Lähdekoodi sivulle Kristuksen sana ja sen täyttäminen aikamme koettelemuksissa

[[Kuva:Saarikoski_paavo_1938b_on.png|thumb|400 px|<center>isä Paavo Saarikoski<br><small>(kuva: Ortodoksi.net)</small></center>]]
Lokakuussa 1939 Suomessa vallitsi raskas ja odottava ilmapiiri. Neuvostoliiton vaatimukset ja Moskovan neuvottelut olivat herättäneet levottomuutta, ja kansa aavisti, että sota saattaisi syttyä minä hetkenä hyvänsä. Vain kuusi viikkoa myöhemmin, marraskuun 30. päivänä, nuo aavistukset kävivät toteen, kun Talvisota alkoi.<br>
<br>
Tuossa epävarmuuden ajassa radiohartauksilla oli erityinen merkitys. Ne toivat lohtua koteihin, joissa ihmiset odottivat uutisia rajoilta ja rukoilivat rauhaa. Jumalan sana ja rukous olivat monille ainoa pysyvä turva, kun ulkonainen varmuus horjui.<br>
<br>
Yksi näiden hartaushetkien puhujista oli isä '''[[Paavo Saarikoski]]''' (1904–1984), Karjalassa syntynyt Suomen ortodoksisen kirkon pappei, joka toimi tuolloin Sortavalan seudulla ja myöhemmin evakkopappina. Saarikoski oli syvällinen ja lämminsydäminen sielunhoitaja, jonka puheista huokui sekä papin lempeys että profeetallinen vakavuus. Hän tiesi, että Suomen kansaa odottivat koettelemukset, mutta uskoi, että Jumala kutsuu niiden kautta kansansa parannukseen ja uuteen elämään.<br>
<br>
Saarikosken lokakuussa 1939 pitämä saarna ''”Kristuksen sana ja sen täyttäminen aikamme koettelemuksissa”'' oli kuin hengellinen ennakkokaiku tulevien viikkojen tapahtumille. Siinä hän puhui uskosta, parannuksesta ja Kristuksen rauhasta aikana, jolloin sodan varjo jo peitti maan.<br>
<br>
Nyt, yli 80 vuotta myöhemmin (2025), maailma elää jälleen levottomia aikoja. Euroopassa riehuu sota, Ukrainassa kärsitään väkivallan ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä, ja ihmiset kyselevät: missä on Jumala? Mitä Hän tahtoo sanoa kansoilleen, kun kärsimys ja hätä jälleen kohtaavat maailman?<br>
<br>
Saarikosken sanat kantavat ajasta aikaan. Niissä kuuluu kutsu kääntyä Jumalan puoleen, rakentaa elämänsä kestävälle perustalle – Kristukselle – ja löytää sisäinen rauha, jota mikään maailman voima ei voi järkyttää.<br>
<br>
Lue isä Paavon ohesta opetuspuhe:
<hr>
== Kristuksen sana ja sen täyttäminen aikamme koettelemuksissa ==

([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Luuk.6:47-49 Luuk.6:47–49])<br>
(Kuuntele Raamatun kohta vuoden 1938 Raamatun käännöksen mukaisena: [https://www.ortodoksi.net/images/8/8a/Luukas_6_1938-on3.mp3 '''KUUNTELE'''])<br>
(Pastori P. Saarikosken lokakuun 19. päivänä radioidussa hartaushetkessä pitämä saarna)<br>
<hr>
=== Johdanto ===

Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Aamen.<br>
<br>
Rakkaat radiokuuntelijat! Paljon oli niitä, jotka janoten rauhaa ja iankaikkista elämää kokoontuivat synagoogissa, meren rannoilla, erämaassa ja muuallakin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ympärille kuulemaan Hänen iankaikkista sanaansa. Mutta vielä runsaslukuisemmin Hän toivoi ihmisten tulevan luokseen ottamaan vastaan elämän sanoja ja tekevän niiden mukaan.<br>
<br>
Kuinka keskeisinä soivatkaan Uuden testamentin sivuilla Vapahtajamme sanat:<br>
<blockquote>
''”Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.”'' (Matt.11:28)</blockquote>

Myöskin näissä jakeissa, jotka me äsken luimme Pyhästä evankeliumista, puhutaan tulemisesta Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen luo ja Hänen sanansa kuulemisesta. Näissäkin sanoissa toivotaan, että me tulisimme Herran luo, kuulisimme Hänen sanansa ja tekisimme niiden mukaan.

