Lähdekoodi sivulle Ortodoksinen teologia ja teknologian aikakausi

== Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen avauspuhe ==

toisessa kansainvälisessä ''Teologia''-lehden tieteellisessä symposiumissa aiheesta ''”Ortodoksinen teologia ja teknologian ontologia:antropologiset, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seuraukset”''<br>
(Thessaloniki, 29. syyskuuta 2025)<br>
<hr>
=== Teologia-lehden merkitys ===

''Teologia-lehti'', pyhimmän Kreikan kirkon Pyhän Synodin kansainvälisesti tunnettu tieteellinen julkaisu, astui kaksi vuotta sitten elämänsä ja palvelutehtävänsä toiselle vuosisadalle. Se jatkaa sitä perintöä, joka 1900-luvulla teki siitä teologisen työn esikuvan: kirkon suurten isien todistusta, kirkollisessa hengessä muovautunutta keskustelevaa teologiaa, joka yhdisti uskon ja elämän, puhutteli aina aikansa ihmistä avoimena kulttuurille – ilman puolustuskannan kapeutta tai pelon leimaa.

=== Nikean kirkolliskokouksen isien esimerkki ===

On merkittävää, että [[Ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous|Nikean ensimmäisen ekumeenisen kirkolliskokouksen]] isät – jonka 1700-vuotisjuhlaa kirkko tänä vuonna viettää – toivat [[Areiolaisuus|areiolaisuuden]] synnyttämästä jyrkästä hellenisoitumisesta huolimatta uskontunnustukseen filosofiset käsitteet ''ousia'' (olemus) ja ''homoousios'' (yhtäolevainen). He eivät pelänneet, että dogmi jäisi vangiksi hellenistisiin ajatusmalleihin, vaan näkivät filosofisen kielen käyttökelpoisena välineenä kirkon kokemuksen ilmaisemisessa.

=== Teologian tehtävä kulttuurin keskellä ===

Teologian tehtävä kulttuurin kohtaamisessa on välittää evankeliumin sanoma koskemattomana ja puhtaana – mutta samalla esittää se niillä viestinnän välineillä, joita kulloinenkin kulttuuri parhaimmillaan tarjoaa. Kulttuurin tarjoamien mahdollisuuksien käyttö on osoitus teologian elinvoimasta ja dynaamisuudesta.<br>
<br>
Ortodoksinen kirkko ''ei voi sulkeutua kulttuuria vastaan'', ikään kuin aikamme kehitys olisi sen vihollinen. Tällainen puolustuskanta ei vastaa ortodoksisuuden henkeä eikä kirkon tehtävää maailmassa. Sulkeutunut ja sisäänpäin kääntynyt ortodoksisuus on kynttilä piilossa vakan alla. Kirkon todistus maailmassa ei merkitse väistämättä maallistumista, vaan sen elämän, liturgian ja etiikan kautta kirkko todistaa olennaisia totuuksia ihmiselämästä, tämänpuoleisesta elämästä ja iankaikkisesta päämäärästä.

=== Teknologian aikakausi ===

Tänä päivänä kirkko ja sen teologia ovat uusien olosuhteiden edessä, joita luovat ennen kaikkea teknologian huimat kehitysaskeleet. Kuten edesmenneen Pergamonin metropoliitan '''[[Johannes Zizioulas]]in''' sanoin: ''siinä missä kirkon isille antiikin filosofia oli se maailma, jonka kanssa teologian tuli käydä vuoropuhelua, meidän aikamme ortodoksille tuo vuoropuhelu käydään kiitävän teknologisen kulttuurin kanssa.''

=== Teknologian ontologia ===

Symposiumin asiantuntijat valaisevat ortodoksisen teologian kohtaamista teknologian [https://fi.wikipedia.org/wiki/Ontologia ontologian] kanssa – sitä mitä filosofi [https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Heidegger '''Martin Heidegger'''] nimitti ''“tekniikan olemukseksi”'', joka ei hänen mukaansa samaistu itse tekniseen toimintaan.<br>
<br>
Teknologian kasvu muuttaa elämäämme syvästi. Ei koskaan aiemmin ihmiskunta ole niin lyhyessä ajassa kokenut niin suuria muutoksia yksilöiden ja yhteiskuntien elämässä kuin nyt. Puhutaan jopa uuden “akseliajan” alkamisesta ihmiskunnan historiassa.

