Athos-vuori - Muutoshistoria

Hannu (3. huhtikuuta 2011 kello 13.42)

2011-04-03T13:42:17Z

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 13.42
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px\|<center>Suuri Lavra<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px\|<center>Pyhiinvaeltajia lepäämässä.<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px\|<center>Ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni.<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

Petja (2. huhtikuuta 2011 kello 12.09)

2011-04-02T12:09:30Z

← Vanhempi versio		Versio 2. huhtikuuta 2011 kello 12.09
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
			[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px]]
			[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px]]
			[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

Petja (26. joulukuuta 2010 kello 10.09)

2010-12-26T10:09:50Z

← Vanhempi versio		Versio 26. joulukuuta 2010 kello 10.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
			[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

Mikko (4. marraskuuta 2010 kello 19.14)

2010-11-04T19:14:07Z

← Vanhempi versio		Versio 4. marraskuuta 2010 kello 19.14
Rivi 55:		Rivi 55:
	Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007		Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007


		⚫	[[Luokka:Athos]]
	[[Luokka:Athos-näyttely]]		[[Luokka:Athos-näyttely]]
⚫	[[Luokka:~~Luostarit~~]]
	[[Luokka:Kreikan luostarit]]		[[Luokka:Kreikan luostarit]]

Hannu (30. lokakuuta 2010 kello 19.31)

2010-10-30T19:31:51Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2010 kello 19.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
			[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

Hannu (30. lokakuuta 2010 kello 16.14)

2010-10-30T16:14:39Z

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2010 kello 16.14
Rivi 1:		Rivi 1:
⚫	Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
		⚫	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

		⚫	Athosvuori (''Άγιο Όρος'' / ''Pyhä Vuori'') on ollut jo yli tuhat vuotta ortodoksisen kirkon luostarielämän keskus. Se on edelleen yksi ortodoksisuuden pyhimmistä – ja samalla läntisen maailman suljetuimmista – alueista. Athosvuorella sijaitsee 20 suurta [[luostari]]a, joissa asuu yhteensä noin 2000 [[munkki]]a.
⚫	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, ortodoksisuudessa taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

⚫	Athosvuori (Άγιο Όρος, Pyhä Vuori) on ollut jo yli tuhat vuotta ortodoksisen kirkon luostarielämän keskus. Se on edelleen yksi ortodoksisuuden pyhimmistä – ja samalla läntisen maailman suljetuimmista – alueista. Athosvuorella sijaitsee 20 suurta [[luostari]]a, joissa asuu yhteensä noin 2000 [[munkki]]a.

	Athos sijaitsee Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa, Halkidikin niemimaalla. Se kuuluu Kreikkaan, mutta sille on Kreikan valtion perustuslaissa myönnetty itsehallinto ja oma kaksipäisen kotkan koristama keltainen lippu. Athosvuoreksi kutsutaan koko 390 km² laajuista aluetta, sekä itse vuorta että sitä ympäröivää niemimaata.		Athos sijaitsee Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa, Halkidikin niemimaalla. Se kuuluu Kreikkaan, mutta sille on Kreikan valtion perustuslaissa myönnetty itsehallinto ja oma kaksipäisen kotkan koristama keltainen lippu. Athosvuoreksi kutsutaan koko 390 km² laajuista aluetta, sekä itse vuorta että sitä ympäröivää niemimaata.
Rivi 21:		Rivi 18:
	Athoksen omaperäinen historia ja luonto houkuttelevat paikalle yhä enemmän kiinnostuneita kävijöitä. Toisin oli vielä vuonna 1963, Athosvuoren 1000-vuotisjuhlien aikaan. Silloin luostarien elämä vaikutti hiipuvan ja munkkeja oli vähemmän kuin koskaan.		Athoksen omaperäinen historia ja luonto houkuttelevat paikalle yhä enemmän kiinnostuneita kävijöitä. Toisin oli vielä vuonna 1963, Athosvuoren 1000-vuotisjuhlien aikaan. Silloin luostarien elämä vaikutti hiipuvan ja munkkeja oli vähemmän kuin koskaan.