=== Koettelemusten aika ja kutsu Jumalan luo ===

Kuinka lohduttavaa onkaan, että me näinä raskaina koettelemusten aikoina saamme kuulla Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kutsun. Vaikeat ajat, jotka ovat ominaisia erittäinkin sota-ajoille ja jotka usein saattavat kohdata myös puolueettomia ja rauhaa rakastavia kansoja, ovat koittaneet meidänkin kansallemme ja koetelleet meidän elämämme perustuksia ja uskomme lujuutta.<br>
<br>
Meidän sieluamme on kouristanut kotiemme ja isänmaamme rauhan kadottamisen uhka. Mutta kuten kukka pimeässä kääntyy sinne, mistä valo pilkehtii, samoin mekin tänä vaikeana ajankohtana etsimme aivan erityisesti Jumalaa – valon ja voiman lähdettä.<br>
<br>
Liikuttavaa on ollut todeta, että siellä, missä suinkin on ollut mahdollista, ovat miehet ja naiset, aikuiset ja lapset kokoontuneet kirkontäyteisinä joukkoina rukoilemaan yhdessä Herran varjelusta ja suojelusta isänmaallemme ja kodeillemme.

=== Parannukseen kutsu ===

Mutta me emme ole suinkaan yksistään ulkonaisen rauhan kadottamisen pelosta astuneet Herran eteen vuodattaen kyyneleitä ja kantaen palavia rukouksia. Ei, vaan me olemme kuulleet aikamme tapahtumissa rakkaan taivaallisen Isän parannukseen kutsuvan äänen ja olemme tajunneet, että Hän, kaikkilaupias Jumala, on jälleen ojentanut meidän ylitsemme ihmeellisen paimensauvansa, jolla Hän tahtoo meitä ohjata ja ojentaa.<br>
<br>
Me olemme olleet kylmiä ja välinpitämättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen kutsulle. Me olemme rakastaneet enemmän maailmaa kuin Jumalan vanhurskautta. Me olemme antaneet alhaisten ajatusten ja itsekkäiden pyrkimysten pimittää sielumme ja sokaista hengelliset silmämme.<br>
<br>
Siksi rakkauden Jumala on tahtonut koettelemusten kautta kirkastaa meidän sielumme ja tehdä meidät valon ja totuuden lapsiksi.

=== Uusi elämä Kristuksessa ===

Uskon, että sinäkin, rakas radiokuuntelijani, olet tajunnut tämän ja olet valmis nyt seuraamaan uudella tavalla Jeesuksen Kristuksen kutsua – olet valmis parantamaan elämäsi ja täyttämään Herran Jumalan lakia.<br>
<br>
Mutta luultavasti meidän joukossamme on niitäkin, jotka näinä kuluneina viikkoina ovat tehneet itsekseen tällaisiakin kysymyksiä:
<blockquote>
''”Onko mahdollista odottaa ja toivoa Jumalalta mitään muuta kuin minkä Hän ulkonaisissa oloissamme on sallinut tai sallii vastedes tapahtuvan? Jos olemme tuomitut eroamaan rakkaista omaisistamme ja luopumaan kodeistamme ja vähäisestä omaisuudestamme, niin onko meillä mitään muuta menetettävää tai voitettavaa?”''</blockquote>

Tahtoisin vastata näihin kysymyksiin, että Jumalalla on varattuna meille jokaiselle lahjat, jotka ovat kaiken ulkonaisen yläpuolella. Jumalalla on tarjottavana nimenomaan sitä, mitä me kipeimmin kaipaamme nykyään.<br>
<br>
Hän tarjoaa ensinnäkin uutta, parempaa elämää ja toiseksi Hän tarjoaa rauhaa, jota levoton sielumme niin hartaasti etsii.

