Ortodoksi.netin UO-oppimateriaalia

2026-08-10T16:09:43Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: Näiltä sivuilta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, laatimaa ja vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia mm. katumeeneille (ortodoksiseen kirkkoon liittymistä aikoville) ja muillekin tarpeen mukaan. Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. Aineisto ei ole...

Näiltä sivuilta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, laatimaa ja vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia mm. katumeeneille (ortodoksiseen kirkkoon liittymistä aikoville) ja muillekin tarpeen mukaan. 
 
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. 
 
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa. 
 
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti. 
 
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse. 
<hr>
<h2>Valmiit sivut</h2>

<h3>OSA A</h3>

* [[UO-oppimateriaalia yleiseen käyttöön|'''Raamattu on kirkon pyhä kirja''']]
* '''[[Jumala loi maailman]]'''
* '''[[Syntiinlankeemuskertomus]]'''
* '''[[Kain ja Abel]]'''
* Tulossa lähiaikoina: '''[[Nooa ja vedenpaisumus]]'''

[[Luokka:UO]]

Luokka:UO

2026-08-10T15:42:04Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on...

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia.

Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu.

Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa.

Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti.

Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse.

Kain ja Abel

2026-08-10T15:40:43Z

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. 
 
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. 
 
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa. 
 
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti. 
 
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse. 
<hr>
<h2>Kain ja Abel</h2>

Syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisen elämä ei ollut enää samanlaista kuin alussa. Edellisessä luvussa näimme, kuinka ihmisen suhde Jumalaan rikkoutui. Raamatun seuraava kertomus näyttää, että synti voi rikkoa myös ihmisten välisiä suhteita. 
 
Aadamille ja Eevalle syntyi kaksi poikaa, Kain ja Abel. Kainista tuli maanviljelijä ja Abelista lammaspaimen.

<h3>Kaksi veljestä tuo lahjan Jumalalle</h3>

Eräänä päivänä veljekset toivat Jumalalle uhrilahjat. 
 
Kain toi maan satoa. Abel toi laumansa esikoisia ja niiden parhaimpia osia. Jumala katsoi suopeasti Abeliin ja hänen lahjaansa, mutta Kainin ja hänen lahjansa puoleen hän ei katsonut. 
 
'''Uhrilahja''' tarkoittaa Jumalalle annettua lahjaa. Raamatun aikana ihmiset osoittivat uhrilahjoilla muun muassa kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan Jumalalle. 
 
Raamattu ei tässä kohdassa selitä tarkasti, miksi Jumala suhtautui veljesten lahjoihin eri tavalla. Myöhemmin Uudessa testamentissa Abel mainitaan uskon esimerkkinä. Siinä kerrotaan, että hän antoi lahjansa Jumalalle uskossa. 
 
Ortodoksisessa opetuksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että Abel toi laumansa esikoisia eli ensimmäisestä ja parhaasta osasta, mitä hänellä oli. Lahja voi kertoa siitä, millä mielellä ihminen antaa.

<h3>Kain suuttuu</h3>

Kain huomasi, että Jumala katsoi suopeasti Abelin lahjaan. Hän suuttui ja synkistyi. 
 
Jumala puhui Kainille ennen kuin mitään pahaa oli vielä tapahtunut. Hän varoitti Kainia siitä, että synti oli lähellä ja että Kainin tuli pitää se kurissa. 
 
Tämä on kertomuksessa tärkeä hetki. 
 
Kain tunsi vihaa ja pettymystä, mutta hänen ei olisi ollut pakko toimia niiden mukaan. Hänellä oli vielä mahdollisuus pysähtyä ja valita toisin. 
 
Meillekin voi joskus tulla voimakkaita tunteita. Saatamme olla kateellisia, vihaisia tai pettyneitä. Tunne itsessään ei vielä ratkaise sitä, mitä teemme. Ihminen voi pysähtyä, puhua toiselle, pyytää apua ja valita, miten hän toimii.

<h3>Kain surmaa veljensä</h3>

Kain ei kuunnellut Jumalan varoitusta. Hän lähti Abelin kanssa ulos ja surmasi veljensä. 
 
Raamatun kertomuksessa syntiinlankeemuksen seuraukset näkyvät nyt hyvin vakavalla tavalla. Aiemmin ihminen oli kääntynyt pois Jumalasta. Nyt ihminen kääntyy omaa veljeään vastaan. 
 
Kateus ja viha ovat saaneet Kainissa kasvaa niin suuriksi, että hän tekee teon, jota ei voi peruuttaa. Ortodoksisessa Raamatun tulkinnassa Kainin teko nähdään syntiinlankeemuksen rikkinäisyyden jatkumisena ihmisten välisissä suhteissa.

<h3>Missä on veljesi?</h3>

Abelin kuoleman jälkeen Jumala kysyi Kainilta: 
 
<center>''”Missä on veljesi Abel?”'' 
(1. Moos. 4:9)</center> 

Kain vastasi, ettei hän tiennyt, ja kysyi, oliko hän muka veljensä vartija. 
 
Kain yritti näin välttää vastuuta siitä, mitä oli tehnyt. 
 
Jumalan kysymys on kuitenkin tärkeä myös meille: missä on veljesi? 
 
Se muistuttaa, että ihminen ei elä maailmassa vain itseään varten. Meillä on vastuu siitä, miten kohtelemme toisia ihmisiä. 
 
Ortodoksisessa Raamatun tulkinnassa Jumalan kysymystä Kainille onkin pidetty kysymyksenä, joka kohdistuu jokaiseen ihmiseen. Metropoliitta Kallistos Ware korostaa, ettei suhdetta Jumalaan voi erottaa rakkaudesta toisiin ihmisiin.

<h3>Jumala näkee väärän teon</h3>

Kain ei voinut salata tekoaan Jumalalta. 
 
Jumala teki hänelle selväksi, että veljen surmaaminen oli vakava synti ja että teolla oli seurauksia. Kain joutui lähtemään pois kotiseudultaan. Hän pelkäsi nyt myös itse joutuvansa tapetuksi. 
 
Raamatun kertomuksessa tapahtuu tässä jotakin huomionarvoista. Vaikka Kain oli tehnyt hirvittävän teon, Jumala ei antanut muiden tappaa häntä kostoksi. Jumala pani Kainiin merkin, jotta häntä ei surmattaisi. 
 
Kainin merkki ei siis kertomuksessa ole lupa kostamiseen. Päinvastoin se suojaa Kainia uudelta väkivallalta. 
 
Väärä teko tuo seurauksia, mutta pahaa ei korjata tekemällä lisää pahaa.

<h3>Kateus voi kasvaa</h3>

Kainin kertomus alkaa paljon ennen Abelin kuolemaa. Ensin Kain pettyy. Sitten hän suuttuu. Hänen mielensä synkistyy. 
 
Jumala huomaa tämän ja puhuu hänelle. 
 
Kertomus opettaa, että pahaan suuntaan vievä kehitys voidaan huomata jo ennen kuin tapahtuu jotakin vakavaa. Siksi vihaan ja kateuteen kannattaa tarttua ajoissa. 
 
Jos ystävä saa jotakin, mitä itse olisimme halunneet, saatamme tuntea kateutta. Jos joku kohtelee meitä mielestämme väärin, saatamme suuttua. 
 
Silloin voimme pysähtyä. Voimme puhua tunteestamme luotettavalle ihmiselle. Voimme rukoilla ja pyytää Jumalalta apua. Voimme myös miettiä, mitä tapahtuu, jos annamme vihan ohjata tekojamme.

<h3>Olenko minä veljeni vartija?</h3>

Kainin kysymys voidaan kääntää myös toisin päin. 
 
Olenko vastuussa toisesta ihmisestä? 
 
Kristillinen vastaus on, että emme voi olla välinpitämättömiä toisistamme. Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Siksi toisen ihmisen hyvinvointi kuuluu myös meille. 
 
Veljestä tai lähimmäisestä huolehtiminen voi olla hyvin tavallisia tekoja. Voimme puolustaa yksin jäävää, auttaa sitä, joka tarvitsee apua, pyytää anteeksi loukattuamme toista ja kertoa aikuiselle, jos näemme jonkun olevan vaarassa. 
 
Lähimmäisestä huolehtiminen ei tarkoita, että meidän pitäisi selvitä vaikeista tilanteista yksin. Jos joku uhkaa, kiusaa tai satuttaa, on tärkeää hakea apua aikuiselta.

<h3>Mitä Kainin ja Abelin kertomus opettaa?</h3>

Kainin ja Abelin kertomus kertoo siitä, miten synti vaikuttaa ihmisten välisiin suhteisiin. 
 
Kateus ja viha voivat kasvaa, jos ihminen antaa niiden hallita itseään. Silti ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä ja valita toisin. Jumala varoitti Kainia ennen hänen tekoaan. 
 
Kertomus puhuu myös vastuusta. Emme elä vain itseämme varten. Toinen ihminen on lähimmäisemme ja Jumalan kuva. 
 
Lopulta kertomus muistuttaa myös siitä, ettei paha saa synnyttää uutta pahaa. Jumala tuomitsee Kainin teon, mutta estää samalla muita surmaamasta Kainia kostoksi. 
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Kain''' oli maanviljelijä ja Abelin veli.
* '''Abel''' oli lammaspaimen. Uudessa testamentissa häntä muistetaan uskon esimerkkinä.
* '''Uhrilahja''' on Jumalalle annettava lahja, jolla ihminen voi ilmaista esimerkiksi kiitollisuutta ja kunnioitusta.
* '''Kateus''' syntyy, kun ihminen haluaa itselleen jotakin, mitä toisella on, tai kokee toisen saaman hyvän itselleen vaikeaksi.
* '''Lähimmäinen''' on toinen ihminen, jota meidät on kutsuttu kohtelemaan rakkaudella ja kunnioituksella.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Lue Ensimmäisen Mooseksen kirjan neljännen luvun jakeet 1–15.
* Mitä työtä Kain teki ja mitä Abel teki?
* Mitä veljekset toivat Jumalalle?
* Mitä Jumala sanoi Kainille hänen suuttumuksestaan?
* Mitä Jumala kysyi Kainilta Abelin kuoleman jälkeen?
* Mitä Kain pelkäsi tapahtuvan hänelle?
* Miten Jumala esti muita surmaamasta Kainia?
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Miltä kateus voi tuntua?
* Mitä ihminen voi tehdä, kun huomaa olevansa hyvin vihainen?
* Miksi omasta väärästä teosta voi olla vaikea ottaa vastuuta?
* Mitä Jumalan kysymys ”Missä on veljesi?” voisi tarkoittaa sinun elämässäsi?
* Miten voit pitää huolta toisesta ihmisestä?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuu -> [[Nooa ja vedenpaisumus]]

[[Luokka:UO]]

Syntiinlankeemuskertomus

2026-08-10T15:23:03Z

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. 
 
