Hannu (23. marraskuuta 2025 kello 15.51)

2025-11-23T15:51:36Z

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2025 kello 15.51
Rivi 1:		Rivi 1:
	Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suomenkielisten kirkollisten termien ja nimien ollessa vielä jonkinverran vakiintumattomia oli nimeltään ''"Asetus Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta"''. Sittemmin myöhemmin kirkkokunnan nimi muutettiin vastaamaan paremmin oikeaa itäistä kirkkoamme ja asetus oli nimeltään ''"Asetus Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta"''.		Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suomenkielisten kirkollisten termien ja nimien ollessa vielä jonkinverran vakiintumattomia oli nimeltään ''"Asetus Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta"''. Sittemmin myöhemmin kirkkokunnan nimi muutettiin vastaamaan paremmin oikeaa itäistä kirkkoamme ja asetus oli nimeltään ''"Asetus Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta"''.

	Ohessa tuo 1918 julkaistu ~~Ammun~~ Koiton artikkeli uudelleen julkaistuna.		Ohessa tuo 1918 julkaistu Aamun Koiton artikkeli uudelleen julkaistuna.
	<hr>		<hr>
	AK 1918 nr. 23 / 5.12.1918		AK 1918 nr. 23 / 5.12.1918
Rivi 8:		Rivi 8:

	== 26 päivä marraskuuta 1918 ==		== 26 päivä marraskuuta 1918 ==
	[[Kuva:Ak_23-1918.jpg\|thumb\|~~250~~ px~~\|left~~\|<center><small>Aamun Koiton nr. 23/1918 kansilehti</small></center>]]		[[Kuva:Ak_23-1918.jpg\|thumb\|300 px\|<center><small>Aamun Koiton nr. 23/1918 kansilehti</small></center>]]
	Suomen kreikkalais-katolisen kirkkokuntamme elämässä ja historiassa vuoden 1918 marraskuun 26 päivä tulee olemaan käännöskohtana, josta tulee alkamaan uusi aikakausi sen sisällisessä sekä ulkonaisessa kehityksessä. Sinä päivänä Suomen Senaatti sille kuuluvan vallan nojalla ja nojautuen 14 päivänä elokuuta 1918 annettuun lakiin Hallituksen oikeuttamisesta antamaan säännöksiä eräänlaisista uskonnollisista yhdyskunnista on hyväksynyt ja vahvistanut ”Asetuksen Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta”.<br>		Suomen kreikkalais-katolisen kirkkokuntamme elämässä ja historiassa vuoden 1918 marraskuun 26 päivä tulee olemaan käännöskohtana, josta tulee alkamaan uusi aikakausi sen sisällisessä sekä ulkonaisessa kehityksessä. Sinä päivänä Suomen Senaatti sille kuuluvan vallan nojalla ja nojautuen 14 päivänä elokuuta 1918 annettuun lakiin Hallituksen oikeuttamisesta antamaan säännöksiä eräänlaisista uskonnollisista yhdyskunnista on hyväksynyt ja vahvistanut ”Asetuksen Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta”.<br>
	<br>		<br>

Hannu: Ak: Uusi sivu: Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suo...

2018-08-25T06:26:59Z

Ak: Uusi sivu: Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suo...

Uusi sivu

Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suomenkielisten kirkollisten termien ja nimien ollessa vielä jonkinverran vakiintumattomia oli nimeltään ''"Asetus Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta"''. Sittemmin myöhemmin kirkkokunnan nimi muutettiin vastaamaan paremmin oikeaa itäistä kirkkoamme ja asetus oli nimeltään ''"Asetus Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta"''.

Ohessa tuo 1918 julkaistu Ammun Koiton artikkeli uudelleen julkaistuna.
<hr>
AK 1918 nr. 23 / 5.12.1918

s. 183-185 [5-7]

== 26 päivä marraskuuta 1918 ==
[[Kuva:Ak_23-1918.jpg|thumb|250 px|left|<center>Aamun Koiton nr. 23/1918 kansilehti</center>]]
Suomen kreikkalais-katolisen kirkkokuntamme elämässä ja historiassa vuoden 1918 marraskuun 26 päivä tulee olemaan käännöskohtana, josta tulee alkamaan uusi aikakausi sen sisällisessä sekä ulkonaisessa kehityksessä. Sinä päivänä Suomen Senaatti sille kuuluvan vallan nojalla ja nojautuen 14 päivänä elokuuta 1918 annettuun lakiin Hallituksen oikeuttamisesta antamaan säännöksiä eräänlaisista uskonnollisista yhdyskunnista on hyväksynyt ja vahvistanut ”Asetuksen Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta”. 
 