	1970-luvulta lähtien ~~munkkien~~ määrä on kuitenkin kääntynyt jyrkkään nousuun. Lisäksi yhä useammat Athokselle asettuneet munkit ovat nuoria ja korkeasti koulutettuja. Heitä tulee eri maista, myös perinteisten ortodoksimaiden ulkopuolelta.		1970-luvulta lähtien [[munkki]]en määrä on kuitenkin kääntynyt jyrkkään nousuun. Lisäksi yhä useammat Athokselle asettuneet munkit ovat nuoria ja korkeasti koulutettuja. Heitä tulee eri maista, myös perinteisten ortodoksimaiden ulkopuolelta.

	== Pitkä historia ==		== Pitkä historia ==
Rivi 27:		Rivi 24:
	Athosvuoren tunnettu historia ulottuu antiikin klassiseen ja jopa arkaaiseen aikaan. Persian kuningas Kserkses I (hallitsijana 485 - 465 eKr.) teki Athoksesta väliaikaisesti saaren rakennuttamalla persialaissotien aikaan niemimaan halki kanavan laivastoaan varten.		Athosvuoren tunnettu historia ulottuu antiikin klassiseen ja jopa arkaaiseen aikaan. Persian kuningas Kserkses I (hallitsijana 485 - 465 eKr.) teki Athoksesta väliaikaisesti saaren rakennuttamalla persialaissotien aikaan niemimaan halki kanavan laivastoaan varten.

	Luostarielämän kannalta olennaisempi jakso Athoksen historiassa liittyy kuitenkin ~~bysanttilaiseen~~ kulttuuriin. Yksittäiset [[erakko]]munkit asuttivat Athosta luultavasti jo noin 300-luvulta lähtien, mutta järjestäytyneen luostarikulttuurin toi tullessaan munkki [[Athanasios Athoslainen]].		Luostarielämän kannalta olennaisempi jakso Athoksen historiassa liittyy kuitenkin [[bysantti]]laiseen kulttuuriin. Yksittäiset [[erakko]]munkit asuttivat Athosta luultavasti jo noin 300-luvulta lähtien, mutta järjestäytyneen luostarikulttuurin toi tullessaan munkki [[Athanasios Athoslainen]].

	Hän perusti vuonna 963 Suuren Lavran, Athoksen ensimmäisen ison ja monia rakennuksia käsittävän luostarin. Suuri Lavra toimi esikuvana tuleville luostareille, ja Athanasioksen toiminnan seurauksena yhteisöllinen elämäntapa Athoksella yleistyi. Suuri Lavra on edelleen Athoksen luostarien hierarkiassa kaikkein ylimpänä.		Hän perusti vuonna 963 Suuren Lavran, Athoksen ensimmäisen ison ja monia rakennuksia käsittävän luostarin. Suuri Lavra toimi esikuvana tuleville luostareille, ja Athanasioksen toiminnan seurauksena yhteisöllinen elämäntapa Athoksella yleistyi. Suuri Lavra on edelleen Athoksen luostarien hierarkiassa kaikkein ylimpänä.
Rivi 35:		Rivi 32:
	Kaikki merkittävät luostarielämän käytännöt – rukous, jumalanpalveluselämä, työ ja lepo sekä näiden rytmitys – juontavat juurensa bysanttilaiselta ajalta ja ovat pysyneet tuhat vuotta varsin samankaltaisina. Munkkien ns. kuuliaisuustehtävä voi yhä olla ikonien maalaaminen tai ristiriipusten punominen villalangasta, mutta yhtä hyvin erilaiset taloustyöt, puutarhanhoito, pyhiinvaeltajista huolehtiminen, kalastus tai viininvalmistus.		Kaikki merkittävät luostarielämän käytännöt – rukous, jumalanpalveluselämä, työ ja lepo sekä näiden rytmitys – juontavat juurensa bysanttilaiselta ajalta ja ovat pysyneet tuhat vuotta varsin samankaltaisina. Munkkien ns. kuuliaisuustehtävä voi yhä olla ikonien maalaaminen tai ristiriipusten punominen villalangasta, mutta yhtä hyvin erilaiset taloustyöt, puutarhanhoito, pyhiinvaeltajista huolehtiminen, kalastus tai viininvalmistus.

	Nykyisin jonkun tehtävä on lisäksi hoitaa internet-yhteyksiä. Mutta eiköhän Bysantin aikaankin joku vastannut ~~senaikaisin~~ keinoin yhteyksistä ulkomaailmaan!		Nykyisin jonkun tehtävä on lisäksi hoitaa internet-yhteyksiä. Mutta eiköhän Bysantin aikaankin joku vastannut sen aikaisin keinoin yhteyksistä ulkomaailmaan!