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. 
 
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa. 
 
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti. 
 
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse. 
<hr>
<h2>Ihminen valitsee väärin</h2>

Edellisessä luvussa opimme, että Jumala loi maailman hyväksi. Hän loi myös ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle tehtävän pitää huolta luomakunnasta. 
 
Raamatun seuraava kertomus kertoo siitä, mitä tapahtui, kun ihminen käytti vapauttaan väärin. Tätä kertomusta kutsutaan '''syntiinlankeemuskertomukseksi'''. 
 
Se löytyy Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannesta luvusta.

<h3>Elämä Jumalan yhteydessä</h3>

Raamattu kuvaa ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, elävän Eedenin puutarhassa. He elävät Jumalan yhteydessä ja saavat nauttia hänen luomastaan maailmasta. 
 
Jumala antaa ihmiselle myös käskyn. Puutarhan keskellä olevasta hyvän- ja pahantiedon puusta ihminen ei saa syödä. 
 
Käsky osoittaa, että ihmisellä on vapaus. Hän voi kuunnella Jumalaa ja luottaa häneen, mutta hän voi myös valita toisin. 
 
Vapaus on tärkeä osa ihmisyyttä. Jumala ei pakota ihmistä rakastamaan tai tekemään hyvää. Ihminen saa tehdä valintoja ja vastata niistä. Ortodoksisessa opetuksessa syntiinlankeemus liittyy juuri tämän vapauden väärään käyttämiseen.

<h3>Käärme houkuttelee</h3>

Raamattu kertoo käärmeestä, joka alkaa keskustella Eevan kanssa. Se saa Eevan epäilemään Jumalan sanaa. 
 
Käärme antaa ymmärtää, ettei Jumalaan tarvitse luottaa. Eeva ottaa kielletyn puun hedelmän ja syö sitä. Hän antaa hedelmää myös Aadamille, joka syö. 
 
Aadam ja Eeva rikkovat näin Jumalan käskyä. 
 
Kertomuksen tärkein asia ei ole se, millainen hedelmä puussa kasvoi. Raamattu ei edes kerro, että se olisi ollut omena. Olennaista on ihmisen valinta. Ihmiset päättävät olla luottamatta Jumalaan ja toimivat vastoin hänen käskyään.

<h3>Mitä synti tarkoittaa?</h3>

Kun ihminen tietoisesti kääntyy pois Jumalan tahdosta ja hyvästä, puhutaan synnistä. 
 
Synti ei tarkoita vain jonkin säännön rikkomista. Se vahingoittaa ihmisen suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja myös ihmiseen itseensä. 
 
Syntiinlankeemuskertomuksessa tämä näkyy heti. 
 
Aadam ja Eeva alkavat hävetä. He piiloutuvat Jumalalta. Kun Jumala kysyy tapahtuneesta, ihmiset eivät heti tunnusta omaa tekoaan. Aadam syyttää Eevaa ja Eeva käärmettä. 
 
Yhteys, jossa aikaisemmin vallitsi luottamus, on rikkoutunut. Ortodoksisessa opetuksessa ihmisen lankeemus merkitsee juuri hänen Jumalalta saamansa kutsumuksen epäonnistumista ja kääntymistä pois elämästä Jumalan yhteydessä.

<h3>”Missä sinä olet?”</h3>

Kun Aadam ja Eeva piiloutuvat, Jumala kutsuu Aadamia: 
 
<center>''”Missä sinä olet?”'' 
(1. Moos. 3:9)</center>
 
Jumala ei ole kadottanut Aadamia. Kysymys kutsuu ihmistä tulemaan esiin piilostaan ja kohtaamaan sen, mitä hän on tehnyt. 
 
Sama kysymys voi auttaa meitäkin pohtimaan omaa elämäämme. 
 
Joskus ihminen tietää tehneensä väärin ja yrittää piilottaa tekonsa. Voi olla vaikeaa myöntää virhettä tai pyytää anteeksi. Saatamme myös Aadamin ja Eevan tavoin etsiä syyllistä jostakusta toisesta. 
 
Jumalan edessä ihmisen ei kuitenkaan tarvitse piiloutua. Hän voi tunnustaa tehneensä väärin ja pyytää anteeksi.

<h3>Syntiinlankeemus muutti ihmisen elämää</h3>

Raamatun kertomuksessa Aadamin ja Eevan elämä muuttuu heidän valintansa jälkeen. Eedenin puutarhan rauha rikkoutuu, ja he joutuvat lähtemään puutarhasta. 
 
Kertomus kuvaa sitä, kuinka synti tuo ihmisen elämään kärsimystä, pelkoa, ristiriitoja ja kuolemaa. Ihminen ei enää elä samalla tavalla Jumalan, toisen ihmisen ja luomakunnan kanssa kuin alussa. 
 
Ortodoksinen kirkko ei opeta, että jokainen ihminen olisi henkilökohtaisesti syyllinen Aadamin ja Eevan tekoon. Ihmiskunta elää kuitenkin maailmassa, johon synti ja kuolema kuuluvat. Ortodoksisessa opetuksessa lankeemuksen seurauksena ihmisen yhteys Jumalaan ja toisiin ihmisiin haavoittui.

<h3>Jumala ei hylkää ihmistä</h3>

Syntiinlankeemuskertomus on surullinen, mutta Jumala ei hylkää ihmistä. 
 
Kun Aadam ja Eeva piiloutuvat, Jumala etsii heitä. Kun heidän on lähdettävä Eedenistä, Jumala tekee heille vaatteet. 
 
Raamatun kertomus Jumalasta ja ihmisestä jatkuu tästä eteenpäin. Jumala kutsuu ihmisiä yhä uudelleen yhteyteensä. Myöhemmin Raamattu kertoo Abrahamista, Mooseksesta, profeetoista ja lopulta Jeesuksesta Kristuksesta. 
 
Ortodoksisen kirkon uskon keskuksessa on Kristus, joka tulee pelastamaan ihmisen synnin ja kuoleman vallasta ja palauttamaan ihmisen Jumalan yhteyteen.

<h3>Väärän valinnan jälkeen voi palata</h3>

Jokainen ihminen tekee joskus väärin. Saatamme sanoa pahasti, loukata toista, valehdella, olla itsekkäitä tai jättää tekemättä jotakin hyvää, jonka olisimme voineet tehdä. 
 
Kristilliseen elämään kuuluu siksi '''katumus'''. 
 
Katuminen tarkoittaa sitä, että ihminen huomaa toimineensa väärin, tunnustaa sen ja tahtoo muuttaa suuntaansa. Anteeksi pyytäminen kuuluu myös ihmisten välisiin suhteisiin. 
 
Ortodoksisessa kirkossa on katumuksen sakramentti. Siinä ihminen tunnustaa syntinsä ja saa anteeksiantorukouksen. Katumuksen tarkoituksena ei ole jäädä vain ajattelemaan tehtyä pahaa, vaan palata kohti Jumalaa ja hyvää.

<h3>Vapaus merkitsee myös vastuuta</h3>

Jumala antoi ihmiselle vapauden. Vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki valinnat olisivat yhtä hyviä. 
 
Valinnoillamme on seurauksia. 
 
Jos puhun ystävällisesti, voin ilahduttaa toista. Jos valehtelen, luottamus voi rikkoutua. Jos pyydän anteeksi, rikkoutunut ystävyys voi alkaa korjaantua. 
 
Siksi vapauteen kuuluu myös vastuu. 
 
Syntiinlankeemuskertomus muistuttaa, että ihminen voi valita väärin. Samalla koko Raamatun kertomus muistuttaa, että Jumala kutsuu ihmistä aina takaisin yhteyteensä.
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Syntiinlankeemus''' tarkoittaa ihmisen kääntymistä pois Jumalan tahdosta ja Jumalalta saamansa vapauden käyttämistä väärin.
* '''Synti''' rikkoo ihmisen suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja ihmiseen itseensä.
* '''Vapaa tahto''' tarkoittaa sitä, että ihminen voi tehdä valintoja. Vapauteen kuuluu myös vastuu omista teoista.
* '''Katumus''' merkitsee väärän teon tunnustamista ja halua muuttaa omaa suuntaa ja palata kohti Jumalaa ja hyvää.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Lue Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannen luvun alku.
* Mitä käärme kysyy Eevalta?
* Mitä Aadam ja Eeva tekevät sen jälkeen, kun he ovat rikkoneet Jumalan käskyä?
* Etsi kohta, jossa Jumala kysyy Aadamilta: ”Missä sinä olet?”
* Miten Aadam vastaa?
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Miksi vapauteen kuuluu myös vastuu?
* Miksi väärän teon myöntäminen voi joskus olla vaikeaa?
* Mitä tapahtuu ihmisten väliselle luottamukselle, jos toinen ei puhu totta?
* Mitä voi tehdä, kun huomaa toimineensa väärin?
* Mitä mielestäsi kertoo Jumalasta se, että hän etsii piiloutunutta ihmistä?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Kain ja Abel]]

[[Luokka:UO]]

Jumala loi maailman

2026-08-10T15:07:56Z

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. 
 
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. 
 
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa. 
 
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti. 
 
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse. 
<hr>
<h2>Jumala loi maailman</h2>

Katso ympärillesi. Näet ehkä puita, pilviä, lintuja, ihmisiä, vettä ja rakennuksia. Kun katsot yötaivaalle, voit nähdä Kuun ja tähtiä. Maailma on täynnä elämää ja ihmeellisiä asioita. 
 
Raamatun ensimmäinen kirja alkaa kertomuksella maailman luomisesta: 
 
<center>''”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”'' 
(1. Moos. 1:1)</center>
 
Luomiskertomus kertoo Jumalasta kaiken Luojana. Kaikki, mitä on olemassa, on saanut alkunsa Jumalasta.

<h3>Valo, maa ja elävät olennot</h3>

Raamatun luomiskertomuksessa maailma ei synny kerralla valmiiksi. Kertomus etenee vaihe vaiheelta. 
 
Ensin Jumala luo valon ja erottaa valon pimeydestä. Sitten kertomuksessa syntyvät taivas, meri ja kuiva maa. Maahan kasvaa kasveja ja puita. 
 