Kun maaliskuussa v. 1917 Venäjän valtakunnassa, jonka kirkolliseen elämään sitä ennen pyrittiin kietomaan meidän pienen kirkkokuntamme elämän elinehdot, tapahtui vallankumous, niin näytti siltä, että kirkkokuntamme täällä oli joutua kokonaan tuuliajolle. Väestömme kyllästyneenä kirkkokuntamme epäkansalliseen johtoon nousi monessa paikoin sitä vastaan, vaatien poistumaan seurakunnista vierasmielisiä sielunpaimenia. Toiset toivottomina paremman tilanteen mahdollisuudesta asettuivat kokonaan välinpitämättömälle kannalle, antaen olojen kehittyä minkälaiseksi hyvänsä. Kirkollishallitus joutui aivan ymmälle. Tottuneena toimimaan mahtavan Venäjän hallituksen tukemana, se yhtäkkiä kadotti tuon tuen, ja kun Suomen valtion lainsäädännössä kirkkokuntaamme koskevat asetukset olivat sangen vaillinaisia ja enemmän tilapäistä laatua, niin siinäkään ei löytänyt itselleen tukikohtia. 
 
Varsin tukalaksi kävi tilamme, kun bolshevikkien päästyään valtaan Venäjällä kirkkokuntamme kadotti sen runsaan aineellisen avustuksen, mikä sille vuosittain tuli joko P. Synodin varoista tai Venäjän kruunulta. Kirkollishallinnon virkamiehet, useammat papit, lastenkoulujen opettajat ynnä monet muut virkailijat jäivät ilman palkkoja ja suomenkielisten jumalanpalveluskirjain ja uskonnollisen kirjallisuuden toimittaminen kävi mahdottomaksi; kaiken päälle bolshevikit takavarikoivat nekin varat, jotka olivat meidän kirkoillamme, luostareillamme ja muilla kirkollisilla laitoksillamme säästössä. Tämän ohessa väärin käsitetty sosialismi ja mielivaltaisuudeksi muodostunut vapaus kiihottivat yksinkertaisen kansamme aineksia vihamielisyyteen kaikkea uskonnollisuutta kohtaan ja siten synnyttivät häiriöitä yksityisten seurakuntien elämään. 
 
Juuri näinä vaikeina aikoina tapahtui kirkkokunnassamme toimenpiteitä ja uudistuksia, jotka ennustavat kirkkokunnallemme täydellisempää elämää ja valoisampaa tulevaisuutta, kuin milloinkaan sillä tähän saakka on ollut. 
 
Jo v. 1917 huhtikuussa Sortavalassa sivistysseuran kokousten aikana kirkkomme ja kansamme valistuneimmat ystävät, etupäässä kansakoulujemme opettajistosta, pitivät neuvottelevan kokouksen, jossa päätettiin ryhtyä kirkkomme elämän ja toiminnan parannuksiin ja uudistuksiin uskontomme mielen ja kansallisen hengen mukaisesti. 
 
Toukokuussa papisto piti Viipurissa piispa Serafimin johdolla yksityisen kokouksen, jossa tehtiin hyvinkin tärkeitä päätöksiä ja osviittoja tarpeellisiin uudistuksiin. Varsinkin tärkeitä olivat kaksi viimevuotista papiston ja maallikkojen kokousta Valamossa (kesä- ja lokakuussa). Niissä tehtiin päätöksiä, jotka koskivat suhteitamme Venäjän kirkkokunnan korkeimpaan hallintoon, kirkkomme sisällistä hallintoa, papiston ja maalikkojen toiminta-alaa kirkollisessa elämässä, siirtymistä uuteen ajanlaskuun juhlapäiväin vietossa ym. Sitä paitsi ainakin enemmistö, näitten kokouksien osanottajista täysin selveytyi periaatteista, joitten pohjalla on pyrittävä rakentamaan tulevaisuutta kirkollisessa elämässä, nimittäin sitä, että sen pitää tapahtua kansallisessa hengessä. 
 
Sitten joulukuussa saatiin Patriarkan siunaus ja lupa viettää juhlapäiviä uuden ajanluvun mukaan. Tämän vuoden tammikuussa alkoi ilmestyä oma äänenkannattajamme ”Aamun Koitto”. Samassa kuussa kirkkokuntamme oli tilaisuudessa edustajansa kautta ottamaan itse osaa esipaimenen vaaliin – tapaus ensimmäinen laatuaan. Syyskuussa maamme hallitus antoi varat pappien valmistuslaitoksen perustamiseen ja uskonnollisten oppikirjain sekä jumalanpalveluskirjain painattamiseen. Samaan aikaan saatiin käytettäväksi puolet siitä kahdensadantuhannen suuruisesta rahamäärästä, jonka hallitus esitti niitten pappien ja opettajain palkoiksi, jotka saivat palkkansa Venäjältä. 
 