=== Tekoäly ja sen haasteet ===

Erityisesti ''tekoälyn'' leviäminen on viime vuosina mullistanut ihmiskunnan todellisuutta. Sen sovellukset ulottuvat kaikille elämän alueille. Jotkut puhuvat jo ajanjaksosta “ennen tekoälyä” ja “sen jälkeen”.<br>
<br>
Tieteen ja teknologian siunauksellisuutta ei voi kiistää. Mutta samalla on selvää, että ne eivät voi antaa vastauksia suuriin eksistentiaalisiin ja moraalisiin kysymyksiin: väkivaltaan, epäoikeudenmukaisuuteen, uskonnolliseen fundamentalismiin, ihmissuhteiden umpikujiiin – eikä ennen kaikkea “viimeiseen viholliseen”, kuolemaan. Näihin kysymyksiin vastaa ensisijaisesti uskonnollinen usko.

=== Uskonto ja fundamentalismi ===

Nykyajassa uskonto on yhtä aikaa palaamassa historian näyttämölle ja samalla kärsimässä vääristymistä, kuten uskonnollista fundamentalismia. Fundamentalismi ei ole aitoa uskonelämää, vaan syntyy pelosta, turvattomuudesta ja kyvyttömyydestä kohdata aikamme nopeita muutoksia. Se ei rakenna rauhaa eikä kansojen yhteistyötä.

=== Ihminen teknologian aikakaudella ===

Teknologian ihmeet eivät kumoa sitä, mitä tiedämme ihmisestä ja hänen olemuksestaan. Ihmisen sisäiset ristiriidat, vapauden arvoitukset ja kaipuu merkitykseen pysyvät. Ihmisyyttä ei voida pitää itsestään selvänä – sitä uhkaa aina katoaminen, ja se saavutetaan vain henkilökohtaisen kilvoituksen ja itsen ylittämisen kautta.<br>
<br>
Teknologinen kulttuuri on yritys vastata kysymykseen: ''“Mikä on ihminen?”'' Mutta yksikään kulttuuri ei ratkaise lopullisesti ihmisyyden arvoitusta eikä luo maanpäällistä paratiisia. Kulttuurit ovat kaksijakoisia, koska niiden luoja – ihminen – on itse ristiriitainen.

=== Ortodoksinen näkökulma ===

Ortodoksinen kirkko jatkaa kiinnostustaan tieteellisiin saavutuksiin, kulttuuriin ja yhteiskunnan todellisuuteen, jossa uskovien elämä tapahtuu. Kristillisen identiteetin ja aikakauden elämäntavan väliset jännitteet tulee nähdä mahdollisuutena luovaan kohtaamiseen ja evankeliumin ajankohtaisuuden esiin tuomiseen. Sisäänpäin kääntyminen ei ole koskaan palvellut kirkon tehtävää.<br>
<br>
Ortodoksisen teologian ja teknologian kohtaamisessa ''usko ja tiede eivät ole vihollisia'', vaan liittolaisia ihmisen palvelussa. Ihminen on aina enemmän kuin tiede voi tavoittaa – hän on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Ilman tätä ylittävää näkökulmaa katoaa vähitellen myös ihmisarvon kunnioitus.

=== Lopetus ===

Olemme vakuuttuneita, että Teologia-lehti tulee jatkossakin olemaan teologisen kehityksen mittari ja ääni, joka tuo hellenofonisen teologian todistuksen koko ekumeeniseen maailmaan – ei vain menneeseen viitaten, vaan elävän kirkon todistuksena Kristuksesta, Hänen voitostaan ja kirkkaudestaan.<br>
<br>
Näin ajatellen ja tuntein lausumme vilpittömät kiitokset meille osoitetusta kunniasta ja julistamme tämän kansainvälisen symposiumin avatuksi, kiittäen Jumalaa, viisauden ja rakkauden Herraa, joka runsaasti siunaa kansaansa.<br>
<hr>
(''Lähde: [https://ec-patr.org/enarktirios-prosfonisis-tis-a-th-pana/ Ekumeeninen patyriarkaatti]'')

[[Luokka:Opetuspuheet]]