	== Luostarin aika ==		== Luostarin aika ==

	Luostareissa ei ole televisioita eikä nyky-yhteiskunnan stressiä, mutta kylläkin oma tiukka päivittäinen rytminsä. Aamuherätys on meidän kellomme mukaan keskellä yötä, sillä munkit laskevat vuorokauden alkavan auringon laskusta. Aamupalvelukseen herätään kahdeksan tuntia auringonlaskun jälkeen eli vuodenajasta riippuen aamukolmelta tai jopa kahdelta.		Luostareissa ei ole televisioita eikä nyky-yhteiskunnan stressiä, mutta kylläkin oma tiukka päivittäinen rytminsä. Aamuherätys on meidän kellomme mukaan keskellä yötä, sillä munkit laskevat vuorokauden alkavan auringon laskusta. [[Aamupalvelus\|Aamupalvelukseen]] herätään kahdeksan tuntia auringonlaskun jälkeen eli vuodenajasta riippuen aamukolmelta tai jopa kahdelta.

	Jumalanpalvelus saattaa kestää ehtoollisosuuksineen jopa viisi tuntia. Sitä seuraa yhteinen ruokailu. Aterian jälkeen levätään, rukoillaan ja suoritetaan kuuliaisuustehtäviä. Päivä jatkuu iltapäiväpalveluksella ja ilta-aterialla. Juhlapäivinä se päättyy iltapalvelukseen.		Jumalanpalvelus saattaa kestää ehtoollisosuuksineen jopa viisi tuntia. Sitä seuraa yhteinen ruokailu. Aterian jälkeen levätään, rukoillaan ja suoritetaan kuuliaisuustehtäviä. Päivä jatkuu iltapäiväpalveluksella ja ilta-aterialla. Juhlapäivinä se päättyy [[Ehtoopalvelus\|iltapalvelukseen]].

	Kellot käyvät Athoksella eri tahtiin kuin muualla maailmassa. Myös ajanlaskussa noudatetaan meikäläisen gregoriaanisen kalenterin sijaan vanhaa juliaanista systeemiä. Sen takia Athoksella eletään tällä hetkellä 13 päivää muuta maailmaa jäljessä.		Kellot käyvät Athoksella eri tahtiin kuin muualla maailmassa. Myös ajanlaskussa noudatetaan meikäläisen [[Gregoriaaninen kalenteri\|gregoriaanisen kalenterin]] sijaan vanhaa [[Juliaaninen kalenteri\|juliaanista systeemiä]]. Sen takia Athoksella eletään tällä hetkellä 13 päivää muuta maailmaa jäljessä.

	== Perinteen vaalija ==		== Perinteen vaalija ==
Rivi 49:		Rivi 46:
	Monet Athoksella vierailleet kuvailevat unohtumattomia kokemuksiaan aamuyön jumalanpalveluksen tunnelmasta, rauhasta ja hiljaisuudesta, munkkien vieraanvaraisuudesta sekä luostarien muureista huokuvasta jatkuvuuden ja ikiaikaisen tradition tunnusta. Perinteikkyydellä on kuitenkin kääntöpuolensa: Athosta pidetään ortodoksisuuden vanhoillisimpien suuntausten tyyssijana.		Monet Athoksella vierailleet kuvailevat unohtumattomia kokemuksiaan aamuyön jumalanpalveluksen tunnelmasta, rauhasta ja hiljaisuudesta, munkkien vieraanvaraisuudesta sekä luostarien muureista huokuvasta jatkuvuuden ja ikiaikaisen tradition tunnusta. Perinteikkyydellä on kuitenkin kääntöpuolensa: Athosta pidetään ortodoksisuuden vanhoillisimpien suuntausten tyyssijana.