=== Elämän valo ja rauha ===

Sinä, joka turhaan olet etsinyt onnea ja elämäsi tyydytystä ajallisista arvoista – rikkaudesta, kunniasta, vallasta ja kaikenlaisista turhista harrastuksista – ja harhailet nyt elämään väsyneenä ja kyllästyneenä kuin matkamies kuivassa ja helteisessä erämaassa, voit aloittaa uuden elämäsi Jeesuksen Kristuksen kanssa. Hän on tie, totuus ja elämä.<br>
<br>
Hänen antamansa elämä on kokonaan toista kuin mihin meidän oma syntinen luontomme johtaa. Kristitty voi kokea ja hänen täytyy kokea se ihme, että Jeesus Kristus voi antaa meille uuden elämän.<br>
<br>
Tämä uusi elämä on vaeltamista valossa, sillä evankelista Johannes sanoo Jeesuksesta Kristuksesta:
<blockquote>
''”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.”'' (Joh.1:4)</blockquote>

Kun pimeys käy ympärillämme sietämättömäksi ja elämältä alkaa puuttua kestävää perustaa, silloin me kaipaamme valoa ja vaeltamista valossa.
<blockquote>
''”Joka pimeässä vaeltaa, hän ei tiedä, mihin menee.”'' (Joh.12:35)<br>
''”Joka vaeltaa päivällä, hän ei loukkaa itseään.”'' (Joh.11:9)</blockquote>

Samoinkuin elämä Kristuksessa eroaa synnissä vietetystä elämästä, samoin Kristuksen antama rauhakin eroaa siitä rauhasta, minkä maailma meille antaa.

=== Kristuksen rauha ===

Jeesuksen rauha on sielun sisäistä rauhaa, jota mitkään maailman myrskyt eivät voi horjuttaa. Jeesuksen Kristuksen rauha perustuu ennen kaikkea varmaan luottamukseen Jumalan kaikkivaltiaaseen ja kaikkihyvään tahtoon ja totuuden voittoon.<br>
<br>
Kun meillä on varmuus Jumalasta ja totuuden ja oikeuden voitosta, niin mikä meidät voisi saada levottomiksi? Sekö, että näemme vääryyden hallitsevan maailmaa? Se ei saa järkyttää meidän sieluamme.<br>
<br>
Sitä maailmaa, johon me Kristuksen lunastuksen kautta kuulumme, eivät vääryyden voimat pääse hallitsemaan. Siksi:
<blockquote>
''”Älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä. Vaan peljätkää häntä, jolla on valta tapettuaan syöstä helvettiin.”'' (Luuk.12:4–5)</blockquote>

=== Rohkeus ja toiminta ===

Rakkaat radiokuuntelijat! Rientäkäämme siis jatkuvasti Jeesuksen Kristuksen luo!<br>
<br>
Uhrauksin ja pyhin tuntein rakentamamme Herran huoneet älkööt jääkö tyhjiksi, ja kotiemme ilmapiirissä eläköön rukouksen ja rakkauden henki. Sinäkin, joka syystä tai toisesta et ole tilaisuudessa saapumaan yhdessä toisten kanssa Herran luo, voit kantaa yksiksesi yhteisen asiamme Herran eteen.<br>
<br>
Sinäkin voit jättää kaikki huolesi ja asiasi, pelkosi ja ahdistuksesi Herran haltuun. Tämä ei suinkaan merkitse toimettomuuteen antautumista tänä toimintaa vaativana aikana, vaan päinvastoin – Jumala, joka antaa meille uskovan sydämen, rauhalliset ajatukset ja koettelemuksissa karaistun kärsivällisyyden, ohjaa meidät myös oikeaan työhön ja toimintaan.