Taivaalle tulevat aurinko, kuu ja tähdet. Vedet täyttyvät elävistä olennoista ja taivaalle tulevat linnut. Lopuksi maa täyttyy erilaisista eläimistä. 
 
Jokaisen vaiheen jälkeen Raamatussa toistuu tärkeä ajatus: Jumala näkee luomansa hyväksi.
 
Viimeisenä Jumala luo ihmisen. 
 
Näin luomiskertomus kuvaa maailmaa kokonaisuutena. Taivas ja maa, kasvit ja eläimet sekä ihminen kuuluvat kaikki Jumalan luomakuntaan.

<h3>Kaikki oli hyvää</h3>

Kun Jumala oli luonut maailman, Raamattu kertoo hänen katsoneen kaikkea tekemäänsä. Kaikki oli hyvää. 
 
Tämä on yksi luomiskertomuksen tärkeistä opetuksista. Luomakunta on hyvä ja arvokas. Maa, vesi, kasvit ja eläimet eivät ole yhdentekeviä. Ne ovat osa Jumalan luomaa maailmaa. 
 
Ihminen saa nauttia luomakunnan hyvistä lahjoista. Ruoka, vesi, valo, lämpö ja luonnon kauneus ovat asioita, joista voimme olla kiitollisia. 
 
Ortodoksisessa elämässä kiitos kuuluu suhteeseen Jumalan kanssa. Luomakunnan hyvyyttä nähdessään ihminen voi kiittää sen Luojaa.

<h3>Ihminen on Jumalan kuva</h3>

Raamattu kertoo ihmisestä jotakin erityistä. Jumala loi ihmisen kuvakseen. 
 
Jumalan kuvana oleminen ei tarkoita sitä, että Jumala näyttäisi ihmiseltä. Se kertoo ihmisen erityisestä suhteesta Jumalaan. 
 
Jokainen ihminen on arvokas. Ihmiselle on annettu kyky rakastaa, tehdä valintoja, oppia, luoda uutta ja pitää huolta toisista. Ihminen voi myös tuntea Jumalaa, rukoilla ja pyrkiä tekemään hyvää. 
 
Ortodoksinen kirkko opettaa, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaisuudeksi. Siksi jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen arvo. 
 
Kun kohtelemme toista ihmistä hyvin, muistamme samalla, että hänkin on Jumalan kuva.

<h3>Ihminen sai tehtävän</h3>

Ihminen kuuluu luomakuntaan, mutta hän sai myös tehtävän huolehtia siitä. 
 
Raamatun toisessa luomiskertomuksessa Jumala asettaa ihmisen viljelemään ja varjelemaan puutarhaa. Ihminen saa käyttää maan antimia, mutta hänen tulee myös pitää niistä huolta. 
 
Ortodoksinen kirkko muistuttaa tämän tehtävän koskevan ihmistä edelleen. Luomakuntaa ei ole annettu meille tuhlattavaksi tai tuhottavaksi. Ihmisen tehtävänä on käyttää sen lahjoja vastuullisesti ja varjella niitä. 
 
Luomakunnasta voi pitää huolta monella tavalla. Voimme välttää turhaa tavaroiden ja ruoan haaskaamista, pitää ympäristön siistinä ja kohdella eläimiä hyvin. Pienetkin teot voivat osoittaa, että arvostamme Jumalan luomaa maailmaa.

<h3>Seitsemäs päivä</h3>

Luomiskertomus kertoo kuudesta luomisen päivästä. Seitsemäntenä päivänä Jumalan luomistyö oli valmis ja hän lepäsi. 
 
Jumala siunasi seitsemännen päivän. Näin kertomukseen kuuluu työn lisäksi myös lepo. 
 
Myös ihmisen elämässä tarvitaan erilaisia aikoja. On aika tehdä työtä ja opiskella, mutta tarvitaan myös aikaa levätä, rukoilla ja olla yhdessä toisten kanssa.

<h3>Luomakuntaa ylistetään kirkossa</h3>

Luominen ei ole vain Raamatun ensimmäisten sivujen aihe. Jumalaa Luojana ylistetään myös ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa. 
 
Ehtoopalveluksen alussa luetaan psalmi, jossa ihmetellään Jumalan luomaa maailmaa. Siinä muistellaan maata, vesiä, vuoria, kasveja ja eläimiä ja kiitetään niiden Luojaa. Tätä psalmia kutsutaan usein luomispsalmiksi. 
 
Näin sama ajatus, johon Raamattu alkaa, kuuluu myös kirkon rukouksessa: maailma on Jumalan luoma ja ihminen kiittää Jumalaa hänen teoistaan.

<h3>Mitä luomiskertomus opettaa?</h3>

Luomiskertomus kertoo ennen kaikkea Jumalan ja maailman suhteesta. 
 
Jumala on kaiken Luoja. Luomakunta on hyvä ja arvokas. Ihminen kuuluu luomakuntaan, mutta hänet on samalla luotu Jumalan kuvaksi. Jokainen ihminen on siksi arvokas. 
 
Ihmiselle on myös annettu vastuu. Meidän tehtävämme on pitää huolta toisistamme ja maailmasta, jossa elämme. 
 
Kun näemme ympärillämme jotakin kaunista, voimme pysähtyä hetkeksi. Voimme ihmetellä, iloita ja kiittää. 
<hr>
<h2>Muista</h2>

* '''Luomakunta''' tarkoittaa kaikkea Jumalan luomaa.
* '''Luoja''' on Jumala, joka on luonut maailman.
* '''Jumalan kuva''' tarkoittaa ihmisen erityistä suhdetta Jumalaan. Jokainen ihminen on arvokas ja kutsuttu hyvään.
* '''Luomiskertomus''' on Raamatun alussa oleva kertomus maailman ja ihmisen luomisesta.
<hr>
<h2>Tutki Raamattua</h2>

* Etsi Raamatusta Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäinen luku. Löydätkö kohdan, jossa kerrotaan valon luomisesta?
* Etsi sitten kohta, jossa kerrotaan ihmisen luomisesta.
* Huomaa, kuinka monta kertaa luvussa sanotaan, että Jumalan luoma on hyvää.
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Mikä Jumalan luomassa maailmassa on sinusta erityisen kaunista?
* Mitä tarkoittaa se, että jokainen ihminen on Jumalan kuva?
* Millä tavalla sinä voit pitää huolta luomakunnasta?
* Miksi luomakunnasta voi kiittää Jumalaa?
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Syntiinlankeemuskertomus|“Ihminen valitsee väärin” eli syntiinlankeemuskertomus]]

[[Luokka:UO]]

UO-oppimateriaalia yleiseen käyttöön

2026-08-10T14:52:22Z

Tältä sivulta löytyy Ortodoksi.netin kokoamaa, vapaasti käytettävää ortodoksisen uskonnon (UO) opetukseen soveltuvaa materiaalia. 
 
Aineisto on jäsennelty pääosin suomalaisen peruskoulun vuosiluokkien 3–6 opetuksen sisältöjä mukaillen. Materiaalia täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin uusia kokonaisuuksia valmistuu. 
 
Aineisto ei ole minkään virallisen tahon, kuten Suomen ortodoksisen kirkon tai Opetushallituksen, tarkastamaa tai hyväksymää. Tämä on hyvä ottaa huomioon materiaalia käytettäessä ja arvioitaessa. 
 
Teksteissä pyritään kuitenkin esittämään ortodoksinen usko, kirkon opetus ja ortodoksiseen elämäntapaan liittyvät sisällöt mahdollisimman oikein, selkeästi ja luotettavasti. 
 
Mikäli aineistossa havaitaan virheitä, epäselvyyksiä tai ristiriitaisuuksia, niistä voi ilmoittaa Ortodoksi.netin ylläpidolle sähköpostitse. 
<hr>
<h2>Raamattu on kirkon pyhä kirja</h2>

Raamattu on kristittyjen pyhä kirja. Siinä kerrotaan Jumalasta, ihmisestä ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Raamattu kertoo myös siitä, kuinka Jumala kutsuu ihmistä yhteyteensä. 
 
Ortodoksisessa kirkossa Raamattu kuuluu kirkon pyhään perinteeseen. Raamattua ei tunneta vain lukemalla sitä kirjasta. Sen sanoja kuullaan jumalanpalveluksissa, rukouksissa ja veisuissa. Raamatun tapahtumia nähdään myös ikoneissa ja muistellaan kirkkovuoden juhlissa. Näin Raamattu elää mukana kirkon elämässä. 
 
<h3>Vanha testamentti ja Uusi testamentti</h3>

Raamatussa on kaksi suurta osaa: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. 
 
Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Kristuksen syntymää. Siinä kerrotaan maailman luomisesta ja monista ihmisistä, joita Jumala kutsui ja johdatti. Näihin ihmisiin kuuluvat esimerkiksi Abraham, Mooses, Daavid ja profeetat. 
 
Uuden testamentin keskuksessa on Jeesus Kristus. Evankeliumeissa kerrotaan hänen elämästään, opetuksistaan, teoistaan, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Uusi testamentti kertoo myös apostoleista ja ensimmäisistä kristityistä. 
 
Tässä osassa tutustumme moniin näistä kertomuksista. Myöhemmin opimme tarkemmin, millaisia kirjoja Raamattuun kuuluu. Opetussuunnitelmassa vuosiluokkien 3–6 ortodoksiseen uskontoon kuuluu Vanhan testamentin kirjallisuuteen perehtyminen ortodoksisen opetuksen näkökulmasta sekä Jeesuksen elämän ja opetuksen tarkasteleminen evankeliumien ja kirkkovuoden kautta.

<h3>Raamattua kuullaan jumalanpalveluksessa</h3>

Raamattua luetaan ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa. Liturgiassa kuullaan apostoliteksti ja evankeliumi. Raamatun sanoja on myös monissa jumalanpalveluksen rukouksissa ja veisuissa. 
 
Kun evankeliumia luetaan, seurakunta kuuntelee seisten. Evankeliumin lukeminen on tärkeä osa jumalanpalvelusta, sillä siinä kuullaan Kristuksesta ja hänen opetuksestaan. 
 
Raamattu ei siis ole kirkossa vain kirjahyllyssä säilytettävä kirja. Sitä luetaan, kuunnellaan ja rukoillaan yhdessä. Ortodoksisen seminaarin jumalanpalvelusohjeiden mukaan jumalanpalveluksissa luetaan Raamatusta epistola- ja evankeliumitekstejä sekä Vanhan testamentin lukukappaleita.