	Athoksen tutkijan Graham Speaken mukaan Athos tarvitsee maailmaa, mutta maailma myös tarvitsee Athosta. Luostarien yhteisö on säilyttänyt meidän päiviimme ikiaikaisia hengellisiä perinteitä välittämättä EU:sta, skeptikoista tai naiskiellon aiheuttamasta polemiikista. Kaikessa konservatiivisuudessaankin se onnistuu viestimään nykymaailmalle jotain hengellisyyden merkityksestä. Athoksen asukkaille ~~enkelit~~ ja ~~demonit~~ ovat todellisuutta ja ihmeet arkipäivää.		Athoksen tutkijan Graham Speaken mukaan Athos tarvitsee maailmaa, mutta maailma myös tarvitsee Athosta. Luostarien yhteisö on säilyttänyt meidän päiviimme ikiaikaisia hengellisiä perinteitä välittämättä EU:sta, skeptikoista tai naiskiellon aiheuttamasta polemiikista. Kaikessa konservatiivisuudessaankin se onnistuu viestimään nykymaailmalle jotain hengellisyyden merkityksestä. Athoksen asukkaille [[enkeli]]t ja [[demoni]]t ovat todellisuutta ja ihmeet arkipäivää.

	'''Arja Miller'''		'''Arja Miller'''

	Lähde: Speake, Graham – Renewal in Paradise, Yale University press, 2002		Lähde: Speake, Graham – Renewal in Paradise, Yale University press, 2002

		⚫	Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

	[[Luokka:Athos-näyttely]]		[[Luokka:Athos-näyttely]]

Petja: siirsi sivun ”Athosvuori” uudelle nimelle ”Athos-vuori”: kielioppi

2010-09-25T16:40:08Z

siirsi sivun ”Athosvuori” uudelle nimelle ”Athos-vuori”: kielioppi

← Vanhempi versio	Versio 25. syyskuuta 2010 kello 16.40
(ei mitään eroa)

Hannu (24. syyskuuta 2010 kello 06.53)

2010-09-24T06:53:28Z

← Vanhempi versio		Versio 24. syyskuuta 2010 kello 06.53
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007		Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]

Hannu: /* Pitkä historia */

2010-09-24T06:48:00Z

Pitkä historia

← Vanhempi versio		Versio 24. syyskuuta 2010 kello 06.48
Rivi 1:		Rivi 1:
	Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007		Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
Rivi 29:		Rivi 29:
	Luostarielämän kannalta olennaisempi jakso Athoksen historiassa liittyy kuitenkin bysanttilaiseen kulttuuriin. Yksittäiset [[erakko]]munkit asuttivat Athosta luultavasti jo noin 300-luvulta lähtien, mutta järjestäytyneen luostarikulttuurin toi tullessaan munkki [[Athanasios Athoslainen]].		Luostarielämän kannalta olennaisempi jakso Athoksen historiassa liittyy kuitenkin bysanttilaiseen kulttuuriin. Yksittäiset [[erakko]]munkit asuttivat Athosta luultavasti jo noin 300-luvulta lähtien, mutta järjestäytyneen luostarikulttuurin toi tullessaan munkki [[Athanasios Athoslainen]].

	Hän perusti vuonna 963 ~~[[Suuri Lavra\|~~Suuren Lavran]], Athoksen ensimmäisen ison ja monia rakennuksia käsittävän luostarin. Suuri Lavra toimi esikuvana tuleville luostareille, ja Athanasioksen toiminnan seurauksena yhteisöllinen elämäntapa Athoksella yleistyi. Suuri Lavra on edelleen Athoksen luostarien hierarkiassa kaikkein ylimpänä.		Hän perusti vuonna 963 Suuren Lavran, Athoksen ensimmäisen ison ja monia rakennuksia käsittävän luostarin. Suuri Lavra toimi esikuvana tuleville luostareille, ja Athanasioksen toiminnan seurauksena yhteisöllinen elämäntapa Athoksella yleistyi. Suuri Lavra on edelleen Athoksen luostarien hierarkiassa kaikkein ylimpänä.

	Athoksen merkitys [[bysantti]]laisen kulttuurin vaalijana ja ylläpitäjänä on vertaansa vailla. Siellä kehittyi ja säilyi omanlaisensa [[ikoni]]- ja [[fresko]]maalausperinne, bysanttilaisen ~~[[kirkkolaulu]]n~~ traditio sekä linnoitusmainen luostariarkkitehtuuri.		Athoksen merkitys [[bysantti]]laisen kulttuurin vaalijana ja ylläpitäjänä on vertaansa vailla. Siellä kehittyi ja säilyi omanlaisensa [[ikoni]]- ja [[fresko]]maalausperinne, bysanttilaisen kirkkolaulun traditio sekä linnoitusmainen luostariarkkitehtuuri.

