http://www.ortodoksi.net/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=X8 Ortodoksi.net - Käyttäjän muokkaukset [fi] 2026-04-11T11:43:49Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.7 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=50152 Porin Johannes Teologin kirkko 2014-12-03T10:38:52Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä [[Matti Porkka]] Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä [[Risto Lintu]], pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä [[Jorma Kudjoi]]. Kirkkokuoroa johti [[Pasi Torhamo]]. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä [[Heikki Honkamäki]], pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori [[Risto Matsi]] luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä [[Ion Durac]], diakoni isä [[Teo Merras]], diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä [[Mikko Ylinen]] ja isä [[Jari Ananin]]. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita ja Jeesuksen rukous-palveluksia toimitetaan säännöllisesti torstaisin.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä, papistoa ja kanttorikuntaa lukuunottamatta. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Yhteystiedot ==<br /> Maantiekatu 46, 28120 Pori<br /> <br /> Isännöitsijä, diakoni Jarkko Luonila<br /> puh. 040 521 8697<br /> jarkko.luonila(at)gmail.com<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> ''Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä.'' Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=47366 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2013-11-04T09:37:36Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä, Bulgariassa ja Ukrainassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> <br /> '''PANIHIDA / MOLEBEN 1977 TOKK 1 (LP)'''<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> toimittava pappi: Olavi Merras<br /> <br /> <br /> '''ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 1 1981 TOKK 2 (LP)'''<br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> '''ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 2 1981 TOKK 3 (LP)'''<br /> <br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Eero Lahtinen, Lauri Kangas, Pekka Torhamo<br /> <br /> <br /> '''ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 3 1986 TOKK 4 (LP)'''<br /> <br /> Ortodoksinen pääsiäinen<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Trio: Pekka Torhamo, Eero Lahtinen, Pasi Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> '''ORTODOKSINEN LITURGIA 1990 IKO40CD'''<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solisteina Kitty von Wright, mezzosopraano ja Vladimir Tšernov, baritoni<br /> <br /> Trio: Maarit Kerrola, Tiina Kilpiö, Edit Kauppinen-Lainen<br /> <br /> Ylidiakoni Mikael Kriisin ja rovasti Teppo Siili<br /> <br /> <br /> '''KRISTUS SYNTYY, KIITTÄKÄÄ! 1993 TOKK5 (CD)'''<br /> <br /> Veisuja Kristuksen syntymäjuhlan jumalanpalveluksista<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solistina Kitty von Wright, mezzosopraano<br /> <br /> Soolo-osuudet: Tiina Kilpiö, Jopi Harri, Eero Lahtinen<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri ja Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> '''AKATISTOS JUMALANSYNNYTTÄJÄLLE / AKATISTOS SERGEILLE JA HERMANILLE 1994 TOKK 6 (MC)'''<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Mieskuoro<br /> <br /> <br /> '''NOUSKOON MINUN RUKOUKSENI 1999 TOKK 7 (CD)'''<br /> <br /> Pavel Tšesnokovin (1877-1944) sävellyksiä<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo (Jyrki Ivars ja Marianna Kentala)<br /> <br /> Solistit: Marianna Kentala, sopraano, Kitty von Wright, mezzosopraano, Jopi Harri, tenori, Pekka Torhamo, bassobaritoni<br /> <br /> <br /> '''ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – TIE PÄÄSIÄISEEN 2002 TOKK 8 (CD)'''<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Tertsetti: Jopi Harri, Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri, Matti Torhamo, Pekka Torhamo<br /> <br /> <br /> '''ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – PÄÄSIÄINEN 2008 TOKK 9 (CD)'''<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solisti: Anneliina Koskinen, sopraano<br /> <br /> Trio: Jopi Harri; Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Soolo-osuudet Matti Torhamo, Jaakko Kytölä, Mikko Torhamo<br /> <br /> <br /> '''DIR. CANT. PEKKA TORHAMON MUISTOKONSERTTI 2011 TOKK10 (CD)'''<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solistit Erkki Rajamäki, bassobaritoni, Maarit Lindblom, sopraano<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=47365 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2013-11-04T09:35:37Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä, Bulgariassa ja Ukrainassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> <br /> *PANIHIDA / MOLEBEN 1977 TOKK 1 (LP)*<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> toimittava pappi: Olavi Merras<br /> <br /> <br /> *ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 1 1981 TOKK 2 (LP)*<br /> <br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> *ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 2 1981 TOKK 3 (LP)*<br /> <br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Eero Lahtinen, Lauri Kangas, Pekka Torhamo<br /> <br /> <br /> *ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 3 1986 TOKK 4 (LP)*<br /> <br /> Ortodoksinen pääsiäinen<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Trio: Pekka Torhamo, Eero Lahtinen, Pasi Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> *ORTODOKSINEN LITURGIA 1990 IKO40CD*<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solisteina Kitty von Wright, mezzosopraano ja Vladimir Tšernov, baritoni<br /> <br /> Trio: Maarit Kerrola, Tiina Kilpiö, Edit Kauppinen-Lainen<br /> <br /> Ylidiakoni Mikael Kriisin ja rovasti Teppo Siili<br /> <br /> <br /> *KRISTUS SYNTYY, KIITTÄKÄÄ! 1993 TOKK5 (CD)*<br /> <br /> Veisuja Kristuksen syntymäjuhlan jumalanpalveluksista<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solistina Kitty von Wright, mezzosopraano<br /> <br /> Soolo-osuudet: Tiina Kilpiö, Jopi Harri, Eero Lahtinen<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri ja Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> *AKATISTOS JUMALANSYNNYTTÄJÄLLE / AKATISTOS SERGEILLE JA HERMANILLE 1994 TOKK 6 (MC)*<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Mieskuoro<br /> <br /> <br /> *NOUSKOON MINUN RUKOUKSENI 1999 TOKK 7 (CD)*<br /> <br /> Pavel Tšesnokovin (1877-1944) sävellyksiä<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo (Jyrki Ivars ja Marianna Kentala)<br /> <br /> Solistit: Marianna Kentala, sopraano, Kitty von Wright, mezzosopraano, Jopi Harri, tenori, Pekka Torhamo, bassobaritoni<br /> <br /> <br /> *ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – TIE PÄÄSIÄISEEN 2002 TOKK 8 (CD)*<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Tertsetti: Jopi Harri, Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri, Matti Torhamo, Pekka Torhamo<br /> <br /> <br /> *ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – PÄÄSIÄINEN 2008 TOKK 9 (CD)*<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solisti: Anneliina Koskinen, sopraano<br /> <br /> Trio: Jopi Harri; Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Soolo-osuudet Matti Torhamo, Jaakko Kytölä, Mikko Torhamo<br /> <br /> <br /> *DIR. CANT. PEKKA TORHAMON MUISTOKONSERTTI 2011 TOKK10 (CD)*<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solistit Erkki Rajamäki, bassobaritoni, Maarit Lindblom, sopraano<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=47364 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2013-11-04T09:32:44Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> <br /> <br /> PANIHIDA / MOLEBEN 1977 TOKK 1 (LP)<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> toimittava pappi: Olavi Merras<br /> <br /> <br /> <br /> ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 1 1981 TOKK 2 (LP)<br /> <br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> <br /> ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 2 1981 TOKK 3 (LP)<br /> <br /> Suuren paaston lauluja<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Eero Lahtinen, Lauri Kangas, Pekka Torhamo<br /> <br /> ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI 3 1986 TOKK 4 (LP)<br /> <br /> Ortodoksinen pääsiäinen<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Trio: Pekka Torhamo, Eero Lahtinen, Pasi Torhamo<br /> <br /> Lukija: Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> <br /> ORTODOKSINEN LITURGIA 1990 IKO40CD<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solisteina Kitty von Wright, mezzosopraano ja Vladimir Tšernov, baritoni<br /> <br /> Trio: Maarit Kerrola, Tiina Kilpiö, Edit Kauppinen-Lainen<br /> <br /> Ylidiakoni Mikael Kriisin ja rovasti Teppo Siili<br /> <br /> <br /> <br /> KRISTUS SYNTYY, KIITTÄKÄÄ! 1993 TOKK5 (CD)<br /> <br /> Veisuja Kristuksen syntymäjuhlan jumalanpalveluksista<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Solistina Kitty von Wright, mezzosopraano<br /> <br /> Soolo-osuudet: Tiina Kilpiö, Jopi Harri, Eero Lahtinen<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri ja Eero Lahtinen<br /> <br /> <br /> <br /> AKATISTOS JUMALANSYNNYTTÄJÄLLE / AKATISTOS SERGEILLE JA HERMANILLE 1994 TOKK 6 (MC)<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Mieskuoro<br /> <br /> <br /> <br /> NOUSKOON MINUN RUKOUKSENI 1999 TOKK 7 (CD)<br /> <br /> Pavel Tšesnokovin (1877-1944) sävellyksiä<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo (Jyrki Ivars ja Marianna Kentala)<br /> <br /> Solistit: Marianna Kentala, sopraano, Kitty von Wright, mezzosopraano, Jopi Harri, tenori, Pekka Torhamo, bassobaritoni<br /> <br /> <br /> <br /> ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – TIE PÄÄSIÄISEEN 2002 TOKK 8 (CD)<br /> <br /> johtajana Pekka Torhamo<br /> <br /> Tertsetti: Jopi Harri, Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Lukijat: Jopi Harri, Matti Torhamo, Pekka Torhamo<br /> <br /> <br /> <br /> ÄLÄ ITKE MINUA, ÄITINI – PÄÄSIÄINEN 2008 TOKK 9 (CD)<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solisti: Anneliina Koskinen, sopraano<br /> <br /> Trio: Jopi Harri; Matti Torhamo, Mikko Torhamo<br /> <br /> Soolo-osuudet Matti Torhamo, Jaakko Kytölä, Mikko Torhamo<br /> <br /> <br /> <br /> DIR. CANT. PEKKA TORHAMON MUISTOKONSERTTI 2011 TOKK10 (CD)<br /> <br /> johtajana Pasi Torhamo<br /> <br /> Solistit Erkki Rajamäki, bassobaritoni, Maarit Lindblom, sopraano<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Ristin_ylent%C3%A4misen_tropari_ja_kontakki&diff=46535 Ristin ylentämisen tropari ja kontakki 2013-05-10T09:31:44Z <p>X8: </p> <hr /> <div>''[[Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen (opetuspuhe)|Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin ylentäminen]], 14.9.''<br /> <br /> ''Kaikki sivun tekstit ovat uuden nuottiliturgiakirjan mukaisia.''<br /> <br /> == Ristin ylentämisen tropari 1. sävelmä ==<br /> &lt;mp3player&gt;http://www.caramida.fi/ortodoksinetmusa/ristin_tropari+aanenanto.mp3&lt;/mp3player&gt; [http://www.caramida.fi/ortodoksinetmusa/ristin_tropari+aanenanto.mp3 Lataa kappale] (paina hiiren oikeaa nappia ja valitse valikosta &quot;Tallenna kohde...&quot;)<br /> <br /> Pelasta, Herra, sinun kansasi | ja siunaa sinun perintöäsi. | Anna kirkollesi voitto vihollisista | ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi. &lt;br&gt;<br /> <br /> [[Media:Ristin tropari 1. sävelmä.pdf|Nuotti ristin ylentämisen tropariin 1. säv.]]&lt;br&gt;<br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> == Ristin ylentämisen kontakki 4. sävelmä ==<br /> &lt;mp3player&gt;http://www.caramida.fi/ortodoksinetmusa/ristin_kontakki+aanenanto.mp3&lt;/mp3player&gt; [http://www.caramida.fi/ortodoksinetmusa/ristin_kontakki+aanenanto.mp3 Lataa kappale] (paina hiiren oikeaa nappia ja valitse valikosta &quot;Tallenna kohde...&quot;)<br /> <br /> Oi Kristus Jumala, | joka vapaasta tahdostasi nousit ristille, | anna laupeutesi lahjoja nimeäsi kantavalle kansallesi. | Ilahduta voimallasi sen hallitusta suomalla sille avuksi rauhan ase, | lannistamaton voitonmerkki. &lt;br&gt;<br /> <br /> == Ohjeita ==<br /> <br /> Sopraano ja tenori kuuluvat enemmän vasemmasta kanavasta, altto ja basso enemmän oikealta (laulajat sijoiteltu nauhurin ympärille). Treenatessa voi tietokoneelta säätää kanavabalanssia toiseen suuntaan (Windowsin volume-keskus oikealla alhaalla, tuplaklikkaa). Tai sitten voi ihan vain kääntää toisen kaiuttimen pois tai pitää korvalla vain toista kuuloketta. <br /> <br /> == Laulajat ==<br /> <br /> Äänitteiden laulajat ovat Tampereen ortodoksisen kirkon kuoron laulajia:<br /> * Arla Salo-Pursiainen, sopraano<br /> * Kerttu Halonen, altto<br /> * Heikki Hattunen, tenori ja kanttori<br /> * Rauno Arvola, basso<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Liturgiset tekstit]][[Luokka:Suurten juhlien liturgiset tekstit]][[Luokka:Laulukoulu]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassianen_hymni&diff=45376 Kassianen hymni 2013-03-26T06:14:22Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|200px|thumb|right|&lt;center&gt;Pyhittäjä Kassiane Hymnografi&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/center&gt;]](8. säv.)&lt;br&gt; <br /> :: ''Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!''<br /> <br /> Lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.<br /> <br /> tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.<br /> <br /> Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen Magdalan Mariaan (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.) <br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Jyri|Jyri]]'''<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br /> <br /> Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf <br /> <br /> Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri &amp; Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br /> <br /> Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoveisut]]<br /> [[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br /> [[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassiane_Hymnirunoilija&diff=45375 Kassiane Hymnirunoilija 2013-03-26T06:13:46Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|300px|thumb|right|&lt;center&gt;Pyhittäjä Kassiane Hymnografi&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/center&gt;]]<br /> '''Kassiane Hymnografi''' (myös ''Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana'' tai ''Eikasia'', kreikaksi ''Κασσιανή, Κασσία'' tai ''Εικασία'') eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin. <br /> <br /> Keisarin kerrotaan &quot;kiusanneen&quot; Kassianea muistuttamalla kaiken pahan tulleen maailmaan naisen (Eevan) kautta. Tähän Kassianen kerrotaan huomauttamaneen, että naisen kautta on myös pelastus tullut (Jumalanäiti, Uusi Eeva.)<br /> <br /> Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan [[nunna]]na. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena [[Ikonoklasmi|ikonoklastina]] - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna|Theodoran]] (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä ''Ta Kassias'', Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, [[igumenia]].<br /> <br /> Hän oli myös [[Bysantti|bysanttilainen]] [[igumenia]], runoilija, säveltäjä ja [[hymnografi]]. Hän on tehnyt [[Kassianen hymni]]n, joka lauletaan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] keskiviikkona [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] virrelmästikiiroissa ja [[EPL|ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa]]. Hän on tehnyt paljon muitakin veisuja, esimerkiksi joulun ehtoopalveluksen doksastikonin:<br /> <br /> &quot;Augustuksen ollessa käskynvaltiaana ihmiskunnan valtakuntiin jako loppui, / ja Sinun tultuasi ihmiseksi puhtaasta Neitseestä lakkasi monien epäjumalien palvelus. / Yhden maallisen vallan alla olivat kaupungit, / ja yhteen jumaluuden hallitukseen uskoivat kansat. / Niin kuin keisarin käskystä ihmiset kirjoitettiin veroluetteloihin, / niin mekin, uskovaiset, Sinun, lihaksi tulleen Jumalamme, jumaluuden nimeen olemme kirjoitetut. / Suuri on Sinun armosi, // Kunnia olkoon Sinulle!&quot; (2. säv.)<br /> <br /> Kassian säilynyt tuotanto on melko laaja: liturgisia hymnejä on hänen nimissään 49, joista jumalanpalveluskirjoissa on 23. Niin sanottujen maallisten, ei-liturgisten runojen määrä kohoaa 261:een. Hänen runonsa ovat yleensä aforismeja tai epigrammeja. <br /> <br /> Osa runoista oli tarkoitettu ohjeiksi luostarielämään, mutta osa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen elämään ja erilaisiin elämän keskeisiin teemoihin, kuten ystävyyteen ja kauneuteen. <br /> <br /> Kassian liturgisista veisuista suurin osa on pyhille omistettuja lyhyitä lauluja, tropareja. Niitä hän sepitti varsinkin marttyyreille ja naispyhille. Hänen kerrotaan myös tehneen kaksi kanonia, toisen kuolonuneen nukkuneilla ja toisen Suuren lauantain aamupalvelukseen. Suuren lauantain kanoni on yksi keskeisimpiä kirkkovuoden kierrossa. Sen mainitaan kuitenkin olevan lähtöisin Kosmaksen, Maiuman piispan kynästä. On esitetty, että kanonin todella sävelsi ja sanoitti Kassia, mutta myöhempiin käsikirjoituksiin se on laitettu Kosmaksen nimiin. (Esimerkiksi Silvas 2006, 27-29.) <br /> <br /> == Muistopäivä ==<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br /> <br /> Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf<br /> <br /> Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri &amp; Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br /> <br /> Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br /> <br /> Veisatkaa Herralle 1. Otteita kirkkovuoden juhlapäivien jumalanpalveluksista. Syys-helmikuu. (1981). Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Pieksämäki.