<h3>Evankeliumikirja</h3>

Ortodoksisessa kirkossa on erityinen evankeliumikirja. Siihen on koottu jumalanpalveluksissa luettavia katkelmia evankeliumeista. 
 
Evankeliumikirjaa käytetään alttarissa, ja sitä kohdellaan kunnioittavasti. Kun evankeliumikirja tuodaan saatossa kirkkokansan nähtäväksi, se muistuttaa Kristuksesta ja hänen ilosanomastaan. 
 
Sana evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa. Kristittyjen hyvä sanoma on ennen kaikkea sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja hänen ylösnousemuksestaan. Suomen ortodoksisen kirkon liturgista aineistoa koskevissa ohjeissa todetaan, että evankeliumitekstit on koottu alttarissa käytettävään evankeliumikirjaan lukukappaleiksi.

<h3>Raamatun kertomukset näkyvät ikoneissa</h3>

Kirkossa voit nähdä monia ikoneja, joiden tapahtumat tunnetaan Raamatusta. 
 
Kristuksen syntymän ikonissa näemme Betlehemin tapahtumia. Teofanian ikonissa Kristus kastetaan Jordanissa. Palmusunnuntain ikonissa Kristus saapuu Jerusalemiin. Myös Kristuksen kärsimykseen ja ylösnousemukseen liittyviä tapahtumia kuvataan ikoneissa. 
 
Ikoni ei ole vain kuva vanhasta tapahtumasta. Ikoni kertoo kirkon uskosta. Siksi Raamatun kertomusten tunteminen auttaa ymmärtämään myös ikoneja. 
 
Suomen ortodoksinen kirkko kuvaa ikoneja kirkon uskoa välittäviksi kuviksi ja puhuu niistä jopa ”maalattuna teologiana”.

<h3>Raamattu ja kirkkovuosi</h3>

Monet kirkkovuoden juhlat liittyvät Raamatun tapahtumiin. 
 
Kristuksen syntymäjuhlana muistellaan Kristuksen syntymää. Teofaniana muistellaan hänen kastettaan Jordanissa. Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen saapumista Jerusalemiin. Pääsiäisenä juhlitaan Kristuksen ylösnousemusta. 
 
Näiden juhlien jumalanpalveluksissa kuullaan tapahtumista kertovia raamatuntekstejä. Myös juhlan ikonit ja veisut auttavat ymmärtämään, mitä tapahtui ja mitä tapahtuma merkitsee kirkolle. 
 
Kirkkovuoden rakenne kertoo pelastushistoriasta. Suomen ortodoksisen kirkon mukaan sen suuret juhlat liittyvät erityisesti Jumalansynnyttäjän ja Kristuksen elämän keskeisiin vaiheisiin, ja koko kirkkovuoden keskuksena on Kristuksen ylösnousemusjuhla, pääsiäinen.

<h3>Raamatun kertomukset opettavat</h3>

Raamatussa tapaamme monenlaisia ihmisiä. Jotkut ovat rohkeita, toiset pelkäävät. Jotkut luottavat Jumalaan, mutta tekevät silti virheitä. Ihmiset pyytävät apua, saavat anteeksi ja oppivat kulkemaan Jumalan johdatuksessa. 
 
Raamatun kertomukset eivät kerro vain kauan sitten eläneistä ihmisistä. Ne voivat saada meidät ajattelemaan myös omaa elämäämme. 
 
Miten minä kohtelen toista ihmistä? Osaisinko antaa anteeksi? Milloin tarvitsen rohkeutta? Mistä voin kiittää Jumalaa? Miten voin pitää huolta toisista ihmisistä ja Jumalan luomasta maailmasta? 
 
Ortodoksisessa kirkossa Raamatun opetusta eletään todeksi rukouksessa, jumalanpalveluksessa ja lähimmäisen kohtaamisessa. Kirkon opetuksessa lähimmäisen palveleminen ja auttaminen kuuluvat kristilliseen elämään. 
<hr>
<h2>Muista</h2>

* Raamattu on kristittyjen pyhä kirja, joka kuuluu ortodoksisen kirkon elämään ja pyhään perinteeseen.
* Vanha testamentti kertoo Jumalan toiminnasta ja ihmisistä ennen Kristuksen syntymää.
* Uusi testamentti kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, apostoleista ja ensimmäisistä kristityistä.
* Evankeliumi on hyvä sanoma Jeesuksesta Kristuksesta.
* Evankeliumikirjaa käytetään ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa.
<hr>
<h2>Pohdi</h2>

* Missä olet nähnyt Raamatun tai evankeliumikirjan?
* Mitä Raamatun kertomuksia tunnet jo ennestään?
* Oletko nähnyt ikonissa tapahtuman, josta kerrotaan Raamatussa?
* Miksi Raamattua luetaan kirkon jumalanpalveluksissa? 
<hr>
Siirry seuraavaan lukuun -> [[Jumala loi maailman]]

[[Luokka:UO]]

Etusivu

2026-08-07T11:57:07Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

 

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==
'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''

* '''[[OPH ja Aksios|OPH ja UO-oppikirjakysymys]]''' - keskustelun avaus OPH:n UO-kirjasarjan eräänlaisesta "sensuroinnista" - (7.8.2026)
* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)
* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon


* Ajankohtaista:
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) ('''VL''')
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) ('''VL''')
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) ('''VL''')
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter. 
(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

OPH ja Aksios

2026-08-07T10:55:42Z

Hannu: /* Ajatuksia Opetushallituksen vastauksesta */

== Ortodoksisen uskonnon opetus ja Aksios-oppimateriaalit – kysely, vastaus ja arvio ==

=== Tehdäänkö ortodoksilapsesta museovieras omassa perinteessään? ===
[[Kuva:Lapsi_ihailee_suurta_maalausta_pd.png|thumb|500 px|center|<center>(Derwin Edwardsin Pexels-kuvassa pieni tyttö seisoo selin kameraan valtavan uskonnollisen maalauksen edessä museossa. Lapsi näyttää pieneltä suuren teoksen edessä, ja hänen sekä uskonnollisen kuvan välissä on museon suojakaide.) (Public domain-kuva, jota on hieman rajattu ja käsitelty tekoälyllä)</center>]]
Ortodoksisen uskonnon opetukseen ja Opetushallituksen julkaisemaan Aksios-oppimateriaalisarjaan tehtävät muutokset ovat herättäneet kysymyksiä siitä, miten ortodoksinen usko, rukousperinne ja kirkollinen identiteetti saavat näkyä oman uskonnon opetuksessa. 
 
Hannu Pyykkönen lähetti Opetushallitukselle 4.7.2026 kyselyn, jossa hän pyysi perusteluja muun muassa Aksios-oppimateriaaleihin tehtäville muutoksille. Opetushallitus vastasi kysymyksiin kirjallisesti. 
 
Koska asia koskettaa ortodoksisen uskonnon opettajia, oppilaita, koteja ja koko ortodoksista yhteisöä, Ortodoksi.net julkaisee kyselyn, Opetushallituksen vastauksen ja Hannu Pyykkösen oman arvion yhtenä kokonaisuutena. 
 
Opetushallituksen vastauksessa käsitellään muun muassa oppimateriaalien arviointia, uskonnon harjoittamisen ja uskonnonopetuksen välistä suhdetta sekä Aksios-sarjaan tehtäviä muutoksia. Hannu Pyykkönen nostaa omassa arviossaan esiin kysymyksiä vastausten johdonmukaisuudesta, eri uskontojen oppimateriaalien yhdenvertaisesta kohtelusta sekä siitä, ohjataanko ortodoksista oppilasta tarkastelemaan omaa elävää uskoaan ulkopuolisen silmin.

=== '''Kysely''' Opetushallitukselle ===

(''linkki-->'') '''[[Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026|Hannu Pyykkösen kysely Opetushallitukselle 4.7.2026]]'''

Kyselyssä tarkastellaan Aksios-oppimateriaaleihin tehtäviä muutoksia sekä niiden perusteita. Erityisesti esille nousevat rukoustekstien käyttö, ortodoksista identiteettiä ilmaisevat sanamuodot ja oman uskonnon opetuksen luonne.

=== Opetushallituksen '''vastaus''' ===

(''linkki-->'') '''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin|Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]'''

Opetushallitus vastaa kysymyksiin Aksios-sarjan toimitustyöstä, oppimateriaalien arviointiperusteista sekä uskonnon harjoittamisen ja uskonnonopetuksen välisestä rajasta.

=== '''Ajatuksia''' Opetushallituksen vastauksesta ===

(''linkki-->'') '''[[Ajatuksia OPH:n vastauksesta|Hannu Pyykkönen: Ajatuksia OPH:n vastauksesta]]'''

Kirjoituksessa Hannu Pyykkönen arvioi Opetushallituksen vastauksia ja kiinnittää huomiota niissä ilmeneviin epäjohdonmukaisuuksiin. Hän kysyy muun muassa, kohdistuuko vähemmistöuskonnon oppimateriaaleihin käytännössä tiukempi valvonta kuin enemmistöuskonnon materiaaleihin ja kavennetaanko ortodoksisen uskonnon opetuksen yhteyttä oppilaan omaan perinteeseen. 
 
Ortodoksi.net kutsuu lukijoita tutustumaan kaikkiin kolmeen kirjoitukseen ja osallistumaan aiheesta käytävään asialliseen keskusteluun. Millä tavoin ortodoksisen uskonnon tulisi näkyä ja kuulua oman uskonnon opetuksessa? 
 
Keskusteluun voi osallistua mm. [https://www.facebook.com/groups/ortodoksi.net.info '''Ortodoksi.netin Facebook-sivuilla.''']