	Kaikki merkittävät luostarielämän käytännöt – rukous, jumalanpalveluselämä, työ ja lepo sekä näiden rytmitys – juontavat juurensa bysanttilaiselta ajalta ja ovat pysyneet tuhat vuotta varsin samankaltaisina. Munkkien ns. [[kuuliaisuustehtävä]] voi yhä olla ikonien maalaaminen tai ristiriipusten punominen villalangasta, mutta yhtä hyvin erilaiset taloustyöt, puutarhanhoito, pyhiinvaeltajista huolehtiminen, kalastus tai viininvalmistus.		Kaikki merkittävät luostarielämän käytännöt – rukous, jumalanpalveluselämä, työ ja lepo sekä näiden rytmitys – juontavat juurensa bysanttilaiselta ajalta ja ovat pysyneet tuhat vuotta varsin samankaltaisina. Munkkien ns. kuuliaisuustehtävä voi yhä olla ikonien maalaaminen tai ristiriipusten punominen villalangasta, mutta yhtä hyvin erilaiset taloustyöt, puutarhanhoito, pyhiinvaeltajista huolehtiminen, kalastus tai viininvalmistus.

	Nykyisin jonkun tehtävä on lisäksi hoitaa internet-yhteyksiä. Mutta eiköhän Bysantin aikaankin joku vastannut senaikaisin keinoin yhteyksistä ulkomaailmaan!		Nykyisin jonkun tehtävä on lisäksi hoitaa internet-yhteyksiä. Mutta eiköhän Bysantin aikaankin joku vastannut senaikaisin keinoin yhteyksistä ulkomaailmaan!

Hannu (24. syyskuuta 2010 kello 06.46)

2010-09-24T06:46:44Z

← Vanhempi versio		Versio 24. syyskuuta 2010 kello 06.46
Rivi 1:		Rivi 1:
	Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella ~~-näyttely~~ Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007		Tämä materiaali on näyttelystä ''Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella''<br>Taidemuseo Tennispalatsissa 18.8.2006 - 21.1.2007

			[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
	[[Kuva:Athos_15.jpg\|right]]
	Mt. Athos, 1998
	Copyright: Hieromonk Anastasios

	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, ortodoksisuudessa taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, ortodoksisuudessa taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

← Vanhempi versio		Versio 3. huhtikuuta 2011 kello 13.42
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px\|<center>Suuri Lavra<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px\|<center>Pyhiinvaeltajia lepäämässä.<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px]]		[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px\|<center>Ihmeitätekevä Jumalanäidin ikoni.<br><small>(''Kuva © Hannu Pyykkönen'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

← Vanhempi versio		Versio 2. huhtikuuta 2011 kello 12.09
Rivi 2:		Rivi 2:
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]		[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
			[[Kuva:Athos lavra.jpg\|thumb\|300px]]
			[[Kuva:Athos 01.jpg\|thumb\|300px]]
			[[Kuva:Athos 02.jpg\|thumb\|300px]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

← Vanhempi versio		Versio 26. joulukuuta 2010 kello 10.09
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
	[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]		[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
			[[Kuva:Kartta athos.png\|thumb\|300 px\|<center>Athoksen kartta<br><small>(''Kuva:Wikipedia'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.

← Vanhempi versio		Versio 30. lokakuuta 2010 kello 19.31
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]		[[Kuva:Athos_15.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Mt. Athos, 1998<br><small>Copyright: Hieromonk Anastasios</small></center>]]
			[[Kuva:Bysantin_lippu01.jpg\|thumb\|300 px\|<center>Bysantin lippu,<br>joka on käytössä myös Athoksella<br><small>(''Kuva © Pyykkönen'')</small></center>]]
	Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.		Kreikassa sijaitsevalla Athosvuorella on värikäs historia. Antiikin tarustoissa se on Gigantti Athoksen viimeinen leposija, [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisuudessa]] taas [[Jumalanäiti\|Jumalanäidille]] pyhitetty puutarha. Athosvuori kiehtoo edelleen – niin tavallisia ortodoksisia pyhiinvaeltajia kuin kuninkaallisia ja valtionpäämiehiäkin.