<br /> <br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' ja '''[[Käyttäjä:Jyri|Jyri]]'''<br /> <br /> '''Muualla internetissä'''<br /> <br /> * [http://orthodoxwiki.org/Kassiani_the_Hymnographer Orthodoxwiki]<br /> * [http://orthodoxwiki.org/Hymn_of_Kassiani Orthodoxwiki - Kassianen hymni]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/Kassia Wikipedia]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/File:Santa_Kassia.jpg Kassiane Hymnografin ikoni]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]<br /> [[Luokka:Hymnografia]]<br /> [[Luokka:Igumeniat]]<br /> [[Luokka:Naispyhät]]<br /> [[Luokka:Pyhittäjä-äidit]]<br /> [[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Tyngät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:X8&diff=45374 Käyttäjä:X8 2013-03-26T06:13:12Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Artikkelien päivittelyä, kielentarkastusta ja erityisesti liturgista touhuilua.</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassiane_Hymnirunoilija&diff=45373 Kassiane Hymnirunoilija 2013-03-26T06:11:37Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|300px|thumb|right|&lt;center&gt;Pyhittäjä Kassiane Hymnografi&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/center&gt;]]<br /> '''Kassiane Hymnografi''' (myös ''Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana'' tai ''Eikasia'', kreikaksi ''Κασσιανή, Κασσία'' tai ''Εικασία'') eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin. <br /> <br /> Keisarin kerrotaan &quot;kiusanneen&quot; Kassianea muistuttamalla kaiken pahan tulleen maailmaan naisen (Eevan) kautta. Tähän Kassianen kerrotaan huomauttamaneen, että naisen kautta on myös pelastus tullut (Jumalanäiti, Uusi Eeva.)<br /> <br /> Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan [[nunna]]na. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena [[Ikonoklasmi|ikonoklastina]] - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna|Theodoran]] (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä ''Ta Kassias'', Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, [[igumenia]].<br /> <br /> Hän oli myös [[Bysantti|bysanttilainen]] [[igumenia]], runoilija, säveltäjä ja [[hymnografi]]. Hän on tehnyt [[Kassianen hymni]]n, joka lauletaan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] keskiviikkona [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] virrelmästikiiroissa ja [[EPL|ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa]]. Hän on tehnyt paljon muitakin veisuja, esimerkiksi joulun ehtoopalveluksen doksastikonin:<br /> <br /> &quot;Augustuksen ollessa käskynvaltiaana ihmiskunnan valtakuntiin jako loppui, / ja Sinun tultuasi ihmiseksi puhtaasta Neitseestä lakkasi monien epäjumalien palvelus. / Yhden maallisen vallan alla olivat kaupungit, / ja yhteen jumaluuden hallitukseen uskoivat kansat. / Niin kuin keisarin käskystä ihmiset kirjoitettiin veroluetteloihin, / niin mekin, uskovaiset, Sinun, lihaksi tulleen Jumalamme, jumaluuden nimeen olemme kirjoitetut. / Suuri on Sinun armosi, // Kunnia olkoon Sinulle!&quot; (2. säv.)<br /> <br /> Kassian säilynyt tuotanto on melko laaja: liturgisia hymnejä on hänen nimissään 49, joista jumalanpalveluskirjoissa on 23. Niin sanottujen maallisten, ei-liturgisten runojen määrä kohoaa 261:een. Hänen runonsa ovat yleensä aforismeja tai epigrammeja. <br /> <br /> Osa runoista oli tarkoitettu ohjeiksi luostarielämään, mutta osa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen elämään ja erilaisiin elämän keskeisiin teemoihin, kuten ystävyyteen ja kauneuteen. <br /> <br /> Kassian liturgisista veisuista suurin osa on pyhille omistettuja lyhyitä lauluja, tropareja. Niitä hän sepitti varsinkin marttyyreille ja naispyhille. Hänen kerrotaan myös tehneen kaksi kanonia, toisen kuolonuneen nukkuneilla ja toisen Suuren lauantain aamupalvelukseen. Suuren lauantain kanoni on yksi keskeisimpiä kirkkovuoden kierrossa. Sen mainitaan kuitenkin olevan lähtöisin Kosmaksen, Maiuman piispan kynästä. On esitetty, että kanonin todella sävelsi ja sanoitti Kassia, mutta myöhempiin käsikirjoituksiin se on laitettu Kosmaksen nimiin. (Esimerkiksi Silvas 2006, 27-29.) <br /> <br /> == Muistopäivä ==<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br /> <br /> Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf<br /> <br /> Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri &amp; Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br /> <br /> Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br /> <br /> Veisatkaa Herralle 1. Otteita kirkkovuoden juhlapäivien jumalanpalveluksista. Syys-helmikuu. (1981). Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Pieksämäki.<br /> <br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' ja '''[[Käyttäjä:Jyri]]'''<br /> <br /> '''Muualla internetissä'''<br /> <br /> * [http://orthodoxwiki.org/Kassiani_the_Hymnographer Orthodoxwiki]<br /> * [http://orthodoxwiki.org/Hymn_of_Kassiani Orthodoxwiki - Kassianen hymni]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/Kassia Wikipedia]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/File:Santa_Kassia.jpg Kassiane Hymnografin ikoni]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]<br /> [[Luokka:Hymnografia]]<br /> [[Luokka:Igumeniat]]<br /> [[Luokka:Naispyhät]]<br /> [[Luokka:Pyhittäjä-äidit]]<br /> [[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Tyngät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassiane_Hymnirunoilija&diff=45372 Kassiane Hymnirunoilija 2013-03-26T06:09:47Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|300px|thumb|right|&lt;center&gt;Pyhittäjä Kassiane Hymnografi&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/center&gt;]]<br /> '''Kassiane Hymnografi''' (myös ''Kassiani, Kassia, Casia, Ikasia, Cassia, Cassiane, Kassiana'' tai ''Eikasia'', kreikaksi ''Κασσιανή, Κασσία'' tai ''Εικασία'') eli noin vuosina 810-865. Tämä poikkeuksellisen älykkääksi mainitty tytär syntyi konstantinopolilaiseen perheeseen ainoana lapsena. Kauneutensa vuoksi oli lähellä, ettei hänestä tullut Bysantin keisari Theofiloksen vaimo, mutta hänen älykkyytensä pelotti nuorta keisaria ja hän valitsi toisin. <br /> <br /> Näiden tapahtumien jälkeen hän vetäytyi maailmasta ja ryhtyi kilvoittelemaan [[nunna]]na. Theofiloksen - joka tunnettiin myös ikoneja vastaan taistelleena [[Ikonoklasmi|ikonoklastina]] - kuoltua, hän ortodoksisen uskon palauttaneen pyhän keisarinna [[Theodora, Bysantin keisarinna|Theodoran]] (muistopv. 11.2.) valtakaudella perusti Hebdomoksen kukkulalle luostarin, joka tunnettiin nimellä ''Ta Kassias'', Kassianelle kuuluva. Kassianesta tuli myöhemmin luostarin johtajatar, [[igumenia]].<br /> <br /> Hän oli myös [[Bysantti|bysanttilainen]] [[igumenia]], runoilija, säveltäjä ja [[hymnografi]]. Hän on tehnyt [[Kassianen hymni]]n, joka lauletaan [[Suuri viikko|Suuren viikon]] keskiviikkona [[Aamupalvelus|aamupalveluksen]] virrelmästikiiroissa ja [[EPL|ennen pyhitettyjen lahjain liturgiassa]]. Hän on tehnyt paljon muitakin veisuja, esimerkiksi joulun ehtoopalveluksen doksastikonin:<br /> <br /> &quot;Augustuksen ollessa käskynvaltiaana ihmiskunnan valtakuntiin jako loppui, / ja Sinun tultuasi ihmiseksi puhtaasta Neitseestä lakkasi monien epäjumalien palvelus. / Yhden maallisen vallan alla olivat kaupungit, / ja yhteen jumaluuden hallitukseen uskoivat kansat. / Niin kuin keisarin käskystä ihmiset kirjoitettiin veroluetteloihin, / niin mekin, uskovaiset, Sinun, lihaksi tulleen Jumalamme, jumaluuden nimeen olemme kirjoitetut. / Suuri on Sinun armosi, // Kunnia olkoon Sinulle!&quot; (2. säv.)<br /> <br /> Kassian säilynyt tuotanto on melko laaja: liturgisia hymnejä on hänen nimissään 49, joista jumalanpalveluskirjoissa on 23. Niin sanottujen maallisten, ei-liturgisten runojen määrä kohoaa 261:een. Hänen runonsa ovat yleensä aforismeja tai epigrammeja. <br /> <br /> Osa runoista oli tarkoitettu ohjeiksi luostarielämään, mutta osa ottaa kantaa yhteiskunnalliseen elämään ja erilaisiin elämän keskeisiin teemoihin, kuten ystävyyteen ja kauneuteen. <br /> <br /> Kassian liturgisista veisuista suurin osa on pyhille omistettuja lyhyitä lauluja, tropareja. Niitä hän sepitti varsinkin marttyyreille ja naispyhille. Hänen kerrotaan myös tehneen kaksi kanonia, toisen kuolonuneen nukkuneilla ja toisen Suuren lauantain aamupalvelukseen. Suuren lauantain kanoni on yksi keskeisimpiä kirkkovuoden kierrossa. Sen mainitaan kuitenkin olevan lähtöisin Kosmaksen, Maiuman piispan kynästä. On esitetty, että kanonin todella sävelsi ja sanoitti Kassia, mutta myöhempiin käsikirjoituksiin se on laitettu Kosmaksen nimiin. (Esimerkiksi Silvas 2006, 27-29.) <br /> <br /> == Muistopäivä ==<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko]] muistelee pyhittäjä Kassiane Hymnografia aina vuosittain hänen omana muistopäivänään syyskuun 7. päivänä.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br /> <br /> Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf<br /> <br /> Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri &amp; Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br /> <br /> Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br /> <br /> Veisatkaa Herralle 1. Otteita kirkkovuoden juhlapäivien jumalanpalveluksista. Syys-helmikuu. (1981). Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Pieksämäki.<br /> <br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]''' ja '''[[Käyttäjä:Jyri]]'''<br /> <br /> '''Muualla internetissä'''<br /> <br /> * [http://orthodoxwiki.org/Kassiani_the_Hymnographer Orthodoxwiki]<br /> * [http://orthodoxwiki.org/Hymn_of_Kassiani Orthodoxwiki - Kassianen hymni]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/Kassia Wikipedia]<br /> * [http://en.wikipedia.org/wiki/File:Santa_Kassia.jpg Kassiane Hymnografin ikoni]<br /> <br /> <br /> [[Luokka:Bysanttilaiset pyhät]]<br /> [[Luokka:Hymnografia]]<br /> [[Luokka:Igumeniat]]<br /> [[Luokka:Naispyhät]]<br /> [[Luokka:Pyhittäjä-äidit]]<br /> [[Luokka:Pyhät]][[Luokka:Tyngät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kassianen_hymni&diff=45371 Kassianen hymni 2013-03-26T05:59:20Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Kassiane Hymnografi.jpg|200px|thumb|right|&lt;center&gt;Pyhittäjä Kassiane Hymnografi&lt;br&gt;Kuva: Wikipedia&lt;/center&gt;]](8. säv.)&lt;br&gt; <br /> :: ''Moniin synteihin langennut nainen / tajuttuaan sinun jumaluutesi, oi Herra, / itkien kantaa Sinulle, kuten yrttien tuojat naiset, hautaamistasi varten hajuvoidetta ja lausuu: / Voi minua! / Hillittömien himojen yö, / synnin hekumojen kuutamoton pimeys on minut yllättänyt! / Sinä olet nostanut veden merestä pilvihin. / Katso minun kyynelvirtojani! / Sinä olet sanomattomalla itsesi alentamisella taivuttanut alas taivaat. / Taivuta itsesi minun huokauksieni puoleen, / jotta minä voisin suudella Sinun puhtaita jalkojasi / ja pyyhkiä niitä pääni hiuksilla. / Eeva paratiisissa päivän viilentyessä kuultuaan tämän pelosta lymysi. / Kuka voisikaan tutkia, oi sielujen Pelastaja Vapahtajani, syntieni paljouden / ja tuomioittesi syvyydet! / Sinun armosi on määrätön. // Älä hylkää minua, Sinun palvelijaasi!''<br /> <br /> Lauletaan mm. [[Suuri keskiviikko|suuren keskiviikon]] [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] virrelmästikiiroissa. Veisun on sanottu olevan pyhittäjä [[Kassiane Hymnografi]]n tekemä.<br /> <br /> tunnetaan myös Kassian veisuna varsinkin kreikankielisissä maissa (kreik. Κύριε ἡ ἐν πολλαῖς ἁμαρτίαις). Kreikankielisellä alueella, jossa on käytössä bysanttilainen yksiääninen kirkkolaulu, veisu kuuluu tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin. Kappaleen kesto on yleensä hyvin pitkä, ja sitä pidetään Suuren viikon musiikillisena kohokohtana ja eräänlaisena laulajien bravuurinumerona haastavuutensa (esimerkiksi laajan ambituksensa ja melismaattisuutensa) vuoksi.<br /> <br /> Veisu perustuu pitkälti Luukkaan evankeliumin kohtaan 7:36 – 50. Siinä kuvataan syntistä naista, joka pesee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne hiuksillaan ja voitelee ne tuoksuöljyllä. Osaltaan veisu perustuu myös Johanneksen evankeliumin kohtaan 12:1 – 8, jossa Betaniassa Maria pesee samalla tavoin Jeesuksen jalat. Kirkon traditio on yhdistänyt syntisen naisen Magdalan Mariaan (Magdaleenaan), mutta veisusta tai raamatunkohdista yhteys ei selviä. (ks. Panagopoulos 2007, 117; Raunistola-Juutinen 2003, 306.) <br /> <br /> JL<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Otteita Suuren paaston palveluksista (1980.) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto: Kuopio.<br /> <br /> Panagopoulos, Spyros (2007). Kassia: A Female Hymnographer of the 9th Century. Proceedings of the 1st International Conference of the ASBMH. Ateena. www.asbmh.pitt.edu/page12/Panagopoulos.pdf <br /> <br /> Raunistola-Juutinen, Eeva (2003). Nunna Kassia - näkymätön, muttei äänetön. Teoksessa Jarmo Hakkarainen, Ville Kiiveri &amp; Pekka Metso (2003, toim.), Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Joensuun yliopisto: Joensuu.<br /> <br /> Silvas, Anna (2006). Kassia the Nun c.810-c.865: an Appreciation. Teoksessa Garland, Lynda (2006, toim.), Byzantine Women: Varietes of Experience 800-1200. Ashgate Publishing: Hampshire. <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoveisut]]<br /> [[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br /> [[Luokka:Naispyhät|Kassiane Hymnografi]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44608 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-04T08:41:09Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä [[Matti Porkka]] Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä [[Risto Lintu]], pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä [[Jorma Kudjoi]]. Kirkkokuoroa johti [[Pasi Torhamo]]. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä [[Heikki Honkamäki]], pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori [[Risto Matsi]] luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä [[Ion Durac]], diakoni isä [[Teo Merras]], diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä [[Mikko Ylinen]] ja isä [[Jari Ananin]]. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita ja Jeesuksen rukous-palveluksia toimitetaan säännöllisesti torstaisin.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi tai Tampereen seurakunnan muu papisto. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä, papistoa ja kanttorikuntaa lukuunottamatta. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> ''Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä.'' Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44605 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:25:12Z <p>X8: /* Vapaaehtoisuus */</p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä Mikko Ylinen ja isä Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita ja Jeesuksen rukous-palveluksia toimitetaan säännöllisesti torstaisin.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi tai Tampereen seurakunnan muu papisto. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä, papistoa ja kanttorikuntaa lukuunottamatta. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> ''Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä.'' Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44604 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:22:39Z <p>X8: /* Kirjallisuutta */</p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä Mikko Ylinen ja isä Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita ja Jeesuksen rukous-palveluksia toimitetaan säännöllisesti torstaisin.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi tai Tampereen seurakunnan muu papisto. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> ''Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä.'' Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44603 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:22:03Z <p>X8: /* Jumalanpalvelukset */</p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä Mikko Ylinen ja isä Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita ja Jeesuksen rukous-palveluksia toimitetaan säännöllisesti torstaisin.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi tai Tampereen seurakunnan muu papisto. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä. Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44602 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:21:02Z <p>X8: /* Kirkon vihkiminen */</p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat isä Mikko Ylinen ja isä Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita toimitetaan.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä. Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44601 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:19:17Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat Mikko Ylinen ja Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita toimitetaan.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi. Kanttorina toimii yleensä matkakanttori Jouni Mäkelä, Nina Jolkkonen-Porander, Marianna Länne tai Heikki Hattunen. Ennen papiksivihkimystään isä Jorma toimi yleensä kanttorin tehtävissä.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä. Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Porin_Johannes_Teologin_kirkko&diff=44600 Porin Johannes Teologin kirkko 2013-02-03T18:18:22Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Koordinaatit 3|61|29|09|N|21|45|38|E|type:landmark_region:FI-IS}}<br /> <br /> [[Kuva:Kirkko_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko Porissa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Ikonostaasi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon ikonostaasin on maalannut Margit Lintu ja Golgata-ryhmän sekä muita ikoneja Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]][[Kuva:Johannes_teologi_ek.jpg|thumb|250 px|&lt;center&gt;Kirkon nimikkoikonin on maalannut Harri Stefanius.