Etusivu

2026-08-07T10:53:14Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä äskettäin */

[[Kuva:On_logo_20v.jpg|thumb|center|400 px|<center></center>]]
__NOTOC__

 

== Ortodoksi.netissä äskettäin ==
'''VL = VIIMEKSI LISÄTTYJÄ'''


* '''[[Te olette maailman valo]]''' - (Matt. 5:14)
* '''[[Kaksi viikkoa Jumalanäidin kanssa]]''' - Jumalanäidin paasto alkaa 1.8.
* '''[[In memoriam: Jarmo Hakkarainen|'''In memoriam: isä Jarmo Hakkarainen''']]
* '''[[Tekoäly ja ortodoksinen kirkko]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Konstantinopolin ekumeenisen patriarkka Bartholomeoksen puheita]]''' <- siirry alavalikkoon
* '''[[Muiden hierarkkien puheita]]''' <- siirry alavalikkoon


* Ajankohtaista:
** '''[[Jeesuksen ristin symbolit ortodoksisen perinteen mukaan]]''' - (11.4.2026) ('''VL''')
** '''[[Pyhäkkö, muisti ja rukous]]''' - (26.3.2026) ('''VL''')
** '''[[Kristus ei ole Platonin varjo]]''' - Voiko ajattelu johdattaa totuuteen? .(31.3.2026) ('''VL''')
** '''[[Uskonnollinen lukutaito vai abstrakti etiikka?]]''' - keskustelua oman uskonnon opetuksesta - (5.2.2026)
** '''[[Köyhän lesken hiljainen pyhyys]]''' - (22.1.2026)
** [[Uskonnonopetus ei ole ongelma|'''Uskonnonopetus ei ole ongelma vaan perusoikeus ja sivistyksen mittari''']] - (20.1.2026)
** '''[[Volosin julistus ja kirkon ykseyden kysymys]]''' - (12.1.2026)
** Metropoliitta Panteleimon: [[Simforian (igumeni)|'''Uskollinen loppuun asti''']] - Muistoja isä Simforianista - (9.1.2026)
* Käytä artikkelien tai asian hakuun tällä sivulla olevaa Ortodoksi.netin [https://www.ortodoksi.net/index.php?search hakuruutua]. Kirjoita ruutuun hakusana ja paina enter. 
(Jos huomaat sivuilla vanhentunutta tai muuttunutta tietoa, kerro siitä meille sähköpostilla: '''ortodoksinet.yllapito(at)gmail.com''' tai '''info(at)ortodoksi.net'''

== Ortodoksisuus tutuksi ==
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 1 - [[Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin|'''Liittyisinkö ortodoksiseen kirkkoon?''']] - (27.7.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 2 - '''[[Jumalan huone: Mitä ortodoksisessa kirkossa on?]]''' - (3.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 3 - '''[[Mitä kirkossa tapahtuu: Jumalanpalvelus]]''' - (5.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 4 - '''[[Pyhä Eukaristia – Elämän lähde ja kirkon sydän]]''' - (13.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 5 - '''[[Ortodoksisen kirkon sakramentit eli mysteeriot]]''' - (26.8.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 6 - '''[[Ortodoksisen kirkon erityiset palvelukset ja siunaukset]]''' - (24.10.2025)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 7 - '''[[Ortodoksisen kirkon opetus]]''' - (3.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 8 - '''[[Hengellinen elämä Suomessa]]''' - (10.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 9 - '''[[Ortodoksisen kirkon historia]]''' - (14.1.2026)
* Ortodoksinen kirkko – mitä, missä, milloin - OSA 10 - '''[[Ortodoksiksi tuleminen]]''' - (8.3.2026)
* '''[[Pyhät esineet]]''' - (5.10.2025)


== Ortodoksi.net suosittelee ==
* '''[[Ortodoksi.netin virtuaaliset ikoninäyttelyt|Ortodoksi.netin sivuilla olevat virtuaaliset ikoninäyttelyt]]''' - (6.3.2025)
** Neljäs virtuaalinen ikoninäyttely on avattu 1.8.2024. Näyttelyn on nimetty juuri alkaneen [[Jumalanäidin paasto]]n mukaan: [[Jumalanäiti -Taivaallinen suojelijamme (ikoninäyttely)|'''"Jumalanäiti - Taivaallinen suojelijamme"''']]. - (1.8.2024)
** 27.5.2024 avautui uusi, jo kolmas virtuaalinen ikoninäyttely, [[Humaus taivaasta (ikoninäyttely)|'''"Humaus taivaasta"''']] - (27.5.2024)
** [[Kohtalona Kurbinovon freskot (ikoninäyttely)|'''"Kohtalona Kurbinovon freskot"''']] - toinen virtuaalinen ikoninäyttelu Ortodoksi.netin sivuilla - (12.2.2024)
** Virtuaalinen ikoninäyttely Ortodoksi.netissä - munkki Stefanos Rasimäkeläinen: [[Joulunaika - lapsuuden aika (ikoninäyttely)|'''"Joulunaika - lapsuuden aika"''']] - Ikoneja Jeesuksen lapsuudesta - (15.11.2023)
* [[Ortodoksisia kirjoja Celianetissä 1|'''Ortodoksisia kirjoja Celianetissä''']] - haluatko kuunnella ortodoksisia kirjoja netin kautta? - (26.1.2024)

== Ortodoksisia oppikirjoja ==
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset]]''' - oppikirja vuodelta 1965
* '''Dimitri Tarvasaho: [[Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon historia|Ortodoksisen kirkon historia]]''' - oppikirja vuodelta 1954
== 360-panoraamakuvia ==
* [[360-kuvia ortodoksisista kirkoista|'''Ns. 360-panoraamakuvia Suomen ortodoksisista kirkoista''']]
== Uusia julkaisuja ==
* Uusia ortodoksisuutta käsitteleviä tai sitä sivuavia kirjoja
** munkki Ignatios: [[Rikas elämä (kirja)|'''Rikas elämä''']] - (5.6.2026)
** Elina Kahla: [[Gulagin viisas (kirja)|'''Gulagin viisas''']] - (16.11.2025)
** Riko Saatsi: [[Yönistujat (kirja)|'''Yönistujat''']] - (11.11.2025)

{{Malline:Kk}}

== Ortodoksi.net [[Tutustu|sosiaalisessa mediassa]] ==
* Ortodoksi.netin [https://www.youtube.com/@Ortodoksinetti YouTube-kanava @Ortodoksinetti]

* Ortodoksi.netin Instagram on toistaiseksi tauolla ja se löytyy osoitteesta [https://www.instagram.com/ortodoksinet/ https://www.instagram.com/ortodoksinet/].

* Ortodoksi.netin ylläpidolle voi lähettää sähköpostia gmail-osoitteeseen, jonka alkuosana on: '''ortodoksinet.yllapito''' (huomaa, ettei sanassa ortodoksinet ole pistettä välissä). Varaosoitteena on sähköposti, jonka alkuosa on: '''info''' ja loppuosa: '''ortodoksi.net'''.
* Ortodoksi.netistä on myös jotain (tosin hieman vanhentunuttakin) tietoa Wikipediassa:[https://fi.wikipedia.org/wiki/Ortodoksi.net Ortodoksi.net Wikipediassa]
---------
Näillä sivuillamme ovat saattavat jotkut tiedot (mm. srk-yhteystiedot) olla vanhentuneita tai jopa virheellisiä tai jotkut linkit eivät toimi. Resurssimme eivät riitä aina niiden havaitsemiseen ja korjaamiseen, siksi:
* kun törmäät virheisiin, puutteisiin tai sellaiselle sivulle, jonka tiedot eivät ole ajan tasalla, ole ystävällinen ja auta meitä tekemään sivuista parempia ja kerro puutteista, virheistä, korjaus- ja lisäysehdotuksista ylläpidolle ylläolevalla sähköpostilla. Käytä viestityksessä molempia osoitteita, varsinaista ja varaosoitetta.
* tarkista tiedot ko. kohteen omilta nettisivuilta
---------
{{Footer}}

2026-08-06T07:25:39Z

Hannu:

Pyhyyden kutsu

2026-08-06T07:20:59Z

Hannu: /* Ortodoksi.netissä julkaistut Opetuspuheet */

== "Pyhyyden kutsu – isä Andrei Sõtšovin opetuspuheita" ==

=== Opetuspuheita netissä ===
[[Kuva:Andrei-sotsov-vksrk.jpg|thumb|400 px|<center>TT, rovasti Andrei Sõtšov (kuva isä Andrein omasta albumista)</center>]]
Ortodoksi.net alkaa julkaista lokakuuta 2025 alkaen isä Andrein opetuspuheita, joita hän on pitänyt eri tilanteissa omassa seurakunnassaan. Julkaisut ilmestyvät säännöllisen epäsäännöllisesti, kirkkovuoden rytmiä seuraten. 
 
Tällä kertaa kyseessä ei ole sama isä Andrei, joka aiemmin on kirjoittanut sivustolle useita opetuspuheita ja artikkeleita. Aiemmin julkaistuista teksteistä vastasi rovasti '''[[Andrei Verikov]]''', joka toimii nykyisin Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa ja jatkaa omien opetuspuheidensa julkaisua verkkosivuillaan ja podcastissaan. 
 
Uudet opetuspuheet tulevat rovasti, teologian tohtori '''[[Andrei Sõtšov]]ilta''', joka palvelee Vaasan kappeliseurakunnassa, Tampereen seurakunnan alueella, osana Oulun hiippakuntaa. 
 
Opetuspuheet julkaistaan suomeksi, mutta niitä tullaan esittämään myös ruotsiksi ja ajoittain lyhennelminä venäjäksi. Mahdolliset käännökset ovat samassa julkaisussa peräkkäin: ensin suomenkielinen teksti, sitten ruotsinkielinen ja lopuksi venäjänkielinen versio. 
 
Julkaisut pyritään ajoittamaan samoille sunnuntaille tai juhlapyhille, jolloin puhe on alun perin pidetty ja niitä julkaistaan ko. päivänä tai pyhän aattona. 
 
Ensimmäinen opetuspuhe julkaistaan viikonloppuna 11.-12. lokakuuta 2025. 
 
=== Ortodoksi.netissä julkaistut Opetuspuheet ===
# '''[[Isä Andrei: "Älä itke, ylistä Jumalaa"]]''' (12.10.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Rikas mies ja Lasarus"]]''' (26.10.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Uusi alku"]]''' - (2.11.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Älä pelkää, usko ainoastaan"]]''' - (9.11.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Elämää ei voi rakentaa omaisuuden varaan"]]''' - (23.11.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Jumalan on kunnia korkeuksissa"]]''' - (24.12.2025)
# '''[[Isä Andrei: "Tuhlaajapojan sunnuntai"]]''' - (1.2.2026)
# '''[[Isä Andrei: "Tuomiosunnuntai"]]''' - (8.2.2026)
# '''[[Isä Andrei: "Kristuksen kirkastuminen"]]''' - (6.8.2026)
[[Luokka:Opetuspuheet]]

Isä Andrei: "Kristuksen kirkastuminen"

2026-08-06T07:19:36Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Opetupuhe – Herran kirkastuminen – valo, todistus ja kutsu kuulla Kristusta ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.17:1–9 Matt. 17:1–9]) == <center>Kristuksen kirkastuminen (kuva © Isä Andrei)</center> '''Vaasassa, 6.8.2026''' Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämän päivän evankeliumissa Jeesus ottaa mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanne...

