Lähdekoodi sivulle Kreikankielinen julkilausuma 050226 suomeksi

'''JULKILAUSUMA'''

Ateenan yliopiston teologisen tiedekunnan teologian laitokselta<br>
Torstaina 5. helmikuuta 2026<br>
<br>
Ateenan yliopiston teologisen tiedekunnan teologian laitoksen kokous on perehdyttyään perusteellisesti viimeaikaisiin opetusministeriön päätöksiin (FEK 6316/25.11.2025, FEK 6259/21.11.2025, FEK 6244/21.11.2025), jotka koskevat niin sanotun vaihtoehtoisen oppiaineen käyttöönottoa uskonnonopetuksesta vapautettaville oppilaille ja joiden sisältönä on ”etiikka”, ilmaisee yksimielisesti vakavan huolensa ja vastustuksensa seuraavista syistä.

'''Puutteellinen uskonnollinen lukutaito'''

Ehdotettu ”etiikan” oppiaine keskittyy yksinomaan normatiivisiin käyttäytymissääntöihin irrotettuna uskonnon kulttuurisesta ja historiallisesta viitekehyksestä ja siirtää tarkastelun lähes yksinomaan filosofiselle tasolle. Uskonnollinen lukutaito ei ole uskontokasvatusta tai katekumeenista opetusta, vaan välttämätön edellytys Euroopan ja koko maailman taiteen, historian, kulttuurin ja yhteiskunnallisten rakenteiden ymmärtämiselle. Sen korvaaminen yleisluontoisella filosofisella etiikalla vie oppilailta keskeiset välineet nykymaailman tulkitsemiseen eikä takaa sitä, että uskonnonopetuksesta vapautetut oppilaat saisivat ”sisällöltään vastaavaa, uskontotieteellistä ja tiedollista, neutraalia ja objektiivista pakollista vaihtoehtoista opetusta”, kuten korkein hallinto-oikeus on edellyttänyt (täysistunnon ratkaisut 1534–1536/2023) nykyaikaisen pedagogiikan ja oikeuskäytännön mukaisesti.

'''Kulttuurisen identiteetin heikentyminen'''

Uskonnonopetus tarjoaa kaikissa Euroopan maissa syvällisemmän ymmärryksen niistä arvoista, jotka ovat muovanneet kreikkalaista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista kulttuuria eurooppalaisten sopimusten mukaisesti. Vaihtoehtoisen oppiaineen käyttöönotto, joka sivuuttaa uskonnollisen ilmiön merkityksen elämän merkityksen ja eettisen sitoutumisen lähteenä, johtaa yksipuoliseen uskonnolliseen vieraantumiseen. Tämä ei vastaa osallistavan, kulttuurienvälisen ja pluralistisen koulutuksen tarpeita nykyaikaisessa eurooppalaisessa valtiossa.

'''Pedagoginen epäselvyys ja eriarvoisuus'''

Etiikan valitseminen vaihtoehdoksi uskonnonopetukselle antaa virheellisen kuvan siitä, että uskonnonopetukselta puuttuisi eettinen sisältö tai että etiikkaa voitaisiin opettaa riittävästi tyhjiössä, ilman yhteyttä niihin hengellisiin perinteisiin, joissa se on syntynyt. Samalla syntyy pedagogista eriarvoisuutta, kun osa oppilaista irrotetaan kokonaan uskonnollisen perinnön tuntemuksesta ja heistä tulee eräänlaisia uskonnollisesti lukutaidottomia keskeisissä yhteiskunnallisen keskustelun ja aktiivisen kansalaisuuden kysymyksissä.

'''Perustuslaillisen ja kansainvälisen velvoitteen rikkominen uskonnollisen kasvatuksen osalta'''

Kreikan perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan kasvatus on valtion keskeinen tehtävä, ja sen tavoitteena on muun muassa kaikkien oppilaiden uskonnollisen tietoisuuden kehittäminen. Tämä velvoite ei koske ainoastaan ortodoksisia oppilaita, vaan koko oppilasjoukkoa heidän uskonnollisista tai uskonnottomista vakaumuksistaan riippumatta. Valtiolla on velvollisuus tarjota kaikille oppilaille tietoa uskonnollisesta ilmiöstä, ei riistää heiltä uskonnollista opetusta korvaamalla se eettisen filosofian oppiaineella, joka ei sisällöllisesti ole uskonnonopetuksen kanssa yhteismitallinen tai siihen rinnastuva, kuten korkein hallinto-oikeus on todennut (ratkaisut 1749–1750/2019 ja 1478/2022).

'''Ihmisen perusoikeuksien loukkaaminen'''

Yksinomaan ”etiikan”, ja vieläpä ”käytännöllisen filosofian”, tarjoaminen uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille kymmenen vuoden ajan alakoulun kolmannesta luokasta lukion kolmanteen luokkaan loukkaa lasten oikeutta uskonnolliseen opetukseen sellaisena kuin se on turvattu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Kaikkien edellä mainittujen syiden lisäksi myös puhtaasti tietoteoreettisista lähtökohdista katsottuna ehdotettu uskonnonopetuksen vaihtoehtoinen ”etiikan” oppiaine ei missään tapauksessa täytä sisällöllisesti rinnakkaisen ja vastaavan oppiaineen kriteerejä, kuten korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä on nimenomaisesti ja poikkeuksetta edellytetty. Lisäksi se rikkoo kiistatta Kreikan perustuslain määräyksiä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja ja ennen kaikkea ihmisen perusoikeuksia.

Teologian laitos kehottaa opetusministeriötä arvioimaan päätöksen uudelleen. Ehdotamme opetussuunnitelman laatimista, joka turvaa uskonnollisen lukutaidon kaikille oppilaille, kunnioittaa omantunnonvapautta mutta ei uhraa tieteellistä kokonaisuutta eikä ihmisen elämän uskonnollisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Samalla on vältettävä sitä tieteellistä ja pedagogista epäselvyyttä, jota kyseinen päätös aiheuttaa.

<hr>

Alkuperäinen teksti kreikaksi:

[https://www.ortodoksi.net/images/0/0e/2026.02.05.PSIFISMA_TTHL_THSCH_EKPA.pdf 2026.02.05.PSIFISMA_TTHL_THSCH_EKPA.pdf]

[[Luokka:Uskonnonopetus]]