&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva © Eetu Kangasniemi'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] '''Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkko''' eli Porin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 2002. Porin alue kuuluu [[Tampereen ortodoksinen seurakunta | Tampereen ortodoksiseen seurakuntaan.]] Kirkon on suunnitellut arkkitehti ja pastori isä Matti Porkka Torniosta. Temppelin arkkitehtuurissa on uusbysanttilaisia ja uusvenäläisiä vaikutteita. <br /> <br /> == Kirkon rakennusvaihe ==<br /> === Maapohjan siunaus ===<br /> Tulevan kirkon maapohjan siunaus toimitettiin 30.9.2001. Siunauksen toimittivat silloinen [[Leo (arkkipiispa)|Helsingin Metropoliitta Leo]], rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkkokuoroa johti Pasi Torhamo. Leo vihmoi maapohjaa lausuen: &quot;''Pyhitetyllä vedellä vihmoen siunataan tämä kirkon rakennuspaikka nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen''.&quot; Kirkon paikalle pystytettiin valkoinen seppeleellä koristeltu risti, joka tosin hävisi tontilta lyhyessä ajassa.<br /> <br /> === Peruskiven muuraus ===<br /> 30.11.2001. Peruskiven muurauksessa siunattiin paikka, johon upotettiin metallilieriö, joka sisältää esim. sen aikaisia rahoja ja koristeellisen Peruskirjan. Paikka on suunnilleen siinä kohdassa, missä nykyään sijaitsee kirkkosalin Golgata-risti ja Kristuksen [[epitafi]]. Siunauksen toimittivat Helsingin Metropoliitta Leo, rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Kirkon perustaa vihmottiin jälleen pyhitetyllä vedellä kaikkien laulaessa &quot;Monia armorikkaita vuosia.&quot; Tämän jälkeen seurakuntalaiset ja muut vieraat saivat halutessaan lapioida laastia kuoppaan, johon metallilieriö asetettiin.<br /> <br /> === Kirkon harjannostajaiset ===<br /> Kirkon harjannostajaiset pidettiin 3.5.2002. Tällöin vihkijänä toimi uusi [[Ambrosius (metropoliitta) | Helsingin Metropoliitta Ambrosius]], kirkkoherra rovasti isä Risto Lintu, pastori isä Heikki Honkamäki, pastori isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Vihmoessaan pyhitetyllä vedellä kupolin ristin isä esipaimen Ambrosius lausui: &quot;Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään tämä risti nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot; Tämän jälkeen risti nostettiin ylös pääkupoliin. Sisällä kirkossa toimitettiin lyhyt rukoushetki ja siunattiin ruoka, joka perinteisesti oli hernekeittoa. Harjannostajaiset ovat erityisesti rakentajien juhla.<br /> <br /> === Kirkonkellojen siunaus ===<br /> Porin kirkossa on kahdeksan kelloa, joista pienin painaa 7 kg ja suurin noin 640 kg. Kellot on valmistettu Venäjällä Vera Voronezh-yhtiön toimesta. Kelloissa on kohokuvina ikoneja ja suomenkielisiä tekstejä (esim. ''Pyhä apostoli ja evankelista Johannes Teologi rukoile puolestamme!'') Kirkonkellot asensivat pietarilainen asiantuntija Sergei Starostenkov ja muurmanskilainen Aleksandr Davydov. Kirkonkellojen laadun tarkisti Sergei Starostenkov. <br /> <br /> Kirkonkellojen siunauksen 23.9.2002 toimitti KP Helsingin Metropoliitta Ambrosius avustajinaan isä Risto Lintu, isä Heikki Honkamäki, isä Matti Porkka ja isä Jorma Kudjoi. Ennen kellojen vihmomista pyhitetyllä vedellä isä esipaimen Ambrosius lausui rukouksen: &quot;''Pyhitetyn veden vihmomisella, Pyhän Hengen armolla ja voimalla ja siunauksella pyhitetään nämä kirkonkellot nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Amen.&quot;'' Kirkonkelloja vihmottaessa kanttori Risto Matsi luki tilanteeseen sopivaa psalmia 149. Metropoliitta Ambrosius lainasi juhlapuheessaan englantilaista kirkkorunoilijaa John Donnea: &quot;''Yksikään mies ei ole saari, täydellinen itsessään, jokainen on pala mannerta, kokonaisen osa. Älä koskaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat. Ne soivat sinulle.&quot;'' Metropoliitta Ambrosius jatkoi: &quot;''Meidän kristittyjen ei tarvitse kysyä, kenelle kellot soivat. Ne soivat meille jokaiselle, kutsuen jumalanpalvelukseen, kutsuen hiljentymään, rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa. Ne kutsuvat meitä jokaista, tämän alueen ortodokseja säännölliseen jumalanpalvelukseen. Yhtä hyvin ne kutsuvat myös ekumeeniseen jumalanpalvelukseen, yhteiseen rukoukseen.&quot;''<br /> <br /> == Kirkon vihkiminen ==<br /> Kirkon vihkimistä edeltävänä iltana toimitettiin juhla[[vigilia]], kuitenkin käyttämättä alttaria, joka oli vielä siunaamaton. Palveluksen toimittivat [[Leo (arkkipiispa) | KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]], isä Risto Lintu, isä Matti Porkka ja diakoni isä Jorma Kudjoi. Ponomarina toimi Jyri Luonila ja lukijana Rolf Hernberg. Risto Matsi johti kirkkokuoroa.<br /> <br /> Kirkon vihki käyttöönsä [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] 29.9.2002. Vihkivään papistoon kuului Tampereen ortodoksisen seurakunnan silloinen kirkkoherra isä Risto Lintu, Tampereen ortodoksisen seurakunnan II pappi isä Heikki Honkamäki, silloinen III piirin matkapappi isä Ion Durac, diakoni isä Teo Merras, diakoni isä Jorma Kudjoi, sekä isä Matti Porkka. Ipodiakoneina toimivat Mikko Ylinen ja Jari Ananin. [[ponomari|Ponomareina]] olivat Jyri Luonila, Mika Kudjoi ja Antti Narmala. Kirkkokuoroa johti Risto Matsi ja lukijana toimi Rolf Hernberg.<br /> <br /> Palvelukseen osallistuivat myös [[Leo (arkkipiispa) |KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] sekä silloinen Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Petri Ratilainen. Vihkimispalvelusta kunnioitti läsnäolollaan kulttuuriministeri Kaarina Dromberg. Lääninrovasti Antti Koivisto oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana paikalla. Kirkkokansaa oli kokoontunut runsaasti kirkkoon, lähes 400 henkeä.<br /> <br /> Alttaripöydän sisään sijoitetut [[reliikki|pyhäinjäännökset]] ovat kreikkalaisen Dau Pendelin luostarin 1600-luvulla kuolleen [[marttyyri]]munkin.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Porin ortodoksisessa kirkossa toimitetaan jumalanpalveluksia lähinnä joka kuun toinen sunnuntai (''Liturgia'') ja myös kuun viimeinen lauantai (''Vigilia''). Tiistaiseura-iltaisin toimitetaan rukoushetki. Myös iltarukouspalveluksia praviloita toimitetaan.<br /> <br /> Palvelukset toimittaa yleensä isä Jorma Kudjoi. Kanttorina toimii yleensä Nina Jolkkonen-Porander, matkakanttori Jouni Mäkelä tai Marianna Länne.<br /> <br /> == Vapaaehtoisuus ==<br /> Porin kirkossa ei ole varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön, joissa Porin seudun tiistaiseuran osuus on suuri.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> Unelma omasta kirkosta. Porin Seudun Tiistaiseuran viisi vuosikymmentä. Porin Seudun Tiistaiseura ry, 2012.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Tampereen ortodoksinen seurakunta]]<br /> * [[Unelma omasta kirkosta (kirja)]]<br /> &lt;!-- jätä tämä tekstin ja luokkakoodien väliin --&gt;<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkorakennukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:X8&diff=44599 Käyttäjä:X8 2013-02-03T18:15:56Z <p>X8: Ak: Sivu tyhjennettiin</p> <hr /> <div></div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksinen_seurakunta&diff=43488 Turun ortodoksinen seurakunta 2012-11-28T17:24:23Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Ortodoksiset_seurakunnat<br /> | nimi=Turun ortodoksinen seurakunta<br /> | osoite=Yliopistonkatu 19 B 3, 20100 Turku <br /> | toiminta-alue=Turun, Rauman, Salon seudut ja Ahvenanmaa saarineen<br /> | kirkkoherra=isä [[Ion Durac]] <br /> | pääkirkko=Turun pyhän marttyyrikeisarinnan Aleksandran kirkko <br /> | muut=Turun hautausmaa, Rauma, Salo<br /> | keskuspaikka=Turku<br /> | jäsenmäärä=2658 (v. 2007)<br /> | toinen=ei ole <br /> | papit=Sture R. Mattson, Mikko Ylinen, Mikko Leistola<br /> | kanttori=Pasi Torhamo<br /> | kotisivu=http://www.ort.fi <br /> | facebook=ei <br /> }}<br /> [[Kuva:Turku01.jpg|250px|thumb|&lt;center&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko'' sijaitsee Turun keskustassa.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Kuva &amp;copy; Juha Sissonen&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> [[Kuva:Turunkirkko.jpg|250px|thumb|&lt;center&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko''&lt;br&gt;Kirkkosalia ympäröi&lt;br&gt; 16 korinttilaista pylvästä.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> [[Kuva:Turunkirkko2.jpg|250px|thumb|&lt;center&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko'' &lt;br&gt;on Engelin suunnittelema&lt;br&gt; ja edustaa uusklassista tyyliä.&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> Turun ortodoksinen seurakunta toimii Turun, Rauman ja Salon seudulla sekä Ahvenanmaan ja sen saariston alueella. Seurakunnassa on noin 2730 jäsentä (04/2010). Hallinnollisesti se kuuluu [[Helsingin hiippakunta]]an. <br /> <br /> Turun ortodoksinen seurakunta on ollut koko olemassaoloaikansa monikulttuurinen ja monikielinen. Maan sisäinen muuttoliike on tuonut vahvuutta seurakunnan jäsenistöön. Lisäksi muista kirkkokunnista siirtyneiden ja maahanmuuttajien määrä on kasvussa.<br /> <br /> Jumalanpalveluksia toimitetaan usealla kielellä; suomen lisäksi muun muassa [[kirkkoslaavi]]ksi, ruotsiksi, venäjäksi ja romaniaksi.<br /> <br /> ==Alkuvaiheita ==<br /> Turun ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheet sijoittuvat 1800-luvun alkupuolelle. Suomen sodan aikana (1808-1809) kaupunkiin asettui venäläisen armeijan päämaja ja Haminan rauhan jälkeen myös venäläistä siviiliväestöä: kauppiaita, käsityöläisiä, palvelusväkeä ja virkamiehiä perheineen. Ortodoksien määrän kasvaessa tuli vähitellen välttämättömäksi järjestää tilat ortodoksisten jumalanpalvelusten toimittamiseksi. Sotilaspapiston järjestämiä palveluksia pidettiin eri puolilla kaupunkia väliaikaisesti sisustetuissa tiloissa, aluksi muun muassa Ingmannin talossa, Turun linnassa sekä Vartiovuoren tähtitornissa. Oman kirkon rakentamista alettiin kuitenkin suunnitella varsin pian.<br /> <br /> == Seurakunta rakentaa kirkon ==<br /> Keisarikunnan valtauskonto tarvitsi myös arvoisensa kirkkorakennuksen näkyvälle ja keskeiselle paikalle Suomen Suuriruhtinaskunnan entiseen pääkaupunkiin, jossa oli myös luterilaisen kirkon keskus. Hänen majesteettinsa keisari Nikolai I antoi vuonna 1838 määräyksen, että Turkuun oli rakennettava kirkko ortodoksisia asukkaita varten.<br /> <br /> Kirkon piirustukset laati intendenttikonttorin päällikkö, arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel (1778-1840). Keisari Nikolai I määräsi käskykirjeessään kivisen pyhätön rakennettavaksi päätorin koilliskulmaan, tontille joka oli alunperin varattu Raatihuoneelle. Koska Raatihuoneen rakentaminen ei ollut tuolloin ajankohtaista, kaupunki hyväksyi paikan. Raatihuoneentorista tuli samalla Aleksanterintori ja Raatihuoneenkatu - nykyinen Yliopistokatu - muuttui Venäjän Kirkkokaduksi. Kirkko olisi sijoitettava niin, että sisäänkäynti tulisi länteen ja [[ikonostaasi]] sekä [[alttari]] itään.<br /> <br /> Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1839 ja kirkon peruskivi muurattiin 3. toukokuuta keisarinna Aleksandra Feodorovnan nimipäivänä. Rakennustyöt saatiin päätökseen seitsemän vuoden kuluttua elokuussa 1845. Kirkko vihittiin juhlallisesti tarkoitukseensa syyskuun 2. päivänä 1846 ja se omistettiin Rooman keisarinna Diocletianuksen puolisolle, pyhälle [[Aleksandra (marttyyri)|Aleksandrall]]e, joka kärsi [[marttyyri]]kuoleman huhtikuun 23. päivänä vuonna 303.<br /> <br /> == Hyljitystä vähemmistöstä vahvaksi seurakunnaksi ==<br /> Uusi kirkko muodostui nopeasti ortodoksisen seurakuntaelämän keskukseksi, siitä tuli nimenomaan seurakuntakirkko, vaikka aluksi suurin osa palveluksiin osallistuneista kuuluikin kaupunkiin sijoitettuun venäläiseen sotaväkeen. 1800-luvun lopulla seurakuntalaisia oli noin 500 henkeä, heistä valtaosa venäläisiä.<br /> <br /> Vahva kielimuuri erotti venäjänkieliset ortodoksit valtaväestöstä, ja turkulaiset kokivatkin heidät sekä heidän tapansa hyvin vieraiksi. 1800-luvun lopulla suomenkielisten ortodoksien osuus kuitenkin kasvoi merkittävästi kun Arkangelin läänistä kotoisin olevia kulkukauppiaita jäi pysyvästi asumaan Turun ympäristökuntiin. 1900-luvun alussa monet venäläissyntyiset ortodoksit suomalaistuivat ja ruotsalaistuivat. <br /> <br /> Sotien jälkeen Turun ortodoksiseen seurakuntaan kuitenkin syntyi vahva suomenkielinen enemmistö seurakuntaan tulleiden suomalais-karjalaisten ansiosta. Karjalasta tullut siirtoväki toi mukanaan rikkaan perinteensä, mikä alkoi näkyä ja vaikuttaa seurakunnan toiminnassa ja henkisessä elämässä.<br /> <br /> == Seurakunnan pyhäköt ==<br /> * Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku, seurakunnan pääkirkko<br /> * Pyhän Nikolaoksen rukoushuone, Rauma<br /> * Turun hautausmaan siunauskappeli<br /> * Pyhän Ristin rukoushuone, Salo<br /> <br /> ''[[Käyttäjä: Soili|Soili Mustapää]] 04/2010''<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Helsingin hiippakunta]]<br /> * [[Turun ortodoksisen kirkon kuoro]]<br /> * [[Turun seurakunnanvaltuusto 2011]]<br /> <br /> == Linkkejä ==<br /> * [http://www.ort.fi/fi/turku Seurakunnan kotisivut]<br /> * [http://www.junes.fi/analogi/ Seurakuntalehti Analogi]<br /> <br /> [[Luokka:Seurakunnat]]<br /> [[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kes%C3%A4n_2012_praasniekat&diff=41059 Kesän 2012 praasniekat 2012-05-15T05:19:49Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Tähän listaan on tarkoitus kerätä kaikki Suomen ortodoksisen kirkon piirissä kesäaikaan 2012 tapahtuvat kirkolliset juhlat, kuten praasniekat, suuremmat ja juhlalliset ristisaatot, kirkkojen vuosipäivät (esim. 50 v, 100 v, jne.) sekä muut suuremmat yhteiset juhlat.<br /> ----<br /> &lt;center&gt; Jos huomaat listassa virheen tai puutteen, ilmoita siitä meillekin oheisesta linkistä aukeavalla palautteella:&lt;br&gt;-&gt; '''[[Palaute]]'''&lt;/center&gt;<br /> ----<br /> '''[[Praasniekka]] on pyhäkön ja samalla koko seurakunnan juhlapäivä. Suomessa kesä on suorastaan praasniekkojen ruuhka-aikaa.'''<br /> <br /> Usein praasniekkaan liittyy edellisenä päivänä toimitettava ehtoopalvelus tai vigilia ja vedenpyhitys liturgian yhteydessä. Varmista palveluksien ja mahdollisen muun ohjelman tarkka aikataulu vaikkapa kyseisen seurakunnan nettisivuilta. Seurakunta on suluissa paikkakunnan jälkeen.<br /> <br /> (listaa ei ole kaikilta osin tarkistettu, koska kaikki seurakunnat eivät ole halunneet jostain syystä ilmoittaa tietoja juhlista ja siksi siinä saattaa olla virheitä ja puutteita, &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;sinisellä merkityt ovat seurakunnan tai järjestävän tahon varmistamia&lt;/font&gt;, osa tiedoista &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;kerätty internetistä&lt;/font&gt;, tarkista tiedot seurakunnan omilta sivuilta)<br /> <br /> == Toukokuu ==<br /> <br /> * 8.5. '''Johannes Teologi'''<br /> ** Arkkipiispan kotikirkko (Kuopio)<br /> * 17.5. '''Helatorstai''', Kristuksen taivaaseen astuminen<br /> ** Huhus (Ilomantsi)<br /> ** Kontiolahti (Joensuu)<br /> ** Vantaa, Tikkurila (Helsinki)<br /> ** Heinola (Lahti)<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Heinolan Naisyhteisön 15-vuotisjuhla, kts: [http://www.ort.fi/tapahtumat/heinolan-naisyhteisoen-15-vuotisjuhla-helatorstaina-175 lisää juhlasta]&lt;/font&gt;<br /> * 27.5. '''Johannes Venäläinen'''<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Pyhän Johannes Venäläisen tsasounan praasniekka lauantaina 26.5.2012 klo 9:30. Osoite: Nopanperäntie 586, Viljakkala. www.tsasouna.fi&lt;/font&gt;<br /> * 27.5. '''Helluntai''', Pyhän Kolminaisuuden päivä<br /> ** Helsingin Kolminaisuuden kirkko, <br /> ** Kitee (Joensuu), <br /> ** Lahti, <br /> ** Lapinlahden Alapitkä (Iisalmi)<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Stroitsanpäivän pruasniekka. La 26.5. klo 18 vigilia ja tsuajutarjoilu.&lt;/font&gt;<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Su 27.5. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys sekä ruokailu ja tsasounan 60-vuotisjuhla koululla palveluksen jälkeen.&lt;/font&gt; <br /> ** Lintulan luostari, <br /> ** Oulu, <br /> ** Valtimo (Nurmes)<br /> ** Nellim (Inari, Lappi)<br /> * 28.5. '''Pyhä Henki'''<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Outokumpu (Taipale)&lt;/font&gt;<br /> <br /> == Kesäkuu ==<br /> <br /> * 3.6. '''Kaikkien pyhien sunnuntai'''<br /> ** Parppeinvaara (Ilomantsi), <br /> ** Lapinlahti (Iisalmi)<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;La 2.6. klo 18 vigilia ja su 3.6. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys sekä kirkkokahvit&lt;/font&gt; <br /> ** Lohjan Metsola (Helsinki)<br /> * 12.6. '''Arseni Konevitsalainen'''<br /> ** Haukiputaan Martinniemi (Oulu), <br /> ** Keitele (Kuopio), <br /> ** Saarijärvi (Jyväskylä)<br /> * 24.6. '''Johannes Kastaja'''<br /> ** Kemi (Oulu), <br /> ** Nilsiä (Kuopio), <br /> ** Parikkala (Lappeenranta), <br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Polvijärvi (Taipale)&lt;/font&gt;, <br /> ** Honkavaara (Joensuu), <br /> ** Valamon hautausmaan tsasouna, <br /> ** Valtimon Rasimäki (Nurmes), <br /> ** Vesanto (Rautalampi)<br /> * 26.6. '''Tihvinäläinen Jumalanäidin ikoni'''<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Viinijärvi (Taipale)&lt;/font&gt;<br /> * 28.6. '''Sergei ja Herman Valamolaiset'''<br /> ** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Valamo: Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistopäivä&lt;/font&gt;<br /> * 29.6. '''Apostolit Pietari ja Paavali'''<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Hamina&lt;/font&gt;<br /> ** Hattuvaara (Ilomantsi), <br /> ** Visulahti (Mikkeli)<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;to 28.6. klo 18 vigilia, pe 29.6. klo 9 vedenpyhitys ja liturgia&lt;/font&gt;<br /> ** Nurmes, <br /> ** Puroniemi (ONL), <br /> ** Saariselkä (Lappi), <br /> ** Sukeva (Iisalmi)<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Pe 29.6. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys sekä kirkkokahvit. Uusien kullattujen ristien siunaaminen.&lt;/font&gt; <br /> ** Tornio (Oulu), <br /> ** Tuusniemi (Kuopio)<br /> ** Pielavesi (Kuopio)<br /> <br /> == Heinäkuu ==<br /> <br /> * 1.7. '''Valamon kukkien päivä'''<br /> ** Valamo<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Valamon luostarin perinteisellä luontoretkellä tutustutaan lähimetsän ja rannan kasveihin sekä tarkkaillaan hyönteisiä ja lintuja. Lisäksi kuljetaan tänä vuonna 100 vuotta täyttävän luostarin kuusikujan läpi. Vuoden teemalajina on Luhtalemmikki. Luonto-oppaina biologit Jorma Aho ja Leena Pulkkinen. Kokoontuminen klo 14 luostarin vastaanottokeskuksen edessä. Retki on maksuton. Varaa luontoon sopiva vaatetus ja kosteaan maastoon sopivat jalkineet. Lisätietoja retkestä: Erkki Vesterinen, puh. 040 547 3898.&lt;/font&gt;<br /> * 4.7. '''Andrei Rublev'''<br /> ** Sotkamon Petäjävaara (Kajaani)<br /> * 8.7. '''Kazanilainen Jumalanäidin ikoni'''<br /> ** Järvenpää (Helsinki), <br /> ** Loviisa (Kotka)<br /> * 10.7. '''Konevitsalainen Jumalanäidin ikoni'''<br /> ** Lontsinniemi (Lieksa)<br /> ** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Valamo: Jumalansynnyttäjän Konevitsalaisen ihmeitätekevän ikonin juhla, ristisaatto Lintulaan&lt;/font&gt;<br /> * 19.7. '''Serafim Sarovilainen'''<br /> ** Lapua (Vaasa)<br /> * 17.- 19.7. Iljan ristisaatto<br /> ** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Ristisaatto Elian praasniekkaan Koverosta – Sonkajaranta – Sonkaja – Elian kirkkoon Ilomantsiin&lt;/font&gt;<br /> * 20.7. '''Profeetta Elia'''<br /> ** Helsingin hautausmaan kirkko, <br /> ** Ilomantsi<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;[[Iljan praasniekka]]: to 19.7.2012 - pe 20.7.2012&lt;/font&gt; <br /> ** Juuka (Nurmes), <br /> ** Lieksa, <br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Polvijärven Sotkuma (Taipale)&lt;/font&gt;, <br /> ** Tervo (Rautalampi)<br /> ** Pyhäsalmi (Kiuruvesi)<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Pe 20.7. klo 10 Liturgia ja vedenpyhitys, 50–vuotispruasniekka&lt;/font&gt;<br /> * 21.7. '''Evakon pruasniekka'''<br /> ** Iisalmi<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;La 21.7.: klo 10 toritapahtuma, aamuhartaus sekä ohjelmaa ja piirakkatori Iisalmen torilla; klo 12.30 pruasniekkajuhla Nuorisotalo; klo 15 seminaari, Evakkokeskus; klo 18 vigilia Pr. Elian kirkko; klo 19.30 näytelmä, Evakon teatteri, Evakkokeskus<br /> *** Su 22.7.: klo 8.45 litania ja seppeleenlasku Karjalaan jääneiden muistopaadella; klo 9 liturgia Pr. Elian kirkko; klo 10.30 ristisaatto ja vedenpyhitys Paloisvirta; klo 11.15 kirkkokahvit, Pr. Elian kirkko&lt;/font&gt;<br /> * 22.7. '''Magdalan Maria'''<br /> ** Hanko (Helsinki)<br /> * 24.7. '''Marttyyrit Boris ja Gleb'''<br /> ** Inarin Keväjärvi (Lappi)<br /> * 25.7. '''Herran äidinäiti Anna'''<br /> ** Kaunisniemi (Helsinki)<br /> * 26.7. '''Pyhittäjämarttyyri Paraskeva'''<br /> ** Lintulan luontopolun tsasouna<br /> * 29.7. '''Kaikki Valamon pyhät'''<br /> ** Valamon vanha kirkko<br /> <br /> == Elokuu ==<br /> <br /> * 31.7.- 1.8. '''Kunniallisen ja eläväksitekevän ristin esiintuominen'''<br /> ** Lapinlahden Alapitkä<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Ti 31.7. klo 18 vigilia; Ke 1.8. klo 7 liturgia. Liturgian jälkeen aamiainen ja ristisaatto lähtee kävellen kohti Pajujärveä. Piispa Arsenin kotona Mäntyrinteellä lounas ja vedenpyhitys. Pajujärveltä ristisaatto kulkee kohti Alapitkän tsasounaa, jossa ehtoopalvelus ja iltatee. Ristisaatto kulkee kauniin luonnon keskellä, vanhaa tietä pitkin ja matkan varrella on useita rukous- ja laevähdyshetkiä sekä tarjolla juotavaa. Ristisaaton ruokailut ja huoltopalvelut 20 eur. Mukaan voi ottaa myös omat eväät. Ilmoittautumiset ruokailuja varten 29.7. mennessä puh. 017-817441.&lt;/font&gt;<br /> * 6.8. '''Kristuksen kirkastuminen'''<br /> ** Kajaani, <br /> ** Nivalan Karvoskylä (Kiuruvesi)<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;La 4.8. klo 18 Ehtoopalvelus ja iltajuhla, pruasniekka&lt;/font&gt;<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Su 5.8. klo 10 Liturgia ja vedenpyhitys, ruokailu, Karvoskylän kirkon ja Kytökylän sekä Pyhäsalmen tsasounan yhteinen 50-vuotisjuhla&lt;/font&gt; <br /> ** Lieksan Kirkkopuisto, <br /> ** Maaningan Käärmelahti (Kuopio), <br /> ** Porvoo (Helsinki), <br /> ** Valamon pääkirkko, <br /> ** Viitasaari (Jyväskylä)<br /> ** Saarivaara (Tuupovaara / Joensuu)<br /> * 7.8. '''Valamolainen Jumalanäidin ikoni'''<br /> ** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Valamo: Jumalansynnyttäjän Valamolaisen ihmeitätekevän ikonin juhla&lt;/font&gt;<br /> * 9.8. '''Herman Alaskalainen'''<br /> ** Espoon Tapiola (Helsinki), <br /> ** Valamon hautausmaan tsasouna<br /> ** Vehmersalmi (Kuopio)<br /> ** Kovero (Joensuu)<br /> * 15.8. '''Jumalanäidin kuolonuneen nukkuminen'''<br /> ** Vuonisjärvi (Lieksa), <br /> ** Sonkajärvi (Iisalmi)<br /> *** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;La 18.8. klo 18 vigialia ja tsuajutarjoilu; su 19.8. klo 9 liturgia ja vedenpyhitys sekä kirkkokahvit.&lt;/font&gt;<br /> ** Uspenskin katedraali (Helsinki), <br /> ** Kotkan Langinkoski, <br /> ** Siilinjärven Toivala (Kuopio), <br /> ** Äänekoski (Jyväskylä)<br /> * 16.8. '''Käsittätehty Kristus -ikoni'''<br /> ** Heinävaara ja Tuupovaara (Joensuu)<br /> * 29.8. '''Johannes Kastajan mestaus'''<br /> ** Ahvenisto (Hämeenlinna)<br /> * 30.8. '''Aleksanteri Syväriläinen'''<br /> ** Mellunmäki (Helsinki), <br /> ** Kaavin Luikonlahti (Kuopio), <br /> ** Harjujärvenkylä (Mikkeli)<br /> ** Tohmajärvi (Joensuu)<br /> <br /> == Syyskuu ==<br /> <br /> * 1.9. Sofian praasniekka<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Kulttuurikeskus Sofia: Pyhän Viisauden kappelin temppelijuhla Helsingin Vuosaaressa. Ohjelmassa mm. liturgia ja vedenpyhitys sekä lounas ja musiikkiohjelmaa.&lt;/font&gt;<br /> * 5.9. '''Profeetta Sakarias ja vanhurskas Elisabet'''<br /> ** Savonlinna (Varkaus)<br /> * 6.9. '''Ylienkeli Mikael'''<br /> ** Summassaari (Jyväskylä)<br /> * 8.9. '''Jumalanäidin syntymäjuhla'''<br /> ** Mutalahti (Ilomantsi), <br /> ** Kausala (Lahti)<br /> ** Pieksämäki (Mikkeli)<br /> ** Karstula (Jyväskylä)<br /> ** Kytökylä, Haapavesi (Kiuruvesi)<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Pe 7.9. klo 18 Juhlavigilia&lt;/font&gt;<br /> *** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;La 8.9. klo 10 Vedenpyhitys ja liturgia, 50 –vuotispruasniekka&lt;/font&gt;<br /> * 11.9. '''Sergei ja Herman Valamolaiset'''<br /> ** &lt;font color=&quot;green&quot;&gt;Valamo: Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten pyhäinjäännösten palautus Novgorodista Valamoon v. 1163, talvikirkon temppelijuhla&lt;/font&gt;<br /> * 14.9. '''Ristin ylentäminen'''<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;Kouvola (Hamina)&lt;/font&gt;<br /> ** Sonkaja (Ilomantsi)<br /> ** Joensuun hautausmaan tsasouna <br /> ** Pyhäkankaan leirikeskus (Jyväskylä)<br /> ** Haatala, Maaninka (Kuopio)<br /> ** Salon tsasouna<br /> * 28.-29.9. Porin kirkon 10-vuotisjuhlat<br /> ** &lt;font color=&quot;blue&quot;&gt;pe 28.9. ehtoopalvelus ja la 29.9. liturgia, vedenpyhitys, ristisaatto. Palveluksen jälkeen juhla Teologin salissa. Porin Seudun Tiistaiseuran 50-vuotishistoriikki julkaistaan.&lt;/font&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Juhlat]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4&diff=36470 Nikolaos Ihmeidentekijä 2011-12-03T16:01:54Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija03.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija04.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nokolaos ihmeidentekija05.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija06.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija07.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija08.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija09.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija10.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija11.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija12.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija13.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija14.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija15.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija16.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija17.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija18.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija19.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija20.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos_ihmeidentekija.jpg|thumb|&lt;center&gt;Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä''' toimi [[piispa]]na Myrassa, joka sijaitsee nykyään Antalyan alueella Demren kaupungissa Turkissa. Historiallisesti hänestä tiedetään hyvin vähän ja suurin osa hänestä kertovasta tiedosta perustuu legendoihin, jotka ovat muokkautuneet aikojen saatossa. Häntä kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa ja hän on monien maiden suojeluspyhä, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhänään.<br /> <br /> == Elämä ==<br /> Nikolaos syntyi 200-luvun lopulla, noin vuonna 270, Vähän-Aasian Kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan, joka kuului silloin Rooman Lyykian provinssiin. Hän syntyi kohtalaisen hyvätuloiseen perheeseen ja sai hyvän kasvatuksen. Hän oli erittäin uskonnollinen jo nuorena ja omisti koko elämänsä kristillisyydelle. Hän kävi nuorena ehkä pyhiinvaellusmatkoilla Egyptissä ja Palestiinassa, jossa hän ehkä kilvoitteli erämaassa.<br /> <br /> Hänen perheensä osallistui luultavasti kalastuslaivojen varusteluun. Tästä syystä Nikolaosta pidetään merenkävijöiden suojeluspyhänä. Vanhempiensa kuoltua Nikolaos sai perinnön, jonka hän jakoi hyväntekeväisyyteen ja toimi sen jälkeen [[piispa]]na. Hänen [[pappeus|pappeuden]] alkutaipaleensa arvioidaan alkaneen keisareiden Diocletianuksen (''284-305'') ja Maximianuksen (''286-305'') hallintokautena. Diocletianus aloitti vuonna 303 alkaneen kristittyjen vainokauden, joka kesti aina vuoteen 311 asti. Nikolaoksen toimista tällä ajalla ei tiedetä paljoa. Luultavasti hänet vangittiin vainoissa ja vapautettiin Konstantinoksen hallintokaudella (''306-337'').<br /> <br /> Nikolaoksesta tuli luultavasti Myran piispa keisari Liciniuksen hallintokaudella (''308-324''), jolloin vainot kristittyjä kohtaan lievenivät. Nikolaoksen toimintaan liitetään usean pakallisen temppelin tuhoaminen. Näiden joukossa on myös kreikkalaisen jumalan Artemiksen temppeli, joka vastaa roomalaista Diana-jumalaa. Koska Dianan syntymäpäivää juhlittiin 6.12., on spekuloitu, että Nikolaoksen juhlapäiväksi valittiin tarkoituksellisesti sama päivä, jotta uusi juhla jättäisi varjoonsa vanhan.<br /> <br /> Nikolaos osallistui ehkä [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|Nikean yleiseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 325, jossa hänen kerrotaan vihastuneen Areioksen puheisiin ja puolustaneen oikeata uskoa [[Areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan. Tämä on historiallisesti epäselvää, sillä Nikolaosta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa. Nikolaoksen kuolinvuosiksi on ehdotettu vuosia väliltä 342 ja 352.<br /> <br /> == [[Reliikki]]en siirto ==<br /> <br /> Islamilaiset saraseenit saivat valta-aseman Vähässä-Aasiassa 1050-luvulta lähtien, kun [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] ei enää pystynyt pidättelemään heidän etenemistään. Nikolaoksesta oli tullut suosittu pyhä Italiassa ja monet suunnittelivat hänen reliikkiensä tuomista Italiaan. 1080-luvulla vallinneen sekasorron aikana barilaiset merimiehet Italiasta hyökkäsivät Myraan, ottivat pyhän Nikolaoksen reliikit ja kuljettivat ne kotikaupunkiinsa ortodoksisten munkkien estelystä huolimatta. Reliikit saapuivat Bariin 9.5.1087. Joidenkin legendojen mukaan osa reliikeistä olisi viety Venetsiaan ja ristiretkien aikaan vuonna 1181 Irlannin Thomastowniin.<br /> <br /> Todellisuudessa Nikolaos on yksi harvoista pyhistä, jonka reliikkejä ei ole ripoteltu eri kirkkoihin pyhiinvaeltajien toivossa, vaan ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi yhdessä paikassa, Barissa. Paavi salli tehdä 1950-luvulla reliikeille tieteellisiä mittauksia. Näistä tiedoista selvisi vuonna 2005 Englannissa, että Nikolaos oli noin 1,5 metriä pitkä, mikä oli hieman sen ajan keskiarvoa lyhempi, ja hänellä oli murtunut nenä. Nikolaoksen reliikkien siirto Bariin sai lännen kirkon kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Barin reliikkejä vartioi rusi-viikinki-taustainen varjaagien vartiosto.<br /> <br /> == Ihmeet ==<br /> <br /> Kuten aiemmin todettiin, Nikolaoksesta tiedetään historiallisesti vain vähän ja siksi häneen liittyvät ihmeetkin perustuvat hänestä kerrottuihin legendoihin, jotka vaihtelevat jonkin verran.<br /> <br /> Hurskaan tarinan mukaan Nikolaoksen äiti Nonna parani heti Nikolaoksen synnytyksen jälkeen. Nikolaoksen kerrotaan seisseen kastemaljassa kolme tuntia ilman mitään tukea, kunnioittaen Pyhää Kolminaisuutta. Nikolaos aloitti paastoamisen jo vastasyntyneenä, sillä hänen kerrotaan pidättäytyneen äitinsä maidosta paastopäivinä, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kunnes hänen vanhempansa olivat suorittaneet iltarukoukset.<br /> <br /> Nikolaoksen kerrotaan auttaneen merimiehiä, jotka ovat olleet hukkumaisillaan tai joiden laiva on tuhoutunut myrskyssä. Yksi näistä tapahtumista sattui hänen matkallaan Myrasta Aleksandriaan. Hänen kerrotaan myös ilmestyneen auttamaan ja puolustamaan viattomia kuolemaan tuomittuja.<br /> <br /> Erään legendan mukaan teurastaja olisi nälänhädän aikaan tappanut kolme lasta ja laittanut heidät tynnyriin, ajatuksenaan myydä heidät lihana. Nikolaos oli käymässä alueella ja näki teurastajasta mitä hän oli tehnyt. Nikolaos herätti pojat henkiin.<br /> <br /> Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaos olisi auttanut köyhää miestä, jolla ei ollut varaa antaa myötäjäisiä kolmesta tyttärestään. Tällöin vaarana olisi ollut, että heistä olisi tullut prostituoituja. Nikolaos oli vaatimaton eikä halunnut auttaa miestä julkisesti, vaan meni hänen talolleen yöllä ja jätti kolme pientä kultasäkkiä ikkunasta miehen lattialle. Tarinasta on useita erilaisia versioita. Ihmiset alkoivat epäillä, että Nikolaos oli useiden köyhille anonyymisti tehtyjen lahjoitusten takana jakaen vanhempiensa perintöä. Nikolaoksen kuoleman jälkeen alueen ihmiset jatkoivat tapaa, antaen anonyymejä lahjoituksia köyhille. Tämän legendan mukaisesti Nikolaosta kuvattaessa, hänelle kuvataan usein kolme kultasäkkiä, kultakolikkoa tai kultapalloa.<br /> <br /> Nikolaoksen reliikkien ollessa Myrassa niiden kerrottiin hikoilleen joka vuosi kirkasta nestettä, jota kutsuttiin mannaksi (''sama kuin juutalaisten VT:n manna''). Sillä oli ihmeitätekeviä vaikutuksia. Reliikkien joutuessa Bariin niistä tuli mannaa edelleenkin ja tulee vielä nykyään.<br /> <br /> == Muistaminen ja merkitys ==<br /> <br /> Nikolaoksen lapsia kohtaan osoittaman huomion ansiosta hänestä on tullut lasten suojeluspyhä. Lahjojen tuojana hänet on myös nähty ''joulupukin'' esikuvana, erityisesti amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteessä. Nikolaoksen sulautuminen joulupukkiin vei useita vuosisatoja. Joulupukki vei voiton lähinnä siksi, että hän vetoaa ostajiin paremmin ja on siten kaupallisesti kiinnostavampi. Joulupukilla ei ole mitään yhteistä kristillisen hengellisyyden kanssa. Englanninkielinen nimitys Joulupukille, ''Santa Claus'', tulee hollantilaisesta alkuperästä, ''Sinterklaas'', joka taas periytyy Nikolaoksesta. Joulupukki-kultti on saanut eri maissa hyvin toisistaan poikkeavia perinteitä, jotka ovat entisestään sekoittaneet kuvaamme Nikolaoksesta.<br /> <br /> Pyhän Nikolaoksen juhlan historia heijastaa katolisten ja protestanttien konfliktia. Martti Luther korvasi liiaksi paavillistuneen juhlan ''Christkind''-juhlalla (''Kristus-lapsi''), jossa jouluaattona lahjat toi Kristus-lapsi Nikolaoksen sijaan. Nikolaoksen juhlaa vietetään vielä joissakin protestanttisissa maissa pienemmässä mittakaavassa kuin joulua. Christkind muuttui vuosien saatossa muotoon ''Kriss Kringle'', jota ironisesti pidetään nykyään Amerikassa Joulupukin toisena nimenä. Eli Joulupukin ja Kristuksenkin elämät alkavat sekoittua toisiinsa. Joissakin maissa Nikolaoksen juhlan (''6.12.'') ja Kristuksen syntymän juhlan (''25.12.'') läheisyys onkin johtanut näiden juhlien yhteensulautumiseen.<br /> <br /> Ajalle harvinaisesti Nikolaos eli pitkän elämän ja kuoli rauhallisen kuoleman kotonaan. Keskiajalla uskonnollisten sotien ja ristiretkien aikaan Nikolaoksen elämä loi toisenlaisen mahdollisuuden pelastukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hän oli elävä todiste siitä, ettei tarvinnut kuolla uskonsodassa, vaan elämällä oikein saattoi päästä taivaaseen. Tämä oli yksi syy, miksi hänestä tuli suosittu tavallisen kansan parissa ja useita kirkkoja omistettiin hänelle. Pelkästään Englannissa hänen muistolleen pyhitettiin keskiajalla lähes 400 kirkkoa. Nikolaos esiintyikin keskiaikaisessa taiteessa pyhistä toiseksi eniten, heti [[Jumalansynnyttäjä]]n jälkeen.<br /> <br /> Kerrotaan, että keskiaikana ranskalaiset nunnat kävivät 6. joulukuuta yöllä laittamassa koreja, joissa oli ruokaa ja vaatteita, niitä tarvitseville. Toisen kertomuksen mukaan merimiehet kokoontuivat 6. joulukuuta satamiin juhlimaan pyhän Nikolaoksen juhlaa ja toivat mukanaan koteihin lahjoja. Erilaiset tulkinnat hänen legendoistaan ja niistä muodostuneet tavat ovatkin muokanneet käsitystämme Nikolaoksesta entisestään.