2026-08-05T13:57:40Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: ==== Opetushallitus vastasi Aksios-kirjoja koskeviin kysymyksiini ==== '''Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin''' Opetushallitus on vastannut Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026 kysymyksiini lähettämääni kirjeeseen, joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjas...

==== Opetushallitus vastasi Aksios-kirjoja koskeviin kysymyksiini ====

'''[[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin]]''' 
 
Opetushallitus on vastannut [[Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin|Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026 kysymyksiini]] lähettämääni kirjeeseen, joka koski ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppikirjasarjaan tehtäviä muutoksia. 
 
Suhtaudun vastaukseen vakavasti mutta kriittisesti. Se sisältää hyödyllisiä tietoja yksittäisistä muutoksista, mutta ei mielestäni vastaa esittämääni pääkysymykseen: '''miten Opetushallitus aikoo turvata sen, että ortodoksisen uskonnon opetus säilyy oman uskonnon opetuksena ja toteutuu ortodoksisen oppimäärän oman luonteen mukaisesti'''? 
 
Opetushallituksen mukaan Aksios-kirjoista poistetaan oppituntien ja kouluruokailun alkuun tai loppuun tarkoitetut rukoukset. Uskontunnustus ja tropari säilyvät, mutta ne siirretään niiden sisältöä käsitteleviin lukuihin. Ilmaus ''”me ortodoksit”'' muutetaan muotoon ''”ortodoksit”'', ja kategorisia kuvauksia muutetaan mahdollisuutta ilmaiseviksi. 
 
Opetushallitus vakuuttaa, että ortodoksisen kirkon oppia, perinteitä, jumalanpalveluksia, juhlia, ikoneita ja pyhiä ihmisiä käsitellään kirjoissa jatkossakin. Pidän tätä tietoa tärkeänä, mutta se ei poista huoltani muutosten yhteisvaikutuksesta. 
 
En pidä perusteltuna sitä, että muutokset kuvataan vain sanamuotojen korjauksiksi. Rukoustekstien poistaminen, tekstien siirtäminen ja oppikirjan äänen muuttaminen me-muodosta kolmanteen persoonaan vaikuttavat myös oppikirjan pedagogiseen näkökulmaan ja oppilaan suhteeseen käsiteltävään uskontoon. 
 
Kysymys ei ole siitä, että oppilaita pitäisi velvoittaa rukoilemaan. 
''Uskonnon harjoittaminen'', 
''rukoukseen tutustuminen'' ja 
''rukoustekstin pedagoginen käyttäminen'' ovat eri asioita. 
Opetushallituksen omassa ohjeessa todetaan, että rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin tutustuminen kuuluu uskonnonopetukseen. 
 
Pidän ongelmallisena myös yhdenvertaisuutta koskevaa perustelua. Opetushallitus kertoo käyttävänsä samoja kriteerejä kaikissa itse julkaisemissaan katsomusaineiden materiaaleissa. Samalla se myöntää, ettei se tarkista evankelis-luterilaisen uskonnon kaupallisten kustantajien oppikirjoja. Tämä ei poista kysymystä siitä, kohdistuuko vähemmistöuskonnon oppimateriaaleihin käytännössä erilainen ja tiukempi tarkastelu kuin enemmistöuskonnon materiaaleihin. 
 
Myös muutosten täsmälliset kriteerit, ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtävä, muutosten kokonaisvaikutus ja arviointiprosessin avoimuus jäävät edelleen epäselviksi. 
 
Suhtaudun vastaukseen siksi osittaisena ja puolustuskannalle asettuvana. Se perustelee jo päätettyjä muutoksia, mutta ei aidosti arvioi sitä, missä kulkee uskonnollisen sitouttamattomuuden ja oman uskonnon opetuksen välinen raja. 
 
Keskustelua on syytä jatkaa rauhallisesti mutta määrätietoisesti. Oman uskonnon opetus ei ole kirkon uskontokasvatusta, mutta sen tulee säilyä tunnistettavasti oman uskonnon opetuksena. Ortodoksisen lapsen ei pidä joutua museovieraaksi oman perinteensä äärellä. 
 
Alkuperäinen kirjoitukseni: 
 
https://pyykkonen.blogspot.com/2026/07/mihin-olet-menossa-opetushallitus.html 
 
''' Hannu Pyykkönen'''

Opetushallituksen vastaus ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-oppimateriaaleja koskeviin kysymyksiin

2026-08-05T13:33:07Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: == Opetushallituksen vastaus == ''Viite: OPH kirjaamoon 4.7.2026 saapunut viesti Hannu Pyykköseltä ”Edelleen asianosaisille toimitettavaksi”'' Kiitos viestistänne koskien ortodoksisen uskonnon opetusta ja Aksios-sarjan korjaamista. Pyydätte arviota ja vastausta siihen, mitä Opetushallitus aikoo tehdä jatkossa ortodoksisen uskonnon opetuksen ja siihen liittyvien oppimateriaalien osalta. Pyydätte erityis...

Hannu Pyykkösen kysely OPH:lle 4.7.2026

2026-08-05T13:27:54Z

Hannu: Ak: Uusi sivu: Opetushallituksen kirjaamoon Pyydän ystävällisesti toimittamaan tämän viestin edelleen Opetushallituksessa seuraaville asianomaisille viranhaltijoille: * pääjohtajalle * ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestelyistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksikön johtajalle * uskonnon oppikirjojen tuotannosta, valvonnasta, arvioinnista tai vastaavista tehtävistä vastaavalle viranhaltijalle sekä hänen lähiesimiehelleen / yksik...

Akatistos

2026-08-03T12:28:57Z

Hannu: /* Akatistoksia pyhille */

'''Akatistos''' on hymni, joka on omistettu jollekin [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhän Kolminaisuuden]] persoonalle tai jollekin [[pyhä]]lle henkilölle tai asialle taikka tapahtumalle.

== Ensimmäinen akatistos ==

Merkityksensä mukaisesti (kreik. ''akathistos ~ ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni'') ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Ensimmäinen akatistos laadittiin [[Jumalansynnyttäjä]]lle todennäköisesti [[Romanos Melodos|Romanos Melodoksen]] kirjoittamana 600-luvulla Konstantinopolin vapauduttua vihollisten piirityksestä.

== Akatistoksen osat ==

Akatistoksessa on 24 [[kontakki]]a ja [[iikossi]]a, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. [[Pyhän Kolminaisuuden veisu]]a (''Kolmipyhä-veisua'') sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli 'alkusoitoksi'.

Kontakit päättyvät useimmiten 'Halleluja'-lausahduksiin. 13. kontakin jälkeen akatistoksessa luetaan tai lauletaan vielä uudestaan ensimmäinen iikossi ja kontakki. Useimpien akatistoksien lopussa luetaan vielä erillinen rukous tai rukouksia.

== Akatistoksen kohteita ==

Akatistoksia on kirjoitettu myöhemmin lukuisia, mm. Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Suomalaisia akatistoksia on mm. pyhittäjäisillemme [[Sergei Valamolainen|Sergeille]] ja [[Herman Valamolainen|Hermanille]], pyhittäjä [[Arseni Konevitsalainen|Arseni Konevitsalaiselle]] ja yhtenä uusimmista pyhälle [[Johannes Kronstadtilainen|Johannes Kronstadtilaiselle]]. Akatistoksia kirjoitetaan yhä nykyisinkin. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa.

== Akatistos jumalanpalveluksessa ==
{{palvelukset}}
Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa [[Ehtoopalvelus|ehtoopalvelukseen]], [[Ehtoonjälkeinen palvelus|ehtoonjälkeiseen palvelukseen]] tai [[Rukouspalvelus|rukouspalvelukseen]] liittyen. [[Akatistoksen lauantai]]na eli [[Suuri paasto|suuren paaston]] viidennen viikon lauantaina se toimitetaan myös [[Aamupalvelus|aamupalvelukseen]] liittyen. Kyseinen lauantai liittyy muistoon alussa mainitusta Konstantinopolin ihmeellisestä pelastumisesta vihollisen hyökkäykseltä vuonna 626.

Akatistos voidaan lukea myös erillisessä akatistospalveluksessa ja se voidaan toimittaa kirkon lisäksi myös esim. kotona.

== Akatistoksia Ortodoksi.netissä ==
Ortodoksi.netistä löytyvät seuraavat akatistokset joko nettisivuna tao PDF-tiedostona tai molempina:

Kts. -> [[Akatistoshymnit]]

=== Muitakin akatistoksia ===

Akatistoksia on kirjoitettu eri kielilisinä ainakin mm. seuraaville:

==== Akatistoksia Pyhälle Kolminaisuudelle ====

* Akatistos Pyhälle Kolminaisuudelle
* Akatistos Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle
* Akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimykselle
* Akatistos Jeesukselle Valolle pimeydessä
* Akatistos Pyhälle Hengelle

==== Akatistoksia Jumalansynnyttäjälle ====

* Akatistos Kaikkein Pyhimmälle Jumalansynnyttäjälle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän syntymälle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomiselle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän ilmestykselle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Suojelukselle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumiselle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Palava Pensas ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Siionin tyttärelle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Pelastajalle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Ovenvartijalle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Sadonparantajalle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Ehtymättömälle astialle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle, Kaikkien surevien ilo -ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Lasten kasvattajalle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Kaiken Suojelijalle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle, kaikkien kuningattarelle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Terveyden Lähteelle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Pikaiselle Avulle
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Odottamattomalle Ilolle
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Kurskin ennusmerkki -ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Krasnan ihmeitätekevälle ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjän kyynelehtivälle Bojanin ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjälle Ivironin Portille
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Seitsemän nuolen (profeetta Simeonin ennustuksen) -ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Felixstowen ikonille
* Akatistos Jumalansynnyttäjän Tihvinän ihmeitätekevälle ikonille