Nyt 26 päivä marraskuuta Senaattiamme hyväksyi Asetuksen kirkkokunnastamme. Näin ollen puolentoista vuoden kuluessa, silloin kuin kotimaamme sai kestää hirmuisen sisällisen kapinan, kun sivistyneessä maailmassa riehui tuhoa tuottava sota, kun kaikki yhteiskunnalliset ja valtiolliset perustukset alkoivat horjua ja maailman mahdit alas romahtelivat, meidän pienen kirkkokuntamme oloissa on tapahtunut niin suuri rakennustyö, jommoista emme voine tätä ennen mielessämmekään kuvitella. Totisesti Herra on ollut kanssamme, Hän on ojentanut auttavan kätensä meidän jouduttuamme myrskyjen pyörteisiin, Hänen ihmeensä ovat meille tapahtuneet … 
 
Äskettäin vahvistettu asetus sisältää seitsemän osaa yhteensä 262 pykälää. Ensimmäinen osa sisältää yleisiä säännöksiä. Toinen sisältää määräykset kirkolliskokouksista, kolmas säätää kirkkokunnan kirkollishallinnon, neljäs osa asetukset kirkollisten viranomaisten vaaleista, viides määrää piispan virasta, kuudes sisältää määräykset papin, diakonin, katekeettain ja lukkarien viroista ja niitten oikeuksista ja tehtävistä, seitsemäs määrää seurakuntien hallinnon. Siten asetus käsittelee kirkollisseurakunnallisen elämän kaikki puolet. Siitä puuttuu vaan papiston palkkaussääntö, joka on juuri tekeillä ja tulee esitetyksi kohdakkoin pidettäväksi aiotulle kirkolliskokoukselle. Yllämainitun asetuksen ohessa vahvistettiin samana päivänä myös Asetus Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen voimaanpanemisesta. 
 
Nyt julistetussa asetuksessa saattaa löytyä puutteellisuuksia, sille saattaa esiintyä vastalauseita, saattaa ilmetä hankauksia, kun sitä ruvetaan sovittelemaan niitten asetusten ja määräysten kanssa, joita on julkaissut Moskovan kirkolliskokous – mutta kaikki puutteellisuudet ovat aina korjattavissa ja onhan luonnollista, että Moskovan kirkolliskokouksen kirkollisen elämän hallintoa ja järjestystä koskevat päätökset eivät aina sovellu niihin olosuhteisiin, joihin kirkkokuntamme on joutunut itsenäisessä Suomen valtakunnassa. 
 
Joka tapauksessa tämän asetuksen kautta on luotu pysyväinen ja tarkoin harkittu pohja kirkkokuntamme sisälliselle kehitykselle ja kirkkokuntamme väestön uskonnollissiveelliselle kasvatukselle kirkkomme ja kansallisuutemme hengessä. Kaikki mahdollisuus työntekoon on annettu. Siis kaikki kirkkokuntamme jäsenet, papit ja maallikot, miehet ja naiset, isät ja äidit, veljet ja sisaret, kaikki täynnä pyhää intoa, jokainen alallaan ryhtykäämme Jumalan valtakunnan rakennustyöhön rakkaassa Karjalassamme. 
 
Kiitos Suomen valtakuntamme Hallitukselle, sen jalomielisille hallitusmiehille ja kaikille niille, jotka ovat tehneet työtä ja ovat nähneet vaivaa uuden saavutuksemme – kirkkomme Asetuksen hyväksi. Suurin kiitos olkoon Jumalalle, joka ''„puhui rauhaa ja hyvää esivallan miesten sydämiin omasta pyhästä Seurakunnastaan, että me heidän rauhassansa rauhallista ja levollista elämää viettäisimme oikeassa uskossa, kaikessa hurskaudessa ja puhtaudessa"''. (Rukous- ja Hartauskirja siv. 74). 
 
(Tämän Sortavalassa painetun ja ilmestyneen lehden numeron vastaavana toimittajan oli rovasti '''[[Sergei Okulov]]''') 
 
(''Teksti on julkaistu Ortodoksi.netin sivuilla PSHV:n komitean kirjallisella luvalla. Artikkeli on alkuaan julkaistu Aamun Koitossa nr. 23/1918, joka ilmestyi joulukuun 5.päivänä 1918, sivuilla 183-185 [5-7].'')
 
[[Luokka:Aamun Koitto]]

AK1918: Asetus Suomen kreikkalais-katolisesta kirkkokunnasta - Muutoshistoria

Hannu (23. marraskuuta 2025 kello 15.51)

Hannu: Ak: Uusi sivu: Vuoden 1918 joulukuussa ilmestynyt Aamun Koiton numero 23 kirjoitti juuri julkaistusta ja vahvistetusta kirkkokuntamme ensimmäisestä asetuksesta, joka tuohon aikaan olojen ja suo...