<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] Nikolaos on yksi tunnetuimmista [[Pyhä|pyhistä]], erityisesti Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä Nikolaoksesta tuli suosittu, kun Vladimir aikoinaan otti kasteen Konstantinopolista ja nimitti samalla Nikolaoksen maansa suojeluspyhäksi. Nikolaoksen muistopäivä on 6.12. ja hänen reliikkiensä siirtoa muistellaan 9.5. ja hänen syntymäänsä 29.7. &lt;!---Asia tarkistettava [[Roomalaiskatolinen kirkko]] poisti Nikolaoksen muistopäivän kalenterista vuonna 1969, koska hänen elämänsä oli niin epäluotettavasti dokumentoitu.---&gt;<br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br /> <br /> == Troparit ja kontakit ==<br /> <br /> '''Pyhän Nikolaoksen muistopäivänä 6. joulukuuta'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. ===<br /> <br /> :: ''Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi | ja itsekieltäytymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi. | Sen tähden olet sinä saavuttanut nöyryydessäsi ylhäisen aseman | ja köyhyydessäsi rikkauden. | Rukoile, oi isä esipaimen Nikolaos, | Kristusta Jumalaamme || pelastamaan meidän sielumme.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. ===<br /> <br /> :: ''Oi pyhä, sinä olit Myrrassa | oikeana pyhän palveluksen toimittajana | sillä täyttäen Kristuksen evankeliumin käskyt | sinä, oi pyhittäjäisä, panit henkesi alttiiksi kansasi edestä | ja pelastit viattomat kuolemasta. | Sen tähden sinä tulitkin pyhitetyksi || Jumalan armon salaisuuksien suurena palvelijana.'' <br /> <br /> '''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin vuonna 1087'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. === <br /> <br /> :: ''Jo joutui valoisan juhlan päivä: | Barin kaupunki iloitsee, | ja koko maailma sen kanssa | laulaen hengellisiä lauluja riemuitsee, | sillä tänään on pyhä juhla, | jona me ihmeidentekijän esipaimenen Nikolaoksen kalliiden jäännösten saattoa muistelemme, | sillä niin kuin laskeutumaton aurinko | on hän loistanut meille | ja karkottanut pois kiusausten ja onnettomuuksien pimeyden | meidän huutaessamme hänelle: || pelasta meidät, suuri puoltajamme Nikolaos.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. === <br /> <br /> :: ''Jäännöksesi, oi esipaimen Nikolaos, kulkivat ikään kuin tähti idästä länteen. | Meri pyhittyi kulkemisestasi, | ja Barin kaupunki sai armon sinun kauttasi. | Meitä varten olet sinä ilmestynyt, || oi ihmeidentekijä, erinomainen, ihmeellinen ja armollinen.''<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle]]<br /> * [[Pyhän Nikolaoksen kanoni]]<br /> * Video: Απολυτίκιον Αγίου Νικολάου<br /> &lt;youtube v=&quot;g7tYpMTftzs&quot; /&gt; <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoisät]]<br /> [[Luokka:Pyhät]]<br /> [[Luokka:200-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:300-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:Joulukuu]]<br /> [[Luokka:Lyykialaiset pyhät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4&diff=36469 Nikolaos Ihmeidentekijä 2011-12-03T16:00:54Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija03.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija04.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nokolaos ihmeidentekija05.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija06.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija07.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija08.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija09.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija10.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija11.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija12.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija13.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija14.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija15.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija16.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija17.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija18.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija19.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija20.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos_ihmeidentekija.jpg|thumb|&lt;center&gt;Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä''' toimi [[piispa]]na Myrassa, joka sijaitsee nykyään Antalyan alueella Demren kaupungissa Turkissa. Historiallisesti hänestä tiedetään hyvin vähän ja suurin osa hänestä kertovasta tiedosta perustuu legendoihin, jotka ovat muokkautuneet aikojen saatossa. Häntä kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa ja hän on monien maiden suojeluspyhä, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhänään.<br /> <br /> == Elämä ==<br /> Nikolaos syntyi 200-luvun lopulla, noin vuonna 270, Vähän-Aasian Kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan, joka kuului silloin Rooman Lyykian provinssiin. Hän syntyi kohtalaisen hyvätuloiseen perheeseen ja sai hyvän kasvatuksen. Hän oli erittäin uskonnollinen jo nuorena ja omisti koko elämänsä kristillisyydelle. Hän kävi nuorena ehkä pyhiinvaellusmatkoilla Egyptissä ja Palestiinassa, jossa hän ehkä kilvoitteli erämaassa.<br /> <br /> Hänen perheensä osallistui luultavasti kalastuslaivojen varusteluun. Tästä syystä Nikolaosta pidetään merenkävijöiden suojeluspyhänä. Vanhempiensa kuoltua Nikolaos sai perinnön, jonka hän jakoi hyväntekeväisyyteen ja toimi sen jälkeen [[piispa]]na. Hänen [[pappeus|pappeuden]] alkutaipaleensa arvioidaan alkaneen keisareiden Diocletianuksen (''284-305'') ja Maximianuksen (''286-305'') hallintokautena. Diocletianus aloitti vuonna 303 alkaneen kristittyjen vainokauden, joka kesti aina vuoteen 311 asti. Nikolaoksen toimista tällä ajalla ei tiedetä paljoa. Luultavasti hänet vangittiin vainoissa ja vapautettiin Konstantinoksen hallintokaudella (''306-337'').<br /> <br /> Nikolaoksesta tuli luultavasti Myran piispa keisari Liciniuksen hallintokaudella (''308-324''), jolloin vainot kristittyjä kohtaan lievenivät. Nikolaoksen toimintaan liitetään usean pakallisen temppelin tuhoaminen. Näiden joukossa on myös kreikkalaisen jumalan Artemiksen temppeli, joka vastaa roomalaista Diana-jumalaa. Koska Dianan syntymäpäivää juhlittiin 6.12., on spekuloitu, että Nikolaoksen juhlapäiväksi valittiin tarkoituksellisesti sama päivä, jotta uusi juhla jättäisi varjoonsa vanhan.<br /> <br /> Nikolaos osallistui ehkä [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|Nikean yleiseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 325, jossa hänen kerrotaan vihastuneen Areioksen puheisiin ja puolustaneen oikeata uskoa [[Areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan. Tämä on historiallisesti epäselvää, sillä Nikolaosta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa. Nikolaoksen kuolinvuosiksi on ehdotettu vuosia väliltä 342 ja 352.<br /> <br /> == [[Reliikki]]en siirto ==<br /> <br /> Islamilaiset saraseenit saivat valta-aseman Vähässä-Aasiassa 1050-luvulta lähtien, kun [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] ei enää pystynyt pidättelemään heidän etenemistään. Nikolaoksesta oli tullut suosittu pyhä Italiassa ja monet suunnittelivat hänen reliikkiensä tuomista Italiaan. 1080-luvulla vallinneen sekasorron aikana barilaiset merimiehet Italiasta hyökkäsivät Myraan, ottivat pyhän Nikolaoksen reliikit ja kuljettivat ne kotikaupunkiinsa ortodoksisten munkkien estelystä huolimatta. Reliikit saapuivat Bariin 9.5.1087. Joidenkin legendojen mukaan osa reliikeistä olisi viety Venetsiaan ja ristiretkien aikaan vuonna 1181 Irlannin Thomastowniin.<br /> <br /> Todellisuudessa Nikolaos on yksi harvoista pyhistä, jonka reliikkejä ei ole ripoteltu eri kirkkoihin pyhiinvaeltajien toivossa, vaan ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi yhdessä paikassa, Barissa. Paavi salli tehdä 1950-luvulla reliikeille tieteellisiä mittauksia. Näistä tiedoista selvisi vuonna 2005 Englannissa, että Nikolaos oli noin 1,5 metriä pitkä, mikä oli hieman sen ajan keskiarvoa lyhempi, ja hänellä oli murtunut nenä. Nikolaoksen reliikkien siirto Bariin sai lännen kirkon kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Barin reliikkejä vartioi rusi-viikinki-taustainen varjaagien vartiosto.<br /> <br /> == Ihmeet ==<br /> <br /> Kuten aiemmin todettiin, Nikolaoksesta tiedetään historiallisesti vain vähän ja siksi häneen liittyvät ihmeetkin perustuvat hänestä kerrottuihin legendoihin, jotka vaihtelevat jonkin verran.<br /> <br /> Hurskaan tarinan mukaan Nikolaoksen äiti Nonna parani heti Nikolaoksen synnytyksen jälkeen. Nikolaoksen kerrotaan seisseen kastemaljassa kolme tuntia ilman mitään tukea, kunnioittaen Pyhää Kolminaisuutta. Nikolaos aloitti paastoamisen jo vastasyntyneenä, sillä hänen kerrotaan pidättäytyneen äitinsä maidosta paastopäivinä, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kunnes hänen vanhempansa olivat suorittaneet iltarukoukset.<br /> <br /> Nikolaoksen kerrotaan auttaneen merimiehiä, jotka ovat olleet hukkumaisillaan tai joiden laiva on tuhoutunut myrskyssä. Yksi näistä tapahtumista sattui hänen matkallaan Myrasta Aleksandriaan. Hänen kerrotaan myös ilmestyneen auttamaan ja puolustamaan viattomia kuolemaan tuomittuja.<br /> <br /> Erään legendan mukaan teurastaja olisi nälänhädän aikaan tappanut kolme lasta ja laittanut heidät tynnyriin, ajatuksenaan myydä heidät lihana. Nikolaos oli käymässä alueella ja näki teurastajasta mitä hän oli tehnyt. Nikolaos herätti pojat henkiin.<br /> <br /> Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaos olisi auttanut köyhää miestä, jolla ei ollut varaa antaa myötäjäisiä kolmesta tyttärestään. Tällöin vaarana olisi ollut, että heistä olisi tullut prostituoituja. Nikolaos oli vaatimaton eikä halunnut auttaa miestä julkisesti, vaan meni hänen talolleen yöllä ja jätti kolme pientä kultasäkkiä ikkunasta miehen lattialle. Tarinasta on useita erilaisia versioita. Ihmiset alkoivat epäillä, että Nikolaos oli useiden köyhille anonyymisti tehtyjen lahjoitusten takana jakaen vanhempiensa perintöä. Nikolaoksen kuoleman jälkeen alueen ihmiset jatkoivat tapaa, antaen anonyymejä lahjoituksia köyhille. Tämän legendan mukaisesti Nikolaosta kuvattaessa, hänelle kuvataan usein kolme kultasäkkiä, kultakolikkoa tai kultapalloa.<br /> <br /> Nikolaoksen reliikkien ollessa Myrassa niiden kerrottiin hikoilleen joka vuosi kirkasta nestettä, jota kutsuttiin mannaksi (''sama kuin juutalaisten VT:n manna''). Sillä oli ihmeitätekeviä vaikutuksia. Reliikkien joutuessa Bariin niistä tuli mannaa edelleenkin ja tulee vielä nykyään.<br /> <br /> == Muistaminen ja merkitys ==<br /> <br /> Nikolaoksen lapsia kohtaan osoittaman huomion ansiosta hänestä on tullut lasten suojeluspyhä. Lahjojen tuojana hänet on myös nähty ''joulupukin'' esikuvana, erityisesti amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteessä. Nikolaoksen sulautuminen joulupukkiin vei useita vuosisatoja. Joulupukki vei voiton lähinnä siksi, että hän vetoaa ostajiin paremmin ja on siten kaupallisesti kiinnostavampi. Joulupukilla ei ole mitään yhteistä kristillisen hengellisyyden kanssa. Englanninkielinen nimitys Joulupukille, ''Santa Claus'', tulee hollantilaisesta alkuperästä, ''Sinterklaas'', joka taas periytyy Nikolaoksesta. Joulupukki-kultti on saanut eri maissa hyvin toisistaan poikkeavia perinteitä, jotka ovat entisestään sekoittaneet kuvaamme Nikolaoksesta.<br /> <br /> Pyhän Nikolaoksen juhlan historia heijastaa katolisten ja protestanttien konfliktia. Martti Luther korvasi liiaksi paavillistuneen juhlan ''Christkind''-juhlalla (''Kristus-lapsi''), jossa jouluaattona lahjat toi Kristus-lapsi Nikolaoksen sijaan. Nikolaoksen juhlaa vietetään vielä joissakin protestanttisissa maissa pienemmässä mittakaavassa kuin joulua. Christkind muuttui vuosien saatossa muotoon ''Kriss Kringle'', jota ironisesti pidetään nykyään Amerikassa Joulupukin toisena nimenä. Eli Joulupukin ja Kristuksenkin elämät alkavat sekoittua toisiinsa. Joissakin maissa Nikolaoksen juhlan (''6.12.'') ja Kristuksen syntymän juhlan (''25.12.'') läheisyys onkin johtanut näiden juhlien yhteensulautumiseen.<br /> <br /> Ajalle harvinaisesti Nikolaos eli pitkän elämän ja kuoli rauhallisen kuoleman kotonaan. Keskiajalla uskonnollisten sotien ja ristiretkien aikaan Nikolaoksen elämä loi toisenlaisen mahdollisuuden pelastukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hän oli elävä todiste siitä, ettei tarvinnut kuolla uskonsodassa, vaan elämällä oikein saattoi päästä taivaaseen. Tämä oli yksi syy, miksi hänestä tuli suosittu tavallisen kansan parissa ja useita kirkkoja omistettiin hänelle. Pelkästään Englannissa hänen muistolleen pyhitettiin keskiajalla lähes 400 kirkkoa. Nikolaos esiintyikin keskiaikaisessa taiteessa pyhistä toiseksi eniten, heti [[Jumalansynnyttäjä]]n jälkeen.<br /> <br /> Kerrotaan, että keskiaikana ranskalaiset nunnat kävivät 6. joulukuuta yöllä laittamassa koreja, joissa oli ruokaa ja vaatteita, niitä tarvitseville. Toisen kertomuksen mukaan merimiehet kokoontuivat 6. joulukuuta satamiin juhlimaan pyhän Nikolaoksen juhlaa ja toivat mukanaan koteihin lahjoja. Erilaiset tulkinnat hänen legendoistaan ja niistä muodostuneet tavat ovatkin muokanneet käsitystämme Nikolaoksesta entisestään.<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] Nikolaos on yksi tunnetuimmista [[Pyhä|pyhistä]], erityisesti Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä Nikolaoksesta tuli suosittu, kun Vladimir aikoinaan otti kasteen Konstantinopolista ja nimitti samalla Nikolaoksen maansa suojeluspyhäksi. Nikolaoksen muistopäivä on 6.12. ja hänen reliikkiensä siirtoa muistellaan 9.5. ja hänen syntymäänsä 29.7. &lt;!---Asia tarkistettava [[Roomalaiskatolinen kirkko]] poisti Nikolaoksen muistopäivän kalenterista vuonna 1969, koska hänen elämänsä oli niin epäluotettavasti dokumentoitu.---&gt;<br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br /> <br /> == Troparit ja kontakit ==<br /> <br /> '''Pyhän Nikolaoksen muistopäivänä 6. joulukuuta'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. ===<br /> <br /> :: ''Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi | ja itsekieltäytymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi. | Sen tähden olet sinä saavuttanut nöyryydessäsi ylhäisen aseman | ja köyhyydessäsi rikkauden. | Rukoile, oi isä esipaimen Nikolaos, | Kristusta Jumalaamme | pelastamaan meidän sielumme.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. ===<br /> <br /> :: ''Oi pyhä, sinä olit Myrrassa | oikeana pyhän palveluksen toimittajana | sillä täyttäen Kristuksen evankeliumin käskyt | sinä, oi pyhittäjäisä, panit henkesi alttiiksi kansasi edestä | ja pelastit viattomat kuolemasta. | Sen tähden sinä tulitkin pyhitetyksi | Jumalan armon salaisuuksien suurena palvelijana.'' <br /> <br /> '''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin vuonna 1087'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. === <br /> <br /> :: ''Jo joutui valoisan juhlan päivä: | Barin kaupunki iloitsee, | ja koko maailma sen kanssa | laulaen hengellisiä lauluja riemuitsee, | sillä tänään on pyhä juhla, | jona me ihmeidentekijän esipaimenen Nikolaoksen kalliiden jäännösten saattoa muistelemme, | sillä niin kuin laskeutumaton aurinko | on hän loistanut meille | ja karkottanut pois kiusausten ja onnettomuuksien pimeyden | meidän huutaessamme hänelle: || pelasta meidät, suuri puoltajamme Nikolaos.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. === <br /> <br /> :: ''Jäännöksesi, oi esipaimen Nikolaos, kulkivat ikään kuin tähti idästä länteen. | Meri pyhittyi kulkemisestasi, | ja Barin kaupunki sai armon sinun kauttasi. | Meitä varten olet sinä ilmestynyt, || oi ihmeidentekijä, erinomainen, ihmeellinen ja armollinen.''<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle]]<br /> * [[Pyhän Nikolaoksen kanoni]]<br /> * Video: Απολυτίκιον Αγίου Νικολάου<br /> &lt;youtube v=&quot;g7tYpMTftzs&quot; /&gt; <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoisät]]<br /> [[Luokka:Pyhät]]<br /> [[Luokka:200-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:300-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:Joulukuu]]<br /> [[Luokka:Lyykialaiset pyhät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4&diff=36468 Nikolaos Ihmeidentekijä 2011-12-03T15:59:56Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija03.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija04.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nokolaos ihmeidentekija05.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija06.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija07.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija08.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija09.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija10.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija11.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija12.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija13.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija14.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija15.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija16.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija17.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija18.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija19.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija20.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos_ihmeidentekija.jpg|thumb|&lt;center&gt;Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä''' toimi [[piispa]]na Myrassa, joka sijaitsee nykyään Antalyan alueella Demren kaupungissa Turkissa. Historiallisesti hänestä tiedetään hyvin vähän ja suurin osa hänestä kertovasta tiedosta perustuu legendoihin, jotka ovat muokkautuneet aikojen saatossa. Häntä kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa ja hän on monien maiden suojeluspyhä, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhänään.<br /> <br /> == Elämä ==<br /> Nikolaos syntyi 200-luvun lopulla, noin vuonna 270, Vähän-Aasian Kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan, joka kuului silloin Rooman Lyykian provinssiin. Hän syntyi kohtalaisen hyvätuloiseen perheeseen ja sai hyvän kasvatuksen. Hän oli erittäin uskonnollinen jo nuorena ja omisti koko elämänsä kristillisyydelle. Hän kävi nuorena ehkä pyhiinvaellusmatkoilla Egyptissä ja Palestiinassa, jossa hän ehkä kilvoitteli erämaassa.<br /> <br /> Hänen perheensä osallistui luultavasti kalastuslaivojen varusteluun. Tästä syystä Nikolaosta pidetään merenkävijöiden suojeluspyhänä. Vanhempiensa kuoltua Nikolaos sai perinnön, jonka hän jakoi hyväntekeväisyyteen ja toimi sen jälkeen [[piispa]]na. Hänen [[pappeus|pappeuden]] alkutaipaleensa arvioidaan alkaneen keisareiden Diocletianuksen (''284-305'') ja Maximianuksen (''286-305'') hallintokautena. Diocletianus aloitti vuonna 303 alkaneen kristittyjen vainokauden, joka kesti aina vuoteen 311 asti. Nikolaoksen toimista tällä ajalla ei tiedetä paljoa. Luultavasti hänet vangittiin vainoissa ja vapautettiin Konstantinoksen hallintokaudella (''306-337'').<br /> <br /> Nikolaoksesta tuli luultavasti Myran piispa keisari Liciniuksen hallintokaudella (''308-324''), jolloin vainot kristittyjä kohtaan lievenivät. Nikolaoksen toimintaan liitetään usean pakallisen temppelin tuhoaminen. Näiden joukossa on myös kreikkalaisen jumalan Artemiksen temppeli, joka vastaa roomalaista Diana-jumalaa. Koska Dianan syntymäpäivää juhlittiin 6.12., on spekuloitu, että Nikolaoksen juhlapäiväksi valittiin tarkoituksellisesti sama päivä, jotta uusi juhla jättäisi varjoonsa vanhan.<br /> <br /> Nikolaos osallistui ehkä [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|Nikean yleiseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 325, jossa hänen kerrotaan vihastuneen Areioksen puheisiin ja puolustaneen oikeata uskoa [[Areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan. Tämä on historiallisesti epäselvää, sillä Nikolaosta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa. Nikolaoksen kuolinvuosiksi on ehdotettu vuosia väliltä 342 ja 352.<br /> <br /> == [[Reliikki]]en siirto ==<br /> <br /> Islamilaiset saraseenit saivat valta-aseman Vähässä-Aasiassa 1050-luvulta lähtien, kun [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] ei enää pystynyt pidättelemään heidän etenemistään. Nikolaoksesta oli tullut suosittu pyhä Italiassa ja monet suunnittelivat hänen reliikkiensä tuomista Italiaan. 1080-luvulla vallinneen sekasorron aikana barilaiset merimiehet Italiasta hyökkäsivät Myraan, ottivat pyhän Nikolaoksen reliikit ja kuljettivat ne kotikaupunkiinsa ortodoksisten munkkien estelystä huolimatta. Reliikit saapuivat Bariin 9.5.1087. Joidenkin legendojen mukaan osa reliikeistä olisi viety Venetsiaan ja ristiretkien aikaan vuonna 1181 Irlannin Thomastowniin.<br /> <br /> Todellisuudessa Nikolaos on yksi harvoista pyhistä, jonka reliikkejä ei ole ripoteltu eri kirkkoihin pyhiinvaeltajien toivossa, vaan ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi yhdessä paikassa, Barissa. Paavi salli tehdä 1950-luvulla reliikeille tieteellisiä mittauksia. Näistä tiedoista selvisi vuonna 2005 Englannissa, että Nikolaos oli noin 1,5 metriä pitkä, mikä oli hieman sen ajan keskiarvoa lyhempi, ja hänellä oli murtunut nenä. Nikolaoksen reliikkien siirto Bariin sai lännen kirkon kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Barin reliikkejä vartioi rusi-viikinki-taustainen varjaagien vartiosto.<br /> <br /> == Ihmeet ==<br /> <br /> Kuten aiemmin todettiin, Nikolaoksesta tiedetään historiallisesti vain vähän ja siksi häneen liittyvät ihmeetkin perustuvat hänestä kerrottuihin legendoihin, jotka vaihtelevat jonkin verran.<br /> <br /> Hurskaan tarinan mukaan Nikolaoksen äiti Nonna parani heti Nikolaoksen synnytyksen jälkeen. Nikolaoksen kerrotaan seisseen kastemaljassa kolme tuntia ilman mitään tukea, kunnioittaen Pyhää Kolminaisuutta. Nikolaos aloitti paastoamisen jo vastasyntyneenä, sillä hänen kerrotaan pidättäytyneen äitinsä maidosta paastopäivinä, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kunnes hänen vanhempansa olivat suorittaneet iltarukoukset.<br /> <br /> Nikolaoksen kerrotaan auttaneen merimiehiä, jotka ovat olleet hukkumaisillaan tai joiden laiva on tuhoutunut myrskyssä. Yksi näistä tapahtumista sattui hänen matkallaan Myrasta Aleksandriaan. Hänen kerrotaan myös ilmestyneen auttamaan ja puolustamaan viattomia kuolemaan tuomittuja.<br /> <br /> Erään legendan mukaan teurastaja olisi nälänhädän aikaan tappanut kolme lasta ja laittanut heidät tynnyriin, ajatuksenaan myydä heidät lihana. Nikolaos oli käymässä alueella ja näki teurastajasta mitä hän oli tehnyt. Nikolaos herätti pojat henkiin.<br /> <br /> Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaos olisi auttanut köyhää miestä, jolla ei ollut varaa antaa myötäjäisiä kolmesta tyttärestään. Tällöin vaarana olisi ollut, että heistä olisi tullut prostituoituja. Nikolaos oli vaatimaton eikä halunnut auttaa miestä julkisesti, vaan meni hänen talolleen yöllä ja jätti kolme pientä kultasäkkiä ikkunasta miehen lattialle. Tarinasta on useita erilaisia versioita. Ihmiset alkoivat epäillä, että Nikolaos oli useiden köyhille anonyymisti tehtyjen lahjoitusten takana jakaen vanhempiensa perintöä. Nikolaoksen kuoleman jälkeen alueen ihmiset jatkoivat tapaa, antaen anonyymejä lahjoituksia köyhille. Tämän legendan mukaisesti Nikolaosta kuvattaessa, hänelle kuvataan usein kolme kultasäkkiä, kultakolikkoa tai kultapalloa.<br /> <br /> Nikolaoksen reliikkien ollessa Myrassa niiden kerrottiin hikoilleen joka vuosi kirkasta nestettä, jota kutsuttiin mannaksi (''sama kuin juutalaisten VT:n manna''). Sillä oli ihmeitätekeviä vaikutuksia. Reliikkien joutuessa Bariin niistä tuli mannaa edelleenkin ja tulee vielä nykyään.<br /> <br /> == Muistaminen ja merkitys ==<br /> <br /> Nikolaoksen lapsia kohtaan osoittaman huomion ansiosta hänestä on tullut lasten suojeluspyhä. Lahjojen tuojana hänet on myös nähty ''joulupukin'' esikuvana, erityisesti amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteessä. Nikolaoksen sulautuminen joulupukkiin vei useita vuosisatoja. Joulupukki vei voiton lähinnä siksi, että hän vetoaa ostajiin paremmin ja on siten kaupallisesti kiinnostavampi. Joulupukilla ei ole mitään yhteistä kristillisen hengellisyyden kanssa. Englanninkielinen nimitys Joulupukille, ''Santa Claus'', tulee hollantilaisesta alkuperästä, ''Sinterklaas'', joka taas periytyy Nikolaoksesta. Joulupukki-kultti on saanut eri maissa hyvin toisistaan poikkeavia perinteitä, jotka ovat entisestään sekoittaneet kuvaamme Nikolaoksesta.<br /> <br /> Pyhän Nikolaoksen juhlan historia heijastaa katolisten ja protestanttien konfliktia. Martti Luther korvasi liiaksi paavillistuneen juhlan ''Christkind''-juhlalla (''Kristus-lapsi''), jossa jouluaattona lahjat toi Kristus-lapsi Nikolaoksen sijaan. Nikolaoksen juhlaa vietetään vielä joissakin protestanttisissa maissa pienemmässä mittakaavassa kuin joulua. Christkind muuttui vuosien saatossa muotoon ''Kriss Kringle'', jota ironisesti pidetään nykyään Amerikassa Joulupukin toisena nimenä. Eli Joulupukin ja Kristuksenkin elämät alkavat sekoittua toisiinsa. Joissakin maissa Nikolaoksen juhlan (''6.12.'') ja Kristuksen syntymän juhlan (''25.12.'') läheisyys onkin johtanut näiden juhlien yhteensulautumiseen.<br /> <br /> Ajalle harvinaisesti Nikolaos eli pitkän elämän ja kuoli rauhallisen kuoleman kotonaan. Keskiajalla uskonnollisten sotien ja ristiretkien aikaan Nikolaoksen elämä loi toisenlaisen mahdollisuuden pelastukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hän oli elävä todiste siitä, ettei tarvinnut kuolla uskonsodassa, vaan elämällä oikein saattoi päästä taivaaseen. Tämä oli yksi syy, miksi hänestä tuli suosittu tavallisen kansan parissa ja useita kirkkoja omistettiin hänelle. Pelkästään Englannissa hänen muistolleen pyhitettiin keskiajalla lähes 400 kirkkoa. Nikolaos esiintyikin keskiaikaisessa taiteessa pyhistä toiseksi eniten, heti [[Jumalansynnyttäjä]]n jälkeen.<br /> <br /> Kerrotaan, että keskiaikana ranskalaiset nunnat kävivät 6. joulukuuta yöllä laittamassa koreja, joissa oli ruokaa ja vaatteita, niitä tarvitseville. Toisen kertomuksen mukaan merimiehet kokoontuivat 6. joulukuuta satamiin juhlimaan pyhän Nikolaoksen juhlaa ja toivat mukanaan koteihin lahjoja. Erilaiset tulkinnat hänen legendoistaan ja niistä muodostuneet tavat ovatkin muokanneet käsitystämme Nikolaoksesta entisestään.<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] Nikolaos on yksi tunnetuimmista [[Pyhä|pyhistä]], erityisesti Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä Nikolaoksesta tuli suosittu, kun Vladimir aikoinaan otti kasteen Konstantinopolista ja nimitti samalla Nikolaoksen maansa suojeluspyhäksi. Nikolaoksen muistopäivä on 6.12. ja hänen reliikkiensä siirtoa muistellaan 9.5. ja hänen syntymäänsä 29.7. &lt;!---Asia tarkistettava [[Roomalaiskatolinen kirkko]] poisti Nikolaoksen muistopäivän kalenterista vuonna 1969, koska hänen elämänsä oli niin epäluotettavasti dokumentoitu.---&gt;<br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br /> <br /> == Troparit ja kontakit ==<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. ===<br /> <br /> :: ''Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi | ja itsekieltäytymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi. | Sen tähden olet sinä saavuttanut nöyryydessäsi ylhäisen aseman | ja köyhyydessäsi rikkauden. | Rukoile, oi isä esipaimen Nikolaos, | Kristusta Jumalaamme | pelastamaan meidän sielumme.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. ===<br /> <br /> :: ''Oi pyhä, sinä olit Myrrassa | oikeana pyhän palveluksen toimittajana | sillä täyttäen Kristuksen evankeliumin käskyt | sinä, oi pyhittäjäisä, panit henkesi alttiiksi kansasi edestä | ja pelastit viattomat kuolemasta. | Sen tähden sinä tulitkin pyhitetyksi | Jumalan armon salaisuuksien suurena palvelijana.'' <br /> <br /> '''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin vuonna 1087'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. === <br /> <br /> :: ''Jo joutui valoisan juhlan päivä: | Barin kaupunki iloitsee, | ja koko maailma sen kanssa | laulaen hengellisiä lauluja riemuitsee, | sillä tänään on pyhä juhla, | jona me ihmeidentekijän esipaimenen Nikolaoksen kalliiden jäännösten saattoa muistelemme, | sillä niin kuin laskeutumaton aurinko | on hän loistanut meille | ja karkottanut pois kiusausten ja onnettomuuksien pimeyden | meidän huutaessamme hänelle: || pelasta meidät, suuri puoltajamme Nikolaos.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. === <br /> <br /> :: ''Jäännöksesi, oi esipaimen Nikolaos, kulkivat ikään kuin tähti idästä länteen. | Meri pyhittyi kulkemisestasi, | ja Barin kaupunki sai armon sinun kauttasi. | Meitä varten olet sinä ilmestynyt, || oi ihmeidentekijä, erinomainen, ihmeellinen ja armollinen.''<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle]]<br /> * [[Pyhän Nikolaoksen kanoni]]<br /> * Video: Απολυτίκιον Αγίου Νικολάου<br /> &lt;youtube v=&quot;g7tYpMTftzs&quot; /&gt; <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoisät]]<br /> [[Luokka:Pyhät]]<br /> [[Luokka:200-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:300-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:Joulukuu]]<br /> [[Luokka:Lyykialaiset pyhät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Nikolaos_Ihmeidentekij%C3%A4&diff=36467 Nikolaos Ihmeidentekijä 2011-12-03T15:59:23Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija02.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija03.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija04.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nokolaos ihmeidentekija05.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija06.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija07.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija08.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija09.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija10.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija11.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija12.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija13.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija14.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija15.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija16.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija17.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija18.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija19.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos ihmeidentekija20.jpg|thumb|&lt;center&gt;''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä,&lt;br&gt; Myran piispa''&lt;br&gt; &lt;small&gt;''Kuva: Pyykkönen''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]] <br /> [[Kuva:Nikolaos_ihmeidentekija.jpg|thumb|&lt;center&gt;Nikolaos Ihmeidentekijä&lt;br&gt;&lt;small&gt;(''Kuva &amp;copy; Pyykkönen'')&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä''' toimi [[piispa]]na Myrassa, joka sijaitsee nykyään Antalyan alueella Demren kaupungissa Turkissa. Historiallisesti hänestä tiedetään hyvin vähän ja suurin osa hänestä kertovasta tiedosta perustuu legendoihin, jotka ovat muokkautuneet aikojen saatossa. Häntä kunnioitetaan laajasti koko kristikunnassa ja hän on monien maiden suojeluspyhä, lisäksi muun muassa merenkävijät ja lapset pitävät häntä suojeluspyhänään.<br /> <br /> == Elämä ==<br /> Nikolaos syntyi 200-luvun lopulla, noin vuonna 270, Vähän-Aasian Kreikkalaiseen Pataran siirtokuntaan, joka kuului silloin Rooman Lyykian provinssiin. Hän syntyi kohtalaisen hyvätuloiseen perheeseen ja sai hyvän kasvatuksen. Hän oli erittäin uskonnollinen jo nuorena ja omisti koko elämänsä kristillisyydelle. Hän kävi nuorena ehkä pyhiinvaellusmatkoilla Egyptissä ja Palestiinassa, jossa hän ehkä kilvoitteli erämaassa.<br /> <br /> Hänen perheensä osallistui luultavasti kalastuslaivojen varusteluun. Tästä syystä Nikolaosta pidetään merenkävijöiden suojeluspyhänä. Vanhempiensa kuoltua Nikolaos sai perinnön, jonka hän jakoi hyväntekeväisyyteen ja toimi sen jälkeen [[piispa]]na. Hänen [[pappeus|pappeuden]] alkutaipaleensa arvioidaan alkaneen keisareiden Diocletianuksen (''284-305'') ja Maximianuksen (''286-305'') hallintokautena. Diocletianus aloitti vuonna 303 alkaneen kristittyjen vainokauden, joka kesti aina vuoteen 311 asti. Nikolaoksen toimista tällä ajalla ei tiedetä paljoa. Luultavasti hänet vangittiin vainoissa ja vapautettiin Konstantinoksen hallintokaudella (''306-337'').<br /> <br /> Nikolaoksesta tuli luultavasti Myran piispa keisari Liciniuksen hallintokaudella (''308-324''), jolloin vainot kristittyjä kohtaan lievenivät. Nikolaoksen toimintaan liitetään usean pakallisen temppelin tuhoaminen. Näiden joukossa on myös kreikkalaisen jumalan Artemiksen temppeli, joka vastaa roomalaista Diana-jumalaa. Koska Dianan syntymäpäivää juhlittiin 6.12., on spekuloitu, että Nikolaoksen juhlapäiväksi valittiin tarkoituksellisesti sama päivä, jotta uusi juhla jättäisi varjoonsa vanhan.<br /> <br /> Nikolaos osallistui ehkä [[Ekumeeniset kirkolliskokoukset|Nikean yleiseen kirkolliskokoukseen]] vuonna 325, jossa hänen kerrotaan vihastuneen Areioksen puheisiin ja puolustaneen oikeata uskoa [[Areiolaisuus|areiolaisuutta]] vastaan. Tämä on historiallisesti epäselvää, sillä Nikolaosta ei mainita Nikean kokouksen piispojen listassa. Nikolaoksen kuolinvuosiksi on ehdotettu vuosia väliltä 342 ja 352.<br /> <br /> == [[Reliikki]]en siirto ==<br /> <br /> Islamilaiset saraseenit saivat valta-aseman Vähässä-Aasiassa 1050-luvulta lähtien, kun [[Bysantti|Bysantin valtakunta]] ei enää pystynyt pidättelemään heidän etenemistään. Nikolaoksesta oli tullut suosittu pyhä Italiassa ja monet suunnittelivat hänen reliikkiensä tuomista Italiaan. 1080-luvulla vallinneen sekasorron aikana barilaiset merimiehet Italiasta hyökkäsivät Myraan, ottivat pyhän Nikolaoksen reliikit ja kuljettivat ne kotikaupunkiinsa ortodoksisten munkkien estelystä huolimatta. Reliikit saapuivat Bariin 9.5.1087. Joidenkin legendojen mukaan osa reliikeistä olisi viety Venetsiaan ja ristiretkien aikaan vuonna 1181 Irlannin Thomastowniin.<br /> <br /> Todellisuudessa Nikolaos on yksi harvoista pyhistä, jonka reliikkejä ei ole ripoteltu eri kirkkoihin pyhiinvaeltajien toivossa, vaan ne ovat säilyneet suurimmaksi osaksi yhdessä paikassa, Barissa. Paavi salli tehdä 1950-luvulla reliikeille tieteellisiä mittauksia. Näistä tiedoista selvisi vuonna 2005 Englannissa, että Nikolaos oli noin 1,5 metriä pitkä, mikä oli hieman sen ajan keskiarvoa lyhempi, ja hänellä oli murtunut nenä. Nikolaoksen reliikkien siirto Bariin sai lännen kirkon kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Barin reliikkejä vartioi rusi-viikinki-taustainen varjaagien vartiosto.<br /> <br /> == Ihmeet ==<br /> <br /> Kuten aiemmin todettiin, Nikolaoksesta tiedetään historiallisesti vain vähän ja siksi häneen liittyvät ihmeetkin perustuvat hänestä kerrottuihin legendoihin, jotka vaihtelevat jonkin verran.<br /> <br /> Hurskaan tarinan mukaan Nikolaoksen äiti Nonna parani heti Nikolaoksen synnytyksen jälkeen. Nikolaoksen kerrotaan seisseen kastemaljassa kolme tuntia ilman mitään tukea, kunnioittaen Pyhää Kolminaisuutta. Nikolaos aloitti paastoamisen jo vastasyntyneenä, sillä hänen kerrotaan pidättäytyneen äitinsä maidosta paastopäivinä, keskiviikkoisin ja perjantaisin, kunnes hänen vanhempansa olivat suorittaneet iltarukoukset.