=== Sanan kuulijoita ja tekijöitä ===

Rientäkäämme siis Jumalan luo, mutta samalla muistakaamme, ettei siinä ole vielä kaikki, että me kuulemme Herran kutsuvan sanan, vaan meidän tulee myös tehdä sen mukaan.<br>
<br>
Eikö uskontomme suurin ristiriita nykyään ole siinä, että me saatamme olla ahkeriakin Jumalan sanan kuulijoita, mutta me emme täytä Jumalan sanaa?<br>
<br>
Jotta me voisimme olla Kristuksen sanan tekijöitä eikä vain sen kuulijoita, vaaditaan meiltä nykyaikana ennen muuta rohkeutta. Usein rohkeudesta riippuu kaikki – usein rohkeudesta riippuu uuden elämän alkaminenkin meissä.<br>
<br>
Etko rohkeuden puutteen takia jätä paljastamatta rippi-isällesi sisäistä syntiesi kätköä? Etkö rohkeuden puutteen takia jätä kokoamatta perhettäsi yhteiseen aamu- tai iltahartauteen? Etkö rohkeuden puutteen takia jätä tekemättä lähimmäisellesi sitä hyvää, jonka tekemisen halun toisinaan ehkä hyvinkin selvästi tunnet sydämessäsi?<br>
<br>
Ja vihdoin – etkö anna usein perään sille pelolle, että jos astut Herran eteen ja tunnustat syntisi Hänelle, niin se kipeästi koskee sinuun?<br>
<br>
Totta on, että parannuksenteko on vaikeaa, ja syntiemme piikit kipeästi pistävät meihin, kun syntimme vedetään näkyviin. Mutta parempi on ahdas tie, joka vie pelastukseen, kuin leveä tie, joka vie kadotukseen.
<blockquote>
''”Olkaa sanan tekijöitä eikä vain sen kuulijoita.”'' (Jaak.1:22)</blockquote>

=== Elämän perustus Kristuksessa ===

Kun Vapahtajamme Jeesus Kristus aikoinaan liikkui Gennesaretin järven rantamilla saarnaten taivasten valtakunnan evankeliumia, näki Hän siellä asuntoja, joiden perustuksia ei oltu kaivettu tarpeeksi syvälle. Asumus lepäsi irtonaisen soran päällä, ja siksi virran syöksähtäessä sitä vastaan se heti sortui, ja sen kukistuminen oli suuri.<br>
<br>
Näin käy Vapahtajamme sanojen mukaan sellaiselle kristitylle, joka sielunsa pelastustyön on jättänyt keskeneräiseksi – joka tulee kuulemaan Kristuksen sanaa, mutta ei täytä sitä.<br>
<br>
Mutta hän, joka täyttää sen, mitä Jumalan sana vaatii – olkoot nämä vaatimukset vaikka kuinka jyrkässä ristiriidassa meidän syntisen luontomme kanssa – hän kestää ja voittaa vaikeimmatkin koettelemukset, sillä hänen elämänsä rakentuu kalliolujalle perustukselle, Jeesukseen Kristukseen.

=== Päätös ===

Rakkaat kuulijani! Koettelemusten ajat aina tulevat. Ne tunnemme parhaillaankin eurooppalaisen sodan ja oman rakkaan isänmaamme jännittyneen tilanteen takia. Mutta Kristuksen sanan mukaan elävä kansa kestää suurimmatkin koettelemukset.<br>
<br>
Aamen.<br>
<hr>
(''Tämä opetuspuhe on julkaistu vuoden 1939 Aamun Koiton sivuille (2-3). Tekstin Raamatun sitaatit ovat kaikki vuoden 1938 käännöksestä. Vain alussa oleva evankeliumin lukukohta on linkitetty uuteen 1992 käännökseen. Evankeliumitekstin voi kuunnella linkistä vuoden 1938 käännöksen mukaisena. Opetuspuheen teksti on tarkistettu tekoälyllä ja se on muokannut puheeseen myös väliotsikot.'')
<hr>
[[Luokka:Opetuspuheet]]
[[Luokka:Aamun Koitto]]