==== Akatistoksia pyhille ====

* Akatistos pyhittäjä Aleksanteri Syväriläiselle
* Akatistos pyhälle Aleksiokselle, Jumalan miehelle
* Akatistos pyhälle Antonius Suurelle
* Akatistos pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle
* Akatistos kiinalaisille marttyyripyhille, jotka kuolivat bokserikapinassa
* Akatistos pyhälle profeetta Daavidille, Israelin kuninkaalle
* Akatistos suurmarttyyri Demetriokselle
* Akatistos pyhälle Dimitri Basaraboville
* Akatistos pyhälle profeetta Eliaalle
* Akatistos pyhälle Elisabeth Uusi Marttyyrille
* Akatistos pyhälle voitonkantajalle ja suurmarttyyri Gregoriokselle
* Akatistos pyhälle Gregorios Palamakselle
* Akatistos Guthlac Grownlandilaiselle
* Akatistos pyhittäjä Herman Alaskalaiselle
* Akatistos pyhälle Ignati Brjantsaninoville
* Akatistos pyhälle Innokenti Alaskalaiselle
* Akatistos pyhälle Jakob Alaskalaiselle
* Akatistos pyhälle Johannes Edelläkävijälle
* Akatistos pyhälle Johannes Teologille
* Akatistos pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle
* Akatistos pyhälle Johannes Shanghailaiselle ja San Franciscolaiselle
* Akatistos pyhälle Johannes Uudelle (Suceavalaiselle)
* Akatistos pyhälle Juliana Lazarevolaiselle
* Akatistos apostolienvertaisille pyhille Konstantinokselle ja Helenalle
* Akatistos pyhälle Magdalan Marialle
* Akatistos pyhälle Maximus Sandovitsille, lemkolaisten protomarttyyrille
* Akatistos pyhälle Menas Ihmeidentekijälle
* Akatistos pyhälle Nektarios Pentapolilaiselle
* Akatistos pyhälle Nikolaos Ihmeidentekijälle
* Akatistos pyhälle Nikolaos Smyrnalaiselle
* Akatistos pyhälle Nikolai II:lle, Venäjän tsaarille ja kärsimyksen kantajalle
* Akatistos pyhälle Nilukselle, Soran ihmeidentekijälle
* Akatistos pyhälle Panteleimonille
* Akatistos pyhälle Paraskevalle
* Akatistos pyhille Pietarille ja Paavalille
* Akatistos pyhälle Philotelialle
* Akatistos pyhälle Rafael Brooklyniläiselle
* Akatistos pyhittäjä Serafim Sarovilaiselle
* Akatistos pyhittäjäisillemme Sergei ja Herman Valamolaisille
* Akatistos pyhälle apostolille ja evakelistalle Simon Kiivailijalle
* Akatistos pyhälle Spiridon Trymithouslaiselle
* Akatistos pyhälle Tiihon Moskovalaiselle
* Akatistos pyhittäjä Trifon Petsamolaiselle
* Akatistos pyhälle autuaalle Ksenia Pietarilaiselle

==== Muita ====

* Akatistos pyhälle Ehtoolliselle valmistauduttaessa
* Akatistos Kristuksen syntymälle
* Akatistos pyhälle Ristille
* Akatistos Herran haudalle ja Ylösnousemukselle
* Akatistos Kristuksen ylösnousemukselle
* Akatistos Kunnialle Jumalan kaikista teoista
* Akatistos luomakunnalle eli kiitosakatistos
* Akatistos pyhälle Arkkienkeli Mikaelille
* Akatistos pyhille Arkkienkeleille Mikaelille ja Gabrielille
* Akatistos suojelusenkelille
* Akatistos kaikille pyhille

Lista ei ole kaiken kattava ja uusia aktistoksia syntyy ajoittain. Katso, mitkä akatistokset löytyvät Ortodoksi.netin sivuilta:

-> [[Akatistoshymnit]]

[[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]

[[Luokka:Akatistokset]]
[[Luokka: Kirkkomusiikki]]
[[Luokka:Liturgiset tekstit]]

Psalmit Septuagintan mukaan

2026-08-02T10:40:37Z

Hannu:

[[Kuva:Psalmit_septuagintan_mukaan_kansi.jpg|thumb|300 px|<center>Kirjan kansi</center>]]
:: Useita toimittajia (kts. alla): '''Psalmit Septuagintan mukaan'''
:: ISBN 978-951-577-444-6
:: Julkaisija ja kustantaja: [[OKJ]] ja Suomen Pibliaseura
:: Julkaisupäivämäärä: lokakuu 2010
:: Sivumäärä: 313 sivua
:: Koko: 240 mm x 140 mm
:: Sidos: sidottu / kovakantinen

---

'''Kirjan esipuhe'''

== Psalmien ja oodien ortodoksinen suomennos ==

[[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisen kirkon]] käyttämä [[VT|Vanhan testamentin]] raamatunteksti on koko kirkon historian ajan perustunut kreikankieliseen [[Septuaginta]]an, kun taas suomalainen [[Raamattu|Raamatun]] virallinen Vanhan testamentin suomennos vuodelta 1992 on tehty pääosin heprealaisesta alkutekstistä ottaen huomioon varhaisten käännösten ratkaisut. Tämän vuoksi Suomessa on toivottu myös psalmien ja muiden liturgisessa käytössä olevien Vanhan testamentin tekstien Septuagintan mukaista käännöstä. Nyt käsillä oleva suomennos täyttää osaltaan tätä tarvetta. Psalmien kirkollinen merkitys on suuri, ja niiden suomennokset vaikuttavat suoranaisesti muihin ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusteksteihin. Septuagintan psalmien suomentaminen onkin luonteva lähtökohta kaikelle kirkollisten kirjojen toimitustyölle.

== Käännöksen käännös ==

Raamatunkäännöstyö lienee vaikeimpia käännöstyön alueita, koska kielellisten kysymysten lisäksi työssä on otettava huomioon kulttuuriset ja teologiset näkökohdat. Liturgiseen käyttöön tulevassa käännöksessä painottuu lisäksi tekstin soveltuvuus juuri liturgiseen käyttöön. Käännöstyön erityiskysymykset ovat ehkä osaltaan vaikuttaneet siihen, että ortodoksisen kirkon piirissä ei ole tähän mennessä pantu alulle Septuagintaan perustuvaa kokonaissuomennosta. Uskollisuus vanhalle kirkolliselle perinteelle kuitenkin tukee selvästi juuri Septuagintan mukaisen tekstin käyttöä.

Kristinuskon synnyn myötä ja historiallisten muutosten vuoksi Septuagintasta tuli kristillisen kirkon pyhä kirja eli Vanha testamentti. Kun [[UT|Uuden testamentin]] kirjoittajat aikoinaan lainasivat Vanhasta testamentista Kristusta koskevia lupauksia, he lukivat tekstinään useimmiten Septuagintaa, jonka sanonnan he kokivat pyhäksi. Siksi ortodoksisen kirkon teologinen ajattelu perustuu nimenomaan tähän kreikankieliseen tekstiin, vaikka heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin välillä on paikoin hyvinkin suuria eroja. Septuagintan kreikankieliseen tekstiin perustuvaa psalmien suomennosta luettaessa on hyvä muistaa, että kyse on käännöksen käännöksestä, joka on kuitenkin toimitettu samoja yleisiä periaatteita noudattaen kuin vuoden 1992 kirkkoraamatun vastaava suomennos.

== Käännöstyön järjestäminen ==

[[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous|Suomen ortodoksinen piispainkokous]] päätti 20.8.2001 aloittaa [[Psalmien kirja]]n Septuagintan mukaisen suomennoksen valmistamisen. Lähtökohtana oli TM ''Kari M. Räntilän'' [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]]lle ([[OKJ]]) laatima esitys, jossa kuvataan käännöshankkeen tarpeellisuutta ja tarkoitusta. Suomennoksen oli alun perin tarkoitus perustua kreikankielisten psalmien tieteelliseen tekstilaitokseen (''Alfred Rahlfs, Psalmi cum Odis''). Esityksen mukaan suomennoksen tuli lisäksi seurata nykyistä vuoden 1992 kirkkoraamatun suomennosta. Silloin kun tämä vastaa kreikankielistä tekstiä, uusi käännös noudattaa mahdollisuuksien mukaan sen sanamuotoa. Kun nykyinen virallinen suomennos taas poikkeaa Septuagintan sanamuodosta, silloin kääntäminen tapahtuu pelkästään Septuagintan mukaan. Käännöstyön alkuvaihe perustui siis hyväksyttyyn raamatunsuomennokseen sekä heprean ja kreikan kielen vertailevaan kääntämiseen. Työn edetessä kävi selväksi, että tästä vertailevasta periaatteesta jouduttiin joustamaan tai luopumaan, koska virallinen kirkkoraamattu tähtää usein toisentyyppiseen käyttöympäristöön kuin uusi psalmien suomennos. Vuoden 1992 kirkkoraamattu ei ole luonteeltaan liturgista kieltä.

Kari M. Räntilä aloitti suomentamisen vuoden 2002 alussa, ja kirkkoraamatun sanontaan sovitettu peruskäännös valmistui syksyllä 2003. Vuoden 2005 alusta hän teki varsinaisen psalmien suomennostyön laatien käännöksen myös ortodoksisessa jumalanpalveluksessa käytettävistä oodeista sekä psalmien numeroinnin ulkopuolella olevasta psalmista 151. Tässä (komitea)vaiheessa toiseksi käännöksen perustekstiksi Rahlfsin julkaisun lisäksi otettiin Kreikan kirkon liturginen psalmiteksti ''Psaltirion'', jonka mukaisesti suomennos lopullisesti toteutettiin.

Tieteellinen ja kirkollinen tekstilaitos poikkeavat monessa kohdin toisistaan. Jo niiden käyttötarkoitus on erilainen. Työn edetessä on pohdittu sitä, miten nykyinen ortodoksinen kirkollinen teksti on saanut muotonsa ”alkuperäisestä” Septuaginta-käännöksestä. Ehkä ongelmallisinta on ollut sen selvittäminen, mikä on ”aito ortodoksinen” psalmiteksti. Kreikan kirkko käyttää tietenkin omaa perinteistä kirkon vuosituhantisessa resitaatiossa muokkautunutta tekstiään, mutta sen lukutavat eroavat paljon tieteellisesti perustellusta tekstistä ja tämän lukutavoista. On myös selvää, ettei Rahlfsin kriittisellä tekstillä ole suoranaista yhteyttä vanhaan kirkolliseen tai ortodoksiseen jumalanpalveluselämään.

== Käännösperiaatteista ==

Psalmien uusi suomennos on nimenomaan käännöksen käännös, mikä jo sinänsä asettaa selvät puitteet suomennoksen kielelle ja sanastolle. Lähtökohtana on hyvä suomen kieli, erityisesti sellainen, joka sopii ortodoksiseen liturgiseen käyttöön ja vastaa kirkollisen ilmaisun tarpeita (resitoiminen, rytmiikka). Tekstien tulee mahdollisuuksien mukaan olla myös sellaisia, että ne sopivat hyvin käytettäviksi liturgisen sävelmistön sanoituksina.