<br /> <br /> Nikolaoksen kerrotaan auttaneen merimiehiä, jotka ovat olleet hukkumaisillaan tai joiden laiva on tuhoutunut myrskyssä. Yksi näistä tapahtumista sattui hänen matkallaan Myrasta Aleksandriaan. Hänen kerrotaan myös ilmestyneen auttamaan ja puolustamaan viattomia kuolemaan tuomittuja.<br /> <br /> Erään legendan mukaan teurastaja olisi nälänhädän aikaan tappanut kolme lasta ja laittanut heidät tynnyriin, ajatuksenaan myydä heidät lihana. Nikolaos oli käymässä alueella ja näki teurastajasta mitä hän oli tehnyt. Nikolaos herätti pojat henkiin.<br /> <br /> Kuuluisimman legendan mukaan Nikolaos olisi auttanut köyhää miestä, jolla ei ollut varaa antaa myötäjäisiä kolmesta tyttärestään. Tällöin vaarana olisi ollut, että heistä olisi tullut prostituoituja. Nikolaos oli vaatimaton eikä halunnut auttaa miestä julkisesti, vaan meni hänen talolleen yöllä ja jätti kolme pientä kultasäkkiä ikkunasta miehen lattialle. Tarinasta on useita erilaisia versioita. Ihmiset alkoivat epäillä, että Nikolaos oli useiden köyhille anonyymisti tehtyjen lahjoitusten takana jakaen vanhempiensa perintöä. Nikolaoksen kuoleman jälkeen alueen ihmiset jatkoivat tapaa, antaen anonyymejä lahjoituksia köyhille. Tämän legendan mukaisesti Nikolaosta kuvattaessa, hänelle kuvataan usein kolme kultasäkkiä, kultakolikkoa tai kultapalloa.<br /> <br /> Nikolaoksen reliikkien ollessa Myrassa niiden kerrottiin hikoilleen joka vuosi kirkasta nestettä, jota kutsuttiin mannaksi (''sama kuin juutalaisten VT:n manna''). Sillä oli ihmeitätekeviä vaikutuksia. Reliikkien joutuessa Bariin niistä tuli mannaa edelleenkin ja tulee vielä nykyään.<br /> <br /> == Muistaminen ja merkitys ==<br /> <br /> Nikolaoksen lapsia kohtaan osoittaman huomion ansiosta hänestä on tullut lasten suojeluspyhä. Lahjojen tuojana hänet on myös nähty ''joulupukin'' esikuvana, erityisesti amerikkalaisessa ja brittiläisessä perinteessä. Nikolaoksen sulautuminen joulupukkiin vei useita vuosisatoja. Joulupukki vei voiton lähinnä siksi, että hän vetoaa ostajiin paremmin ja on siten kaupallisesti kiinnostavampi. Joulupukilla ei ole mitään yhteistä kristillisen hengellisyyden kanssa. Englanninkielinen nimitys Joulupukille, ''Santa Claus'', tulee hollantilaisesta alkuperästä, ''Sinterklaas'', joka taas periytyy Nikolaoksesta. Joulupukki-kultti on saanut eri maissa hyvin toisistaan poikkeavia perinteitä, jotka ovat entisestään sekoittaneet kuvaamme Nikolaoksesta.<br /> <br /> Pyhän Nikolaoksen juhlan historia heijastaa katolisten ja protestanttien konfliktia. Martti Luther korvasi liiaksi paavillistuneen juhlan ''Christkind''-juhlalla (''Kristus-lapsi''), jossa jouluaattona lahjat toi Kristus-lapsi Nikolaoksen sijaan. Nikolaoksen juhlaa vietetään vielä joissakin protestanttisissa maissa pienemmässä mittakaavassa kuin joulua. Christkind muuttui vuosien saatossa muotoon ''Kriss Kringle'', jota ironisesti pidetään nykyään Amerikassa Joulupukin toisena nimenä. Eli Joulupukin ja Kristuksenkin elämät alkavat sekoittua toisiinsa. Joissakin maissa Nikolaoksen juhlan (''6.12.'') ja Kristuksen syntymän juhlan (''25.12.'') läheisyys onkin johtanut näiden juhlien yhteensulautumiseen.<br /> <br /> Ajalle harvinaisesti Nikolaos eli pitkän elämän ja kuoli rauhallisen kuoleman kotonaan. Keskiajalla uskonnollisten sotien ja ristiretkien aikaan Nikolaoksen elämä loi toisenlaisen mahdollisuuden pelastukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Hän oli elävä todiste siitä, ettei tarvinnut kuolla uskonsodassa, vaan elämällä oikein saattoi päästä taivaaseen. Tämä oli yksi syy, miksi hänestä tuli suosittu tavallisen kansan parissa ja useita kirkkoja omistettiin hänelle. Pelkästään Englannissa hänen muistolleen pyhitettiin keskiajalla lähes 400 kirkkoa. Nikolaos esiintyikin keskiaikaisessa taiteessa pyhistä toiseksi eniten, heti [[Jumalansynnyttäjä]]n jälkeen.<br /> <br /> Kerrotaan, että keskiaikana ranskalaiset nunnat kävivät 6. joulukuuta yöllä laittamassa koreja, joissa oli ruokaa ja vaatteita, niitä tarvitseville. Toisen kertomuksen mukaan merimiehet kokoontuivat 6. joulukuuta satamiin juhlimaan pyhän Nikolaoksen juhlaa ja toivat mukanaan koteihin lahjoja. Erilaiset tulkinnat hänen legendoistaan ja niistä muodostuneet tavat ovatkin muokanneet käsitystämme Nikolaoksesta entisestään.<br /> <br /> [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisessa kirkossa]] Nikolaos on yksi tunnetuimmista [[Pyhä|pyhistä]], erityisesti Kreikassa ja Venäjällä. Venäjällä Nikolaoksesta tuli suosittu, kun Vladimir aikoinaan otti kasteen Konstantinopolista ja nimitti samalla Nikolaoksen maansa suojeluspyhäksi. Nikolaoksen muistopäivä on 6.12. ja hänen reliikkiensä siirtoa muistellaan 9.5. ja hänen syntymäänsä 29.7. &lt;!---Asia tarkistettava [[Roomalaiskatolinen kirkko]] poisti Nikolaoksen muistopäivän kalenterista vuonna 1969, koska hänen elämänsä oli niin epäluotettavasti dokumentoitu.---&gt;<br /> <br /> '''[[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]]'''<br /> <br /> == Troparit ja kontakit ==<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. ===<br /> <br /> :: ''Uskon ohjeeksi, lempeyden esikuvaksi | ja itsekieltäytymyksen opettajaksi asiain totuus osoitti sinut laumallesi. | Sen tähden olet sinä saavuttanut nöyryydessäsi ylhäisen aseman | ja köyhyydessäsi rikkauden. | Rukoile, oi isä esipaimen Nikolaos, | Kristusta Jumalaamme | pelastamaan meidän sielumme.''<br /> <br /> == Kontakki, 3. säv. ===<br /> <br /> :: ''Oi pyhä, sinä olit Myrrassa | oikeana pyhän palveluksen toimittajana | sillä täyttäen Kristuksen evankeliumin käskyt | sinä, oi pyhittäjäisä, panit henkesi alttiiksi kansasi edestä | ja pelastit viattomat kuolemasta. | Sen tähden sinä tulitkin pyhitetyksi | Jumalan armon salaisuuksien suurena palvelijana.'' <br /> <br /> '''Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirtäminen Bariin vuonna 1087'''<br /> <br /> === Tropari, 4. säv. === <br /> <br /> :: ''Jo joutui valoisan juhlan päivä: | Barin kaupunki iloitsee, | ja koko maailma sen kanssa | laulaen hengellisiä lauluja riemuitsee, | sillä tänään on pyhä juhla, | jona me ihmeidentekijän esipaimenen Nikolaoksen kalliiden jäännösten saattoa muistelemme, | sillä niin kuin laskeutumaton aurinko | on hän loistanut meille | ja karkottanut pois kiusausten ja onnettomuuksien pimeyden | meidän huutaessamme hänelle: || pelasta meidät, suuri puoltajamme Nikolaos.''<br /> <br /> === Kontakki, 3. säv. === <br /> <br /> :: ''Jäännöksesi, oi esipaimen Nikolaos, kulkivat ikään kuin tähti idästä länteen. | Meri pyhittyi kulkemisestasi, | ja Barin kaupunki sai armon sinun kauttasi. | Meitä varten olet sinä ilmestynyt, || oi ihmeidentekijä, erinomainen, ihmeellinen ja armollinen.''<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> *[[Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle]]<br /> * [[Pyhän Nikolaoksen kanoni]]<br /> * Video: Απολυτίκιον Αγίου Νικολάου<br /> &lt;youtube v=&quot;g7tYpMTftzs&quot; /&gt; <br /> <br /> [[Luokka:Kirkkoisät]]<br /> [[Luokka:Pyhät]]<br /> [[Luokka:200-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:300-luvun pyhät]]<br /> [[Luokka:Joulukuu]]<br /> [[Luokka:Lyykialaiset pyhät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=35180 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-11-07T11:47:40Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Jyri|Jyri]]<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> * Panihida &amp; Moleben (1977)<br /> * Akatistos Jumalansynnyttäjälle<br /> * Älä itke minua äitini 1 (1981)<br /> * Älä itke minua äitini 2<br /> * Älä itke minua äitini 3<br /> * Kristus syntyy - Kiittäkää!<br /> * Ortodoksinen liturgia<br /> * Nouskoon minun rukoukseni<br /> * Älä itke minua äitini - Tie pääsiäiseen<br /> * Älä itke minua äitini - Pääsiäinen<br /> * Dir. cant. Pekka Torhamon muistokonsertti (2011)<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=35155 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-11-07T07:13:32Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> Jyri<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> * Panihida &amp; Moleben<br /> * Akatistos Jumalansynnyttäjälle<br /> * Älä itke minua äitini 1<br /> * Älä itke minua äitini 2<br /> * Älä itke minua äitini 3<br /> * Kristus syntyy - Kiittäkää!<br /> * Ortodoksinen liturgia<br /> * Nouskoon minun rukoukseni<br /> * Älä itke minua äitini - Tie pääsiäiseen<br /> * Älä itke minua äitini - Pääsiäinen<br /> * Dir. cant. Pekka Torhamon muistokonsertti<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=35154 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-11-07T07:02:30Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti Suomessa lisääntynyt kiinnostunus ortodoksisiin tapoihin, erityisesti [[Suuri paasto|Suureen paastoon]] ja [[Pääsiäinen|Pääsiäiseen]], ja niihin liittyviin rikkaihin kirkkolauluaineistoihin.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä. Pasi Torhamon johdolla on tähän mennessä julkaistu kaksi levyä.<br /> <br /> == Julkaisut ==<br /> * Panihida &amp; Moleben<br /> * Akatistos Jumalansynnyttäjälle<br /> * Älä itke minua äitini 1<br /> * Älä itke minua äitini 2<br /> * Älä itke minua äitini 3<br /> * Kristus syntyy - Kiittäkää!<br /> * Ortodoksinen liturgia<br /> * Nouskoon minun rukoukseni<br /> * Älä itke minua äitini - Tie pääsiäiseen<br /> * Älä itke minua äitini - Pääsiäinen<br /> * Dir. cant. Pekka Torhamon muistokonsertti<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkop%C3%A4ivien_toinen_p%C3%A4iv%C3%A4&diff=34913 Kirkkopäivien toinen päivä 2011-11-01T07:47:10Z <p>X8: </p> <hr /> <div>= Kirkkopäivien toinen päivä 12.6.2010 =<br /> <br /> Toinen kirkkopäivien päivä on ollut täyteläinen. Siihen on mahdutettu kuoroharjoituksia, kuorokatselmus, kolme konserttia, ristisaatto, [[Patriarkka Bartolomeos puhui kirkkopäivillä|patriarkan juhlaluento]] ja kolme muuta virallista ohjelmaan merkittyä luentoa ja muutama muu epävirallinenkin, nukketeatteria. paraklesis, maakuntaretkiä, iltajuhla ja väliin vielä ruokailutkin.<br /> <br /> == Patriarkan juhlaluento ==<br /> [[Kuva:Bartolomeos joensuussa01.jpg|thumb|300px|&lt;center&gt;&lt;small&gt;''Patriarkka [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos]] puhui [[Ortodoksiset kirkkopäivät|kirkkopäivillä]] Joensuussa 12.6.2010''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> [[Kuva:Bartolomeos_patriarkka04.jpg|thumb|300px|&lt;center&gt;&lt;small&gt;''Patriarkka [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos]] tapasi nuoria [[Ortodoksiset kirkkopäivät|kirkkopäivillä]] Joensuussa 12.6.2010''&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> [[Kuva:Serafim seppala01.jpg|thumb|300px|&lt;center&gt;&lt;small&gt;Munkkidiakoni Serafim Seppälä luennoi ortodoksisilla kirkkopäivillä&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> Patriarkan luento löytyy Ortodoksi.netistä niin referoituna kuin myös suomeksi ja englanniksi lähes täydellisinä tekstiversioina. -&gt; [[Patriarkka Bartolomeos puhui kirkkopäivillä]]<br /> <br /> == Konsertit ==<br /> <br /> === Bysanttilaisen kirkkomusiikin konsertti ===<br /> Konsertti pidettiin [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksisen seminaarin]] kirkossa ja kaikki eivät mahtuneet sisälle ja ulos sateeseen jäi suuri joukko sisälle pyrkiviä. Varmasti siihen vaikutti se, että konsertti oli ilmainen, mutta myöskin ehdottomasti se, että bysanttilainen kirkkomusiikki on ottanut ja saanut jalansijaa jo Suomessakin ja se kiinnostaa monia.<br /> <br /> === Kvartettikilpailun finaali ===<br /> <br /> Ortodoksisten kirkkopäivien kvartettikilpailun finaali pidetään Yliopiston Carelia-salissa. Konsertissa esiintyvät seuraavat viisi kvartettia:<br /> <br /> * [[Aleksandra -kvartetti]] Turusta<br /> * [[Anno Quadratus -kvartetti]] Tampereelta<br /> * [[Kataja -kvartetti]] Helsingistä<br /> * [[Sonos -kvartetti]] Tampereelta<br /> * [[Uspenskin Katedraalikuoro]]n naiskvartetti Helsingistä<br /> <br /> Kvartetit järjestäytyivät ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja kilpailun esikarsinta suoritettiin äänitteen perusteella. Kvartetit saivat käyttöönsä pakollisen kilpailukappaleen maraskuussa 2009.<br /> <br /> Kilpailuohjelma on vapaavalintainen ortodoksita kirkkomusiikkia edustava kokonaisuus, jossa yhden kappaleen on oltava suomalaiselta kirkkomusiikin säveltäjältä ja yksi teos on kaikille: Timo Ruottisen &quot;Jumala on Herra, tropari Sergeille ja Hermanille&quot;.<br /> <br /> Laulu- ja musiikkipedagogeista, kirkkomusiikin säveltäjistä ja kuoronjohtajista koostuva tuomaristo arvostelee kirkkopäivien taiteellisen johtajan, [[director cantus|dir.cant]]. [[Jarmo Lehto|Jarmo Lehdon]] johdolla kvartetit. Arviointi käsittää kvartetin suoriutumisen ja ohjelman eri osa-alueet kuulemansa ja näkemänsä perusteella.<br /> <br /> Palkinnot jaetaan sunnuntaina 13.6.2010 kirkkopäivien pääjuhlassa ja samalla kuullaan lyhyt näyte kilpailussa menestyneimmältä kvartetilta.<br /> <br /> === Iltakonsertti ===<br /> <br /> Illalla klo 22 on Joensuun ev.-lut.kirkossa lauantain iltakonserii, jossa esiintyy [[Suomen ortodoksinen kanttorikuoro]] [[Rita Varonen|Rita Varosen]] johdolla.<br /> <br /> Tämä kuoro on perustettu jo 1932, jolloin [[Ortodoksisten kanttorien liitto]] perusti sen yhdistyksensä yhteyteen. Kuoro on koostunut vuosien saatossa kirkkomme päätoimisista kanttoreista ja kirkkomusiikin opiskelijoista. Kuoro on oleellinen osa kanttorien ammatillista täydennyskoulutusta.<br /> <br /> Kuoron tavoitteina on edistää suomalaista ortodoksista kirkkomusiikkia ja esittää harvemmin kuultuja teoksia. Johtajina ovat vuosien aikan toimineet muiden muassa:<br /> * [[Pekka Torhamo]]<br /> * [[Risto Matsi]]<br /> * [[Jarmo Lehto]]<br /> * [[Juhani Matsi]] ja <br /> * [[Petri Nykänen]]<br /> <br /> Vuonna 2009 [[OKL]] päätti valita kuoron johtajaksi kanttorikunnan ulkopuolelta dipl.kuoronjohtaja Rita Varosen, joka on unkarilaissyntyinen kuoropedagogina Jyväskylässä toimiva kuoronjohtaja.<br /> <br /> Illan ohjelmassa on ortodoksisen kirkkomusiikin ohessa muutakin kuoromusiikkia. Konsertti alkaa kuoron siirtymisellä luterilaisen kirkon alttarille ja laulaessa Henryk Góreckin &quot;Miseren&quot;. Muussa ohjelmassa on suomalaisten nuorien ortodoksisten kirkkosäveltäjien, muiden muassa [[Mikko Sidoroff]]in ja [[Heikki Hattunen|Heikki Hattusen]] sävellyksiä. Myös vanhempaa suomalaista ja ulkolaista kirkko- ja kuoromusiikkia sisältyy kuoron illan ohjelmistoon.<br /> <br /> == Jumalanpalvelukset ==<br /> Lauantaina päivä alkoi [[ristisaatto|Ristisaatolla]], joka lähti Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkolta ja päätyi Joensuun Areenalle, pääohjelmapaikalle.<br /> <br /> Illalla klo 18 toimitettiin ehtoopalvelus, joosa palvelusta johti HP patriarkka [[Bartholomeos (patriarkka)|Bartholomeos]] apunaan alttarilla [[Leo (arkkipiispa)|KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo]] ja [[Ambrosius (metropoliitta)|KP Helsingin metropoliitta Ambrosius]] papiston avustamana. Palvelus toimitettiin rukouksien ja laulujen osalta osin suomeksi ja osin kreikaksi.<br /> <br /> Palveluksen jälkeen patriarkka kulki kirkkokansan parissa jakaen siunauksia ja pieniä lahjoja, etenkin lapsille. Patriarkka oli vieraillut päivän aikana myös [[ONL]]:n vuosijuhlilla, jossa lapset ja nuoret saivat hänen aidon ja rakastettavan huomionsa. -&gt; [[Patriarkka Bartolomeos tapasi nuoria kirkkopäivillä]]<br /> <br /> == Muutakin ohjelmaa ==<br /> Päiville mahtui ohjelmaa kaikenikäisille. Pienimmät voivat katsella ja kokea nukketeatterissa Satuteatteri Punahilkan esityksen kansansadusta &quot;Hyppivä prinsessa&quot;. Vähän vanhemmille oli illan päättyessä, aikuisten mennessä iltakonsertteihin, oma iltajuhlansa ikään sopivan musiikin kera.<br /> <br /> Päivän ohjelmassa oli kaksi mielenkiintoista lentoa, joista toinen - TM [[Vladimir Sokratil]]in luento - käsitteli &quot;Luomakuntaa ikoneissa&quot; ja toinen - [[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim Seppälän]] luento - [[Luomiskertomus — ovi olemassaolon mysteeriin|&quot;Luomiskertomusta - ovena olemassaolon mysteeriin&quot;]]. Tästä luennosta on lyhyt referaatti Ortodoksi.netissä ja sen voi kuunnella myös kokonaan äänitriedostona jonkin aikaa.<br /> <br /> [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]<br /> <br /> [[Luokka:Kirkkomusiikki]]<br /> [[Luokka:Kirkkopäivät]]<br /> [[Luokka:Uutiset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34910 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-11-01T07:40:02Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Turunkirkko.jpg|350px|thumb|&lt;center&gt;Kirkkosalin valoisaa kuorotilaa &lt;br&gt;reunustavat jykevät pylväät&lt;br&gt;''Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, Turku''&lt;br&gt;&lt;small&gt;Foto &amp;copy; Soili Mustapää&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> '''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> Kuoro perustettiin [[Pekka Torhamo]]n tultua Turkuun seurakunnan kanttoriksi vuonna 1969 Hämeenlinnasta. Hän sai rekrytoitua kuoroon uusia laulajia, monet ammattitasoisia, ja kuoro kehittyikin nopeasti tunnustetuksi ryhmäksi. TOKK teki ensimmäisten suomalaisten ortodoksisten kuorojen joukossa äänitteitä. Tähän kannusti myös Suomessa [[arkkipiispa Paavali | arkkipiispa Paavalin]] ajama liturginen uudistus ja huomion kiinnittäminen ortodoksisiin tapoihin, erityisesti Suureen paastoon ja Pääsiäiseen.<br /> <br /> Pekka Torhamo johti kuoroa 34 vuotta aina vuoteen 2002 asti, jolloin hänen poikansa Pasi Torhamo tuli seurakunnan kanttoriksi. Pekka Torhamon johdolla kuoro julkaisi kymmenen levyä.<br /> <br /> <br /> Julkaisut:<br /> Panihida &amp; Moleben<br /> Akatistos Jumalansynnyttäjälle<br /> Älä itke minua äitini 1<br /> Älä itke minua äitini 2<br /> Älä itke minua äitini 3<br /> Kristus syntyy - Kiittäkää!<br /> Ortodoksinen liturgia<br /> Nouskoon minun rukoukseni<br /> Älä itke minua äitini - Tie pääsiäiseen<br /> Älä itke minua äitini - Pääsiäinen<br /> Dir. cant. Pekka Torhamon muistokonsertti<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34872 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-10-31T10:26:08Z <p>X8: </p> <hr /> <div>'''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> Julkaisut:<br /> Panihida<br /> <br /> <br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34871 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-10-31T10:25:14Z <p>X8: </p> <hr /> <div>'''Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry''' (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34870 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-10-31T10:25:00Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, [[Aleksandra_(marttyyri) | pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran]] kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34869 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-10-31T10:23:37Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry (TOKK) on [[Turun ortodoksinen seurakunta | Turun ortodoksisen seurakunnan]] pääkirkon, pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Turun_ortodoksisen_kirkon_kuoro&diff=34868 Turun ortodoksisen kirkon kuoro 2011-10-31T10:22:52Z <p>X8: Ak: Uusi sivu: Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry (TOKK) on Turun ortodoksinen seurakunta pääkirkon, pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon jumalanpalve...</p> <hr /> <div>Turun ortodoksisen kirkon kuoro ry (TOKK) on [[Turun ortodoksisen seurakunnan | Turun ortodoksinen seurakunta]] pääkirkon, pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon jumalanpalvelusmusiikista vastaava sekakuoro. Jumalanpalveluksissa laulaminen on kuoron päätehtävä. Sen lisäksi kuoro konsertoi säännöllisesti ja on julkaissut useita levyjä ortodoksista kirkkomusiikkia. TOKK on konsertoinut myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Kreikassa, Romaniassa, Eestissä ja Bulgariassa. Kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Turun kanttori, [[Pasi Torhamo]].<br /> <br /> [[Luokka:Kuorot]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=34344 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-10-18T08:04:57Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * su. 16.10. [http://areena.yle.fi/video/1318757333387 temppelijuhla Porista] &lt;- katsottavissa netissä 15.11.2011 klo 09.00 asti.<br /> ** liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Porin_Johannes_Teologin_kirkko | Porista]]. Pappeina isä '''[[Markku Toivanen]]''' ja isä '''Jorma Kudjoi''', kanttorina '''Heikki Hattunen''', lukijana Jarkko Luonila, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=34343 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-10-18T08:04:17Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * su. 16.10. [http://areena.yle.fi/video/1318757333387 temppelijuhla Porista] &lt;- katsottavissa netissä 15.11.2011 klo 09.00 asti.<br /> ** liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Porin kirkko | Porista]]. Pappeina isä '''[[Markku Toivanen]]''' ja isä '''Jorma Kudjoi''', kanttorina '''Heikki Hattunen''', lukijana Jarkko Luonila, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34320 Kirkkolippu 2011-10-18T06:33:08Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.<br /> <br /> Jyri</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34319 Kirkkolippu 2011-10-18T06:32:52Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.<br /> <br /> <br /> [[http://www.ortodoksi.net/index.php/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Jyri]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34318 Kirkkolippu 2011-10-18T06:32:28Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.<br /> <br /> <br /> [[http://www.ortodoksi.net/index.php/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Jyri | Jyri]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34317 Kirkkolippu 2011-10-18T06:31:58Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.<br /> <br /> <br /> [[Jyri]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34316 Kirkkolippu 2011-10-18T06:31:31Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.<br /> <br /> <br /> <br /> Jyri</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34315 Kirkkolippu 2011-10-18T06:30:56Z <p>X8: </p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) on tangon päähän kiinnitetty [[ikoni]], jota kannetaan [[ristisaatto | ristisaatoissa]]. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan [[lyhty | lyhdyn]] ja [[risti | ristin]] jälkeen, [[Kristus | Kristuksen]] kirkkolippu oikealla ja [[Jumalansynnyttäjä | Jumalansynnyttäjän]] vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on [[kliirossi | kliirossin]] molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari [[Konstantinos Suuri | Konstantinos Suuren]] aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen [[vainot]].<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkkolippu&diff=34314 Kirkkolippu 2011-10-18T06:26:54Z <p>X8: Ak: Uusi sivu: Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) tangon päähän kiinnitetty ikoni, jota kannetaan ristisaatoissa. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolipp...</p> <hr /> <div>Kirkkolippu eli horugvi (kr. , ven. ) tangon päähän kiinnitetty ikoni, jota kannetaan ristisaatoissa. Kirkkoliput ovat usein kankaisia ja ikonit ovat niihin kiinnitetty. Kirkkolippu voi olla myös metallinen tai puinen. On yleistä, että ne ovat kaksipuolisia, eli molemmin puolin kirkkolippua on kiinnitetty oma ikoninsa. <br /> <br /> Kirkkolippuja on yleensä kaksi tai useampia. Ristisaatoissa kirkkolippuja kannetaan lyhdyn ja ristin jälkeen, Kristuksen kirkkolippu oikealla ja Jumalansynnyttäjän vasemmalla. Kirkossa niiden paikka on kliirossin molemmin puolin.<br /> <br /> Kirkkolippuja on käytetty jo keisari Konstantinis Suuren aikana. Konstantinos näki näyn, jossa kehotettiin varustamaan keisarilliset liput ristillä. Konstantinos toimi näin, ja oli voittoisa taisteluissa. Myöhemmin Konstantinos Suuri myös lopetti kristittyjen vainot.<br /> <br /> Piispa Arsenin mukaan vasta 1000-luvulta asti on todistettavasti käytetty kirkkolippuja kirkollisissa tilanteissa.<br /> Kirkkolippu toimii myös Kristuksen kirkon voitonmerkkinä.<br /> <br /> Joissakin paikoissa on tapana pitää kirkossa myös oman maan lippua esillä: näitä lippuja ei voine sanoa varsinaisiksi kirkkolipuiksi.<br /> <br /> == Kirjallisuutta ==<br /> <br /> Arkkimandriitta (Piispa) Arseni: Ortodoksinen sanasto. Otava, Keuruu 1999.</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=34196 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-10-12T07:29:54Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * la 8.10. [http://areena.yle.fi/audio/1318044371884 ortodoksinen aamuhartaus] &lt;- kuunneltavissa 15.10.2011 klo 14.15 saakka.<br /> ** '''[[Arseni (apulaispiispa)|Joensuun piispa Arseni]]''' (Kuopio) puhuu kuolemasta.<br /> * su. 9.10. liturgia Joensuusta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiselta seminaarilta]] Joensuusta. Pappina isä '''[[Heikki Honkamäki]]''', kanttorina ennakkotiedoista poiketen '''Markus Hänninen''' ja laulajina kanttorin lisäksi [[Juhani Matsi]], Alina Mäkirinta, ja Valeria Mäkirinta. YLE Radio 1.<br /> * su. 16.10. temppelijuhla Porista<br /> ** liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta Porista. Pappeina isä '''[[Markku Toivanen]]''' ja isä '''Jorma Kudjoi''', kanttorina '''Heikki Hattunen''', lukijana Jarkko Luonila, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=33314 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-09-14T08:35:27Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> === Syyskuu ===<br /> <br /> * la. 17.9.2011 ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Sergei (igumeni)|arkkimandriitta Sergei]]''' ([[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti 20.9. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''[[Sergius Colliander]]''' (Heinävesi), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 25.9. liturgia Helsingissä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Uspenskin katedraali]]sta Helsingistä. Pappina isä '''Teo Merras''', kanttorina director cantus '''[[Jarmo Lehto]]''' YLE Radio 1.<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * la 8.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Arseni (apulaispiispa)|piispa Arseni]]''' (Kuopio), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 9.10. liturgia Joensuusta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiselta seminaarilta]] Joensuusta. Pappina isä '''[[Heikki Honkamäki]]''', kanttorina '''Anneli Pietarinen''', YLE Radio 1.<br /> * su. 16.10. temppelijuhla Porista<br /> ** liturgia, vedenpyhitys ja ristisaatto klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta Porista. Pappeina isä Markku Toivanen ja isä Jorma Kudjoi, kanttorina Heikki Hattunen, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. <br /> Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. <br /> Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=33313 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-09-14T08:34:02Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> === Syyskuu ===<br /> <br /> * la. 17.9.2011 ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Sergei (igumeni)|arkkimandriitta Sergei]]''' ([[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti 20.9. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''[[Sergius Colliander]]''' (Heinävesi), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 25.9. liturgia Helsingissä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Uspenskin katedraali]]sta Helsingistä. Pappina isä '''Teo Merras''', kanttorina director cantus '''[[Jarmo Lehto]]''' YLE Radio 1.<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * la 8.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Arseni (apulaispiispa)|piispa Arseni]]''' (Kuopio), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 9.10. liturgia Joensuusta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiselta seminaarilta]] Joensuusta. Pappina isä '''[[Heikki Honkamäki]]''', kanttorina '''Anneli Pietarinen''', YLE Radio 1.<br /> * su. 16.10. liturgia Porista<br /> ** liturgia klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta Porista. Pappeina isä Markku Toivanen ja isä Jorma Kudjoi, kanttorina Heikki Hattunen, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. <br /> Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. <br /> Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Radio_ja_TV_2011_(syksy)&diff=33312 Radio ja TV 2011 (syksy) 2011-09-14T08:32:48Z <p>X8: </p> <hr /> <div>== Ortodoksiset radio- ja TV-ohjelmat syksyllä 2011 ==<br /> <br /> === Syyskuu ===<br /> <br /> * la. 17.9.2011 ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Sergei (igumeni)|arkkimandriitta Sergei]]''' ([[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti 20.9. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''[[Sergius Colliander]]''' (Heinävesi), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 25.9. liturgia Helsingissä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Uspenskin katedraali]]sta Helsingistä. Pappina isä '''Teo Merras''', kanttorina director cantus '''[[Jarmo Lehto]]''' YLE Radio 1.<br /> <br /> ===Lokakuu ===<br /> <br /> * la 8.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Arseni (apulaispiispa)|piispa Arseni]]''' (Kuopio), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 9.10. liturgia Joensuussa<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiselta seminaarilta]] Joensuusta. Pappina isä '''[[Heikki Honkamäki]]''', kanttorina '''Anneli Pietarinen''', YLE Radio 1.<br /> ** liturgia klo 10.00-11.30 Pyhän [[Johannes Teologi]]n kirkosta Porista. Pappeina isä Markku Toivanen ja isä Jorma Kudjoi, kanttorina Heikki Hattunen, YLE TV1.<br /> * ti. 18.10 ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Serafim (munkki)|munkkidiakoni Serafim]]''' (Joensuu/Espoo), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> ** su. 23.10. liturgia Rovaniemeltä<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Andreas Ensiksikutsuttu|Apostoli Andreaksen]] kirkosta Rovaniemeltä. Pappina isä '''[[Viatcheslav Skopets]]''', kanttorina '''Kai Tulehmo''', YLE Radio 1.<br /> * la. 29.10. ortodoksinen aamuhartaus<br /> **kirkkoherra '''[[Markku Salminen]]''' (Helsinki), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 30.10. liturgia Iisalmesta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhän [[Elia (profeetta)|profeetta Eliaan]] kirkosta Iisalmesta. Pappina rovasti '''[[Elias Huurinainen]]''', kanttorina '''Kirsi-Maria Hartikainen''', YLE Radio 1.<br /> <br /> === Marraskuu ===<br /> <br /> * su. 6.11. liturgia Kajaanista<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kristuksen kirkastuminen|Kristuksen kirkastumisen]] kirkosta Kajaanista. Pappina arkkimandriitta '''[[Andreas Larikka]]''', kanttorina '''Hannakaisa Mönttinen''', YLE Radio 1.<br /> * ti. 15.11. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** isä '''Timo Hirvonen''' (Kuopio), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * su. 20.11. liturgia Kuopiosta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 [[Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraali|Pyhän Nikolaoksen katedraalista]] Kuopiosta. Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> * la. 26.11. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** isä '''[[Mikko Sidoroff]]''' (Joensuu), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> <br /> == Joulukuu ==<br /> <br /> * su. 4.12. liturgia Haminasta<br /> ** liturgia klo 11.00–12.00 Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkosta Haminasta. Pappina rovasti '''[[Leo Huurinainen]]''', kanttorina Kari Päivinen, YLE Radio 1.<br /> * ti. 6.12. liturgia Vantaalta<br /> ** Pyhän Nikolaoksen päivän liturgia klo 11.00–12.00, Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. Pappina isä '''[[Mikael Sundkvist]]''', kanttorina '''Helena Tchervinskij''', YLE Radio 1.<br /> * la. 17.12. ortodoksinen aamuhartaus<br /> ** '''[[Kristoduli (nunna)|nunna Kristoduli]]''' ([[Lintulan luostari]]), klo 6.15 ja 7.50, YLE Radio 1.<br /> * ti. 20.12. ortodoksinen iltahartaus<br /> ** '''[[Ambrosius (metropoliitta)|metropoliitta Ambrosius]]''' (Helsinki), klo 18.50, YLE Radio 1.<br /> * la. 24.12. ehtoopalvelus Jyväskylästä<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan suuri ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Kristuksen ylösnousemisen kirkosta Jyväskylästä. Pappina rovasti '''[[Timo Mäkirinta]]''', kanttorina '''Marja-Leena Kugler''', YLE Radio 1.<br /> * su. 25.12. liturgia Espoosta<br /> ** Kristuksen syntymäjuhlan liturgia klo 8.00–9.00 Pyhän Herman Alaskalaisen kirkosta Espoon Tapiolasta. <br /> Pappina isä '''[[Petri Korhonen]]''', kanttorina '''Petri Hakonen''', YLE Radio 1.<br /> * la. 31.12. ehtoopalvelus Kuopiosta<br /> ** Basileos Suuren ja uuden vuoden juhlan ehtoopalvelus klo 18.00–18.40 Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta. <br /> Pappina isä '''[[Timo Honkaselkä]]''', kanttorina '''Anita Lintu''', YLE Radio 1.<br /> <br /> [[Luokka:Jumalanpalvelukset]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=%C3%84l%C3%A4_itke_minua,_%C3%A4itini&diff=32806 Älä itke minua, äitini 2011-08-18T13:39:20Z <p>X8: </p> <hr /> <div>[[Kuva:Jumalansynnyttaja_ala_itke01.jpg|thumb|&lt;center&gt;Jumalansynnyttäjän Älä itke minua, äitini -ikoni&lt;br&gt;&lt;small&gt;(Kuva &amp;copy Pyykkönen)&lt;/small&gt;&lt;/center&gt;]]<br /> <br /> Ikoni perustuu Suuren Lauantain kanonin 9. veisulle: &quot;Älä itke minua Äitini, nähdessäsi haudassa Poikasi, jonka olet kohdussa siemenettömästi kantanut, sillä minä nousen ylös ja tulen kunniaani ja ollen Jumala lakkaamatta ylennän kunniassa ne, jotka Sinua uskoa ja rakkaudella ylistävät&quot;.<br /> <br /> {{jumalansynnyttäjän ikoneja}}<br /> [[Luokka:Ikonit]]<br /> [[Luokka:Jumalansynnyttäjä]]<br /> [[Luokka:Tyngät]]</div> X8 http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Tampereen_ortodoksinen_seurakunta&diff=31745 Tampereen ortodoksinen seurakunta 2011-06-09T07:20:35Z <p>X8: </p> <hr /> <div>{{Ortodoksiset_seurakunnat<br /> | nimi=Tampereen ortodoksinen seurakunta<br /> | osoite=Suvantokatu 10 A, 33100 Tampere<br /> | toiminta-alue=Tampereen, Porin, Valkeakosken seudut<br /> | kirkkoherra=isä [[Markku Toivanen]]<br /> | pääkirkko=Tampereen pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkko<br /> | muut=[[Porin Johannes Teologin kirkko|Pori]], Kolho (Vilppula), Valkeakoski<br /> | keskuspaikka=Tampere<br /> | jäsenmäärä=2750 (v. 2007)<br /> | toinen=isä [[Heikki Honkamäki]] <br /> | papit=Jorma Kudjoi<br /> | kanttori=Heikki Hattunen<br /> | nuorisotyöntekijä=Nemanja Balcin<br /> | kotisivu=http://www.ort.fi <br /> | facebook=ei <br /> }}<br /> Tampereen ortodoksisen seurakunnan raja-alueina ovat lännessä Merikarvia, idässä Jämsä, pohjoisessa Virrat ja etelässä Akaa. Seurakunta toimii 42 kunnan alueella. Suurimpia väestökeskittymiä ovat Tampere ympäristökuntineen, Pori ympäristöineen sekä pohjoisessa Vilppulan-Mäntän-Jämsän alue. Väkiluku on noin 2800. <br /> <br /> Pyhäköt sijaitsevat Tampereella, [[Porin Johannes Teologin kirkko|Porissa]], Kolhossa ja Valkeakoskella.<br /> <br /> == Tampereen pyhän Aleksanteri Nevskin ja pyhän Nikolaoksen kirkko ==<br /> &lt;gallery&gt;<br /> Kuva:Tampereen kirkko wiki.jpg<br /> Kuva:Tampereen kirkko ikonostaasi.jpg<br /> Kuva:Tampereen ortodoksikirkko 3.jpg<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> * &lt;small&gt; Kuvat Wikipedia&lt;/small&gt;<br /> <br /> == Katso myös ==<br /> * [[Helsingin hiippakunta]]<br /> <br /> [[Luokka:Seurakunnat]]<br /> [[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]<br /> [[Luokka:Tyngät]]</div> X8