseen~~ sen johtajilta ~~lojaalisuuttaan~~ itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.		Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin pyytääkseen sen johtajilta lojaalisuutta itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.

	Silloin Svjatopolk lähetti avustajiaan Altaan tappamaan sotaretkeltä palaavan Boriksen, joka jo tiesi, että veli tahtoi hänen kuolevan. Kun avustajat saapuivat, he kuulivat Boriksen laulavan psalmeja ja rukoilevan Kristuksen [[ikoni]]n edessä teltassaan. Boris pyysi Herraa vapauttamaan hänet kärsimyksistä, joita saisi pian kohdata. Hän myös rukoili, ettei tätä tekoa laskettaisi Svjatopolkille synniksi.		Silloin Svjatopolk lähetti avustajiaan Altaan tappamaan sotaretkeltä palaavan Boriksen, joka jo tiesi, että veli tahtoi hänen kuolevan. Kun avustajat saapuivat, he kuulivat Boriksen laulavan psalmeja ja rukoilevan Kristuksen [[ikoni]]n edessä teltassaan. Boris pyysi Herraa vapauttamaan hänet kärsimyksistä, joita saisi pian kohdata. Hän myös rukoili, ettei tätä tekoa laskettaisi Svjatopolkille synniksi.

	Sitten hän laskeutui pitkälleen maahan ja Svjatopolkin avustajat iskivät keihäänsä häneen ja samalla he tappoivat joitain Boriksen seuralaisistakin. Avustajat käärivät Boriksen omiin vaatteisiinsa ja heittivät hänet vaunuihin ja ajoivat pois. Kun Svjatopolk näki, että Boris hengitti vielä, hän käski ~~miesten~~ lopettamaan hänet miekalla.		Sitten hän laskeutui pitkälleen maahan ja Svjatopolkin avustajat iskivät keihäänsä häneen ja samalla he tappoivat joitain Boriksen seuralaisistakin. Avustajat käärivät Boriksen omiin vaatteisiinsa ja heittivät hänet vaunuihin ja ajoivat pois. Kun Svjatopolk näki, että Boris hengitti vielä, hän käski miehiä lopettamaan hänet miekalla.

	Pyhä Boris sai marttyyrikruunun 24.7.1015. Hän ja hänen veljensä Gleb tunnetaan Venäjällä ns. ''kärsimyksenkantajina'', koska he eivät vastustaneet pahuutta väkivallalla. Hänen maalliset jäännöksensä haudattiin Vyshegorodin pyhän Basileioksen kirkkoon.		Pyhä Boris sai marttyyrikruunun 24.7.1015. Hän ja hänen veljensä Gleb tunnetaan Venäjällä ns. ''kärsimyksenkantajina'', koska he eivät vastustaneet pahuutta väkivallalla. Hänen maalliset jäännöksensä haudattiin Vyshegorodin pyhän Basileioksen kirkkoon.

	[[Ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa marttyyrien Boriksen ja Glebin muistoa vuosittain heinäkuun 24. päivänä sekä joillakin alueilla lisäksi toukokuun 2. päivänä, jolloin ensin vuonna 1072 marttyyrien Boriksen ja Glebin [[Reliikki\|reliikit]] siirrettiin heidän veljensä Kiovan ~~suurruhtinas~~ Jaroslav I Viisaan (''1019–1054'') pojan, Kiovan ~~suurruhtinas~~ Izjaslavin (''1054–1073, 1076–1078'') rakentamaan uuteen kirkkoon ja vielä toisenkin kerran ~~suurruhtinas~~ Vladimir Monomahin (''1113–1125'') aikana samana päivänä toukokuussa vuonna 1115.		[[Ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa marttyyrien Boriksen ja Glebin muistoa vuosittain heinäkuun 24. päivänä sekä joillakin alueilla lisäksi toukokuun 2. päivänä, jolloin ensin vuonna 1072 marttyyrien Boriksen ja Glebin [[Reliikki\|reliikit]] siirrettiin heidän veljensä Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisaan (''1019–1054'') pojan, Kiovan suuriruhtinas Izjaslavin (''1054–1073, 1076–1078'') rakentamaan uuteen kirkkoon ja vielä toisenkin kerran suuriruhtinas Vladimir Monomahin (''1113–1125'') aikana samana päivänä toukokuussa vuonna 1115.

	Venäjällä marttyyreja Borista ja Glebiä kunnioitetaan Venäjän kansan taivaallisena suojelijana.		Venäjällä marttyyreja Borista ja Glebiä kunnioitetaan Venäjän kansan taivaallisena suojelijana.
Rivi 22:		Rivi 22:

	* Kirkkovuoden pyhät II		* Kirkkovuoden pyhät II
	** Marttyyrit Boris ja Gleb ss. 767-770		** Marttyyrit Boris ja Gleb s. 767-770

	[[Luokka:Pyhät]]		[[Luokka:Pyhät]]

Petja (5. syyskuuta 2009 kello 15.18)

2009-09-05T15:18:09Z

← Vanhempi versio		Versio 5. syyskuuta 2009 kello 15.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen omaksi ottamansa ottopoika, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.		[[Kuva:Boris gleb01.jpg\|thumb\|Marttyyrit Gleb ja Boris<br>(© Pyykkönen)]]'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen\|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen omaksi ottamansa ottopoika, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)\|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.

	Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin kysyäkseen sen johtajilta lojaalisuuttaan itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.		Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin kysyäkseen sen johtajilta lojaalisuuttaan itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.

Hannu: Ak: Uusi sivu: '''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen Vladimir Kiovalaisen (''muistopv 15.7.'') pojista...

2009-01-13T21:15:40Z

Ak: Uusi sivu: '''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen Vladimir Kiovalaisen (''muistopv 15.7.'') pojista...

Uusi sivu

'''Pyhä marttyyri Boris''' (''syntymänimeltään Romanus'') oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen [[Vladimir Kiovalainen|Vladimir Kiovalaisen]] (''muistopv 15.7.'') pojista. Isän kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika ja hänen omaksi ottamansa ottopoika, Turovin ruhtinas Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä eli Rostovin ruhtinaan Boriksen, Muromin ruhtinaan [[Gleb (marttyyri)|Glebin]] (''muistopv:t 2.5. ja 24.7.'') ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin (''myöhemmin Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisas''), koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä. Hän lähettikin Borikselle viestin, teeskennellen toivovansa saada elää rauhassa hänen kanssaan ja kasvattaa yhdessä isältä perimiään maita.

Jotkut pyhän Vladimirin neuvonantajista puhuivat isänsä lähettämänä sotaretkellä olleelle Borikselle, että hänen pitäisi ottaa armeija haltuunsa ja vakiinnuttaa itselleen asema Kiovan vallanpitäjänä. Pyhä Boris sitä vastoin sanoi, että hän ei koskaan nostaisi kättään veljeään vastaan. Svjatopolk ei ollut noin omantunnon tarkka omalta osaltaan. Hän tuli Vyshegorodin kaupunkiin kysyäkseen sen johtajilta lojaalisuuttaan itseään kohtaan. Nämä vakuuttivat hänelle olevansa valmiita vaikka kuolemaan hänen puolestaan.

Silloin Svjatopolk lähetti avustajiaan Altaan tappamaan sotaretkeltä palaavan Boriksen, joka jo tiesi, että veli tahtoi hänen kuolevan. Kun avustajat saapuivat, he kuulivat Boriksen laulavan psalmeja ja rukoilevan Kristuksen [[ikoni]]n edessä teltassaan. Boris pyysi Herraa vapauttamaan hänet kärsimyksistä, joita saisi pian kohdata. Hän myös rukoili, ettei tätä tekoa laskettaisi Svjatopolkille synniksi.

Sitten hän laskeutui pitkälleen maahan ja Svjatopolkin avustajat iskivät keihäänsä häneen ja samalla he tappoivat joitain Boriksen seuralaisistakin. Avustajat käärivät Boriksen omiin vaatteisiinsa ja heittivät hänet vaunuihin ja ajoivat pois. Kun Svjatopolk näki, että Boris hengitti vielä, hän käski miesten lopettamaan hänet miekalla.

Pyhä Boris sai marttyyrikruunun 24.7.1015. Hän ja hänen veljensä Gleb tunnetaan Venäjällä ns. ''kärsimyksenkantajina'', koska he eivät vastustaneet pahuutta väkivallalla. Hänen maalliset jäännöksensä haudattiin Vyshegorodin pyhän Basileioksen kirkkoon.

[[Ortodoksinen kirkko]] kunnioittaa marttyyrien Boriksen ja Glebin muistoa vuosittain heinäkuun 24. päivänä sekä joillakin alueilla lisäksi toukokuun 2. päivänä, jolloin ensin vuonna 1072 marttyyrien Boriksen ja Glebin [[Reliikki|reliikit]] siirrettiin heidän veljensä Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisaan (''1019–1054'') pojan, Kiovan suurruhtinas Izjaslavin (''1054–1073, 1076–1078'') rakentamaan uuteen kirkkoon ja vielä toisenkin kerran suurruhtinas Vladimir Monomahin (''1113–1125'') aikana samana päivänä toukokuussa vuonna 1115.

Venäjällä marttyyreja Borista ja Glebiä kunnioitetaan Venäjän kansan taivaallisena suojelijana.

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

== Katso myös ==

* [[Gleb (marttyyri)|Marttyyri Gleb]] (''Boriksen veli'')

== Kirjallisuutta ==

* Kirkkovuoden pyhät II
** Marttyyrit Boris ja Gleb ss. 767-770

[[Luokka:Pyhät]]
[[Luokka:Venäläiset pyhät]]