Jumalanpalveluskäytössä Psalmien kirja jakautuu kahteenkymmeneen jaksoon, joita sanotaan [[Katisma|katismoiksi]] (kr. kathisma, ’istuminen’; nimitys johtuu siitä, että näitä jaksoja luettaessa rukoilijat saavat istua). Katismoja luetaan ortodoksisen kirkon [[Ehtoopalvelus|ilta-]] ja [[Aamupalvelus|aamupalveluksessa]] sekä [[Suuri paasto|suuren paaston]] aikana [[Hetket|hetkissä]]. Suomennokseen on merkitty kaikki 20 katismaa, joita ylistyslauseet eli kunniat säännöllisesti jakavat. Tämä korostaa sitä, että psalmeja voidaan lukea myös kodeissa eri rukousten yhteydessä. Nämä ylistyslauseet on merkitty tekstiin käyttäen eri kirjasinlajia.

Varhaiskirkon käyttämiin jumalanpalvelusteksteihin ja ortodoksisiin aamujumalanpalveluksiin kuuluvista yhdeksästä oodista eli laulusta kahdeksan ensimmäistä on Vanhasta testamentista ja viimeinen Uudesta testamentista. Kirkkosääntöjen mukaan kaikki oodit tulisi laulaa aamupalveluksen [[kanoni]]n yhteydessä, kunkin oodin viimeiset säkeet lomittain kanonin kanssa. Kanoni merkitsee tässä hymnisikermää, jonka osien teemat ja ilmaisut nojaavat vastaaviin oodeihin. [[Hymnografia|Hymnografisena]] muotona kanoni on ollut käytössä 600-luvulta lähtien, mutta oodit ilmeisesti jo paljon tätä ennen. Nykykäytännön mukaan raamatullisia oodeja lauletaan tavallisimmin vain [[Pääsiäinen|pääsiäistä]] edeltävän suuren paaston aikana. Marian ylistyslaulua yhdeksännestä oodista lauletaan kuitenkin läpi koko kirkkovuoden.

Suomennoksessa ei esiinny kirkkoraamatusta tuttuja selavälimerkintöjä (heprean sanan ''sela'' merkitys on historian aikana kokonaan unohtunut; kreikaksi sen käännös on ''diapsalma'', ’välisoitto’), koska kirkollisessa resitaatiossa näitä ei lueta. Teksteissä esiintyvät nimet kirjoitetaan tavallisesti kirkkoraamatusta tutussa muodossa.

Heprealaisia psalmeja on käytetty Jerusalemin temppelin [[liturgia]]ssa ja myöhemmin synagogan laulukirjana. Psalmien päällekirjoitukset liittävät 73 psalmia [[Daavid (profeetta)|Daavidiin]], 12 Asafiin, 11 Korahin poikiin jne. Kreikankieliset päällekirjoitukset eivät aina vastaa hepreankielisiä, ja Septuagintassa näitä päällekirjoituksia on myös hieman enemmän kuin hepreankielisessä tekstissä. Uudessa suomennoksessa päällekirjoitukset eroavat monissa kohdin kirkkoraamatun psalmien päällekirjoitusten tulkinnoista, mikä johtuu osaltaan jo lähdekieltenkin eroista. Nykyiseen kirkkoraamattuun lisätyistä selventävistä otsikoinneista on tässä suomennoksessa luovuttu.

Monessa kohtaa psalmien päällekirjoituksissa esiintyy luokittelu ”Daavidin psalmi”. On kuitenkin epätodennäköistä, että Daavid olisi ainakaan kaikkien hänen nimiinsä pantujen psalmien runoilija. Ennemminkin tällainen päällekirjoitus kertoo, että psalmi kuuluu viralliseen temppelipalvelukseen, jossa Daavidilla oli tietynlainen esikuvan asema.

Psalmien päällekirjoitukset ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä, varsinkin kun ne viittaavat temppelimusiikin yksityiskohtiin. Esimerkiksi kirkkoraamatun käännös ”laulunjohtajalle” perustuu tutkijoiden esittämään päätelmään, nyt vastaava ilmaus on käännetty sanalla ”kokonaan”, joka vastaa kreikkalaista tulkintaa kyseisen sanan merkityksestä. Voidaan siis vain arvella, että se on jonkinlainen esitystapaa koskeva ohje. Temppelin laulajien ja soittajien perinne katosi viimeistään silloin, kun roomalaiset hävittivät Toisen temppelin. Jo sitä ennen Psalmien kirja oli siirtynyt synagogan käyttöön. Synagogassa ei jäljitelty temppelimusiikkia, vaan psalmeja esitettiin yksinkertaisin sävelmin ilman soittimia.

Septuagintan kreikantajat ymmärsivät heprean verbimuodot oman kielenkäyttönsä ehdoilla. Tästä johtuu, että Septuagintan psalmeissa verbit ovat yleensä menneen ajan muodossa, joka meillä tarkoittaa imperfektiä (”minä huusin avukseni”), vaikka usein luonnollisin merkitys olisi saatu käyttämällä preesensiä (”minä huudan avukseni”). Tätä tapaa kääntää menneessä aikamuodossa on käytetty toisinaan muunkielisissä ja ei-ortodoksisissa käännöksissä. Myös tämän uuden suomennoksen ensimmäinen, verkossakin julkaistu versio oli luonnollisista syistä tällainen imperfektisuomennos. Suomennostyön edetessä komitea kuitenkin päätyi toisenlaiseen ratkaisuun eli preesenskäännöksen kannalle. Tämä perustui niihin edellytyksiin, joita kirkollisesti käytettävällä jumalanpalvelustekstillä tulee olla, sekä kielellisen selkeyden ja merkitysvastaavuuden vaatimuksiin. Käännöksestä saatu palaute on tässä kohden ollut jyrkästi kahdenlaista. Toiset ovat pitäneet tärkeänä imperfektisyyden säilyttämistä kreikkalaisen sanonnan mahdollisimman tarkan kääntämisen vuoksi, toiset taas ovat päinvastoin pitäneet huonona ja merkityksen kannalta jopa vahingollisena liian jäykkää kreikan aikamuotojen seuraamista. Nyt julkaistavassa tekstissä komitea on halunnut tuoda esiin enemmän aikamuotoihin liittyvää vaihtelua, koska kyse on käännökselle tärkeästä kielen syvärakenteen ymmärtämisestä.

== Komiteatyöskentelyn vaiheet ==

Psalmien kääntämisen komiteavaiheen aloitti pieni työryhmä syksyllä 2004. Käännöskomitean työskentelyyn osallistuivat vuoden 2005 alusta [[KS]] Joensuun piispa [[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]], suomentaja Kari M. Räntilä, entinen OKJ:n toimitussihteeri PTh Arimo Nyström, kanttorien edustajana TM Jyrki Härkönen, slaavilaisen liturgiikan asiantuntijana pastori [[Sergius Colliander]] sekä Yhtyneiden Raamattuseurojen käännöskonsultti TT Seppo Sipilä Suomen Pipliaseuran edustajana. Komitea kokoontui Pipliaseuran tiloissa Helsingin Katajanokalla. Uutena jäsenenä tuli vuonna 2006 mukaan FM Aarre Huhtala, joka on toiminut lähes kolme vuosikymmentä suomalaisen raamatunkäännöstyön kielenhuollon asiantuntijana.

Vuoden 2006 kesään mennessä komitea sai valmiiksi Psalmien kirjan ja oodien suomennoksen. Sen jälkeen koko teksti muokattiin uudelleen kirkon liturgisen sävelmistön vaatimusten mukaiseksi. Tämän vaiheen keskeinen muokkaaja oli säveltäjä Timo Ruottinen. Myös musiikinopiskelija Mikko Sidoroff osallistui tähän työvaiheeseen.

Tekstien kielellinen ja tekninen lopputarkastus valmistui pääosin vuoden 2007 päättyessä. Tämän uudelleen lukemisen suorittivat Kari M. Räntilä, Seppo Sipilä ja Aarre Huhtala. Vuoden 2009 aikana teksteihin tehtiin vielä pieniä tarkistuksia ja saatettiin liitteet valmiiksi. Suomennoksen kolme liitettä on koonnut pastori Sergius Colliander. Ensimmäisessä liitteessä on katismarekisteri, jonka mukaan psalmeja luetaan jumalanpalveluksissa. Liitteeseen kaksi on koottu kaikki vuorokauden jumalanpalveluksiin sisältyvät psalmit (huomattakoon, että nimityksestä puoliyöpalvelus käytetään ilmausta ”keskiyönpalvelus” ja nimityksestä ehtoonjälkeinen palvelus suomalaista tilannetta ehkä paremmin kuvaavaa muotoa ”myöhäisillan palvelus”; ehtoopalvelus on vastaavasti muodossa ”iltapalvelus”). Liitteessä kolme esitetään psalmien aakkosellinen luettelo kunkin psalmin alkusanojen mukaan.

Käännöstyötä rahoitti [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]] Suomen Pipliaseuran kautta. Myös Pipliaseura osallistui kustannuksiin.

Psalmikomitea toivoo, että tämä suomennos saisi laajan ja innostuneen lukijapiirin jumalanpalveluksissa, seurakunnissa ja kodeissa.

''Herra, sinä avaat minun huuleni, ja suuni julistaa sinun kiitostasi.'' Ps. 50:17 LXX

Johannes Krysostomoksen (Kultasuu) päivänä 2009

'''Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto'''

Joensuun piispa '''[[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]]''' 
Rovasti '''[[Rauno Pietarinen]]''' 
Suomen Pipliaseura 
Pääsihteeri '''Markku Kotila'''
----
Kirja löytyi aiemmin PDF-tiedostona internetistä ort.fi-sivuilta, mutta on nyt (2026) sieltä poistettu. 

[[Luokka:Kirjallisuus]]
[[Luokka:Kirjaesittelyt]]
[[Luokka:Raamattu]]
[[Luokka:Vanha testamentti]]

Tiedosto:Havajilainen ja yt.jpg

2026-08-02T06:26:21Z

Hannu: Hannu siirsi sivun Tiedosto:Havajilainen ja yt.jpg uudelle nimelle Tiedosto:Havaijilainen ja yt.jpg: oikeinkirjoitus

#OHJAUS [[Tiedosto:Havaijilainen